Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,221 - 1,230 (kaikkiaan 1,380)
  • mehänpoika

    Metsästäjät ovat tunnustaneet, että hirvenmetsästys on jatkuvaa tasapainoilua hirvivahinkojen sietämisen ja mahdollisen hyvin tuottavan hirvikannan kanssa.

    Nyt on tutkittu, että kaadettujen hirvenvasojen keskipaino olisi ratkaisevasti pudonnut. Peitelläänkö nyt omien tarkoitusperien suojelemiseksi totuutta?

    mehänpoika

    MJO:lle
    En ajatellut ”omaa napaani” kun kirjoitin, että pinta-alaverotus voisi olla yhteiskunnan kannalta oikeudenmukaisempaa. Lähinnä tarkoitin olevani Wahlroosin kanssa samaa mieltä, ”että verouudistus oli tyhmä”.

    Avauksen mukaiset Wahlroosin perustelut mielipiteelleen olivat mielestäni hyvät ja painavat. Ilmeisesti hänkään ei ajatellut omaa napaansa moittiessaan Suomessa nykyisin voimassa olevaa metsäverojärjestelmää.

    En tarkoittanut vastauksillani, että nykyiseen puunmyyntiverojärjestelmään pitäisi palata. Metsäveropolitiikallekkin olisi eduksi, jos se ei olisi kovin tempoilevaa. Toivottavasti motivaatio taimikoiden hoitoon ja myös hakkuisiin joskus tulevaisuudessa paranee.

    mehänpoika

    Ettei vaan Talvivaaran päästöissä ja myös latvavesien havainnoissa olisi syynä Antonin eräässä toisessa ketjussa mainitsema huippupetojen vähäisyys ja siitä johtuva holtiton sorkkaeläinten laidunnus. Se on vienyt maapohjaa tervehdyttävät lehtipuut, etenkin haavat ja haavanvesat, vähäisiksi. Tästä johtuen myös maapohja happamoituu, kun raskasmetallit liukenevat hiilihappoon ja muihin happoihin. Olihan Talvivaaran kaivoksen lähes piripintaisen saostusaltaan vesi yllättäen kovasti happamoitunutta.

    Minäkin olen pannut tänä syksynä merkille purojen ruosteisen vaahdon useissa eri kohteissa. Liekkö kesän ja syksyn runsailla sateilla tähän selitys maapohjan happamoitumisen aiheuttamana?

    mehänpoika

    Ymmärtääksen Antonin motiivina hirvikannan mitoittamisessa noin 10 000 talvehtivaan hirveen on enemmän ihmisten terveempään elämiseen tähtäävä. Siinä haavan kasvatuksen mahdollistuminen olisi keskeisessä asemassa, koska haavasta riippuvia uhanalaisia lajeja on lukuisia. Metsän monimuotoisuuden köyhtyminen olisi saatava pysähtymään. Susi huippupetona olisi tässä korvaamaton.

    Minä pyrin ajattelemaan hirvikannan typistämistä perustellen toimenpidettä taloudellisilla ja liikenteessä myös inhimillisilläkin asioilla. Mielestäni Suomessa hirvikanta saadaan riittävän pieneksi vain pyyntiluvista vapaalla ja metsästysalueen pinta-alasta riippumattomalla metsästyksellä.

    Epäilen, että jo metsästyskoirien menetykset susien suihin riittää susikannan pysymiseen nykyisellä tasolla.

    mehänpoika

    Viimeinen Antonin vastaus (19.11) antoi ainakin minulle ajattelemisen aihetta, vaikka olin lukenut sen ilmeisesti jo aiemminkin. Luettuani nyt sain sellaisen käsityksen, että liika siisteys ei olisi allergioiden syy täällä Suomen puolella, kun vertailukohteena on Venäjän Karjala, vaan ”holtiton sorkkaeläinlaidunnus”.

    Siis pyyntiluvilla säädelty vain tuottoa verottava hirvestys, ja susien vähäinen määrä, on heikentänyt metsäluonnon monimuotoisuuta ja happamoittanut maaperää. Olenko täysin hakoteillä tulkinnassani? Auttaako tilanteeseen edes luomuruoka, Anton?

    mehänpoika

    Jees h-vallan susia ylistävät kirjoitukset perustuvat mielestäni toiveajattelulle. Eihän Suomen väestö hyväksy lasten ja kotieläinten turvallisuuden vuoksi milloinkaan nykyistä suurempaa susikantaa. Siitä johtuen susien vaikutukset hirvikannan alentamisessa ovat hyvin pienet.

    Kun vielä otetaan huomioon riistanhoitoyhdistysten ja Suomen Riistakeskuksen tekemä hirvien pyyntilupien leikkaus susireviireillä, jää susien vaikutus hirvikantaan olemattomaksi.Tämä on nykyisen hirvien pyyntilupajärjestelmän vallitessa tosiasia, ja sellaisena se myös pysyy, ellei MMM:tä pystytä painostamaan luopumaan kokonaan toimimattomasta pyyntilupiin perustuvasta hirvikannan säätelyjärjestelmästä. Tässä olisivat korkeahintaisia Kasko-liikennevakuutuksia maksavat autoilijat ja metsätaimikkovahinkoja kärsivät metsänomistajat yhteistoimien avainasemassa.

    Oliskohan liikenneministeri Merja Kyllönen hyvä veli -verkostoon kuulumaton ja siten sopiva henkilö hirvien pyyntiluvista luopumisia koskeviin neuvotteluihin? Mtk:n johto on lehtensä päätoimittajan suosinnalla osoittanut kuuluvansa ko. verkostoon.

    mehänpoika

    Susien kasvatuksella ei ole mitään järkeä, ei hitustakaan. Pitää ajatella, että ihminen on ravintoketjun huipulla muuallakin kuin Suomessa. Ihminen tarvitsee elääkseen kaiken, myös petojen käyttämän ravinnon.

    Paremman työllisyyden ja korkeamman elintason vuoksi tarvitaan vahinkoeläimet, kuten hirvieläimet ja suurpedot, pyyntiluvista vapaan metsästyksen piiriin. Se voisi parantaa tavoiteltua tasaisuusvaatimusta myös hirvieläinkantojen osalta.

    Nykyinen pyyntilupiin perustuva hirvieläinten säätelyjärjestelmä on näyttänyt yli 40 vuoden aikana huonon toimivuutensa. Se pitää hirvikannan liian suurena sekä hyvin epätasaisena ja vahinkoja aiheuttavana. Yhteiskunnalle, metsänomistajille ja autoilijoille se tulee liian kalliiksi.

    mehänpoika

    Ainakin sorkkaeläinlaidunnuksen luulisi jatkuvan. kun pohjatyö tuli valmiiksi ministeriössä eri toimialojen yhteishakkeena. Elinkeinoelämän keskusliitossa on hyvä jatkaa ideoiden ja projektien soveltamista käytäntöön. Ilmeisesti Suomen metsät hivutetaan pikkuhiljaa saksalaisten metsästysturistien jahtimaiksi, tietysti näennäistä korvausta vastaan.

    Hirvestyssafarien ympärille syntyy yrityksiä maaseudulle kysynnän vauhdittamana. Hirvikanta pidetään hyvänä, mutta metsien kokonaishyöty ei pääse vähenemään luontomatkailuksi verhotun hirvestysbisneksen kasvattaessa tulostaan.

    Miten käy metsätalouden? Aika näyttää!

    mehänpoika

    Tietokoneelta voi kysyä: ”mitä aiheuttaa biodiversiteetin köyhtyminen?” Tulos 8940 tulosta (0,17 sekuntia).

    Voi valita ja avata vaikka tiedoston KOM(2010)4 lopullinen – Eduskunta
    Bryssel 19.1.2010
    On paljon tietoa…
    Lopussa kysymys: ”Miten pysäytetään Suomen luonnon köyhtyminen?
    Sopisi otsikoksi jos jotain kiinnostaa.

    Asia näyttäisi olevan ilmaston lämpenemisen (kasvihuoneilmiön) lisäksi tärkein yhteinen asiamme, mihin vielä ehkä voisi vaikuttaa. Ehkä sopii laajasti ajatellen otsikon alle.

    mehänpoika

    Antonin mukaan biodiversiteetin köyhtyminen, jonka ylitiheät hirvieläinkannat ovat jo aikoja sitten aiheuttanaat, olisi syy kaikkien muidenkin sairauksien lisääntymiseen. Allergiat olisivat lisääntyneet eniten, 1000%.

    Jos Antonin kirjoitukset pitävät paikkansa, niin miksi näistä ei saa suuria otsikoita esim. päivälehtiin?

Esillä 10 vastausta, 1,221 - 1,230 (kaikkiaan 1,380)