Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Ensimmäinen metsäpalsta tuli sukulaiskauppana 80- luvun puolivälissä. Enoni oli autokauppias eikä ollut erikoisemmin kiinnostunut metsästä, eikä varsinkaan metsänhoidosta. Tila oli 77 ha ja siitä hierottiin kauppaa puolitoista vuotta.
Enollani oli tuore tila-arvio tilasta, jonka oli tehnyt häneltä auton ostanut metsäammattilainen. Ilmeisesti siitä johtuen jokunen kuvio oli hieman reilummin saanut painoarvoa puuston suhteen, joita oli sitten päivitettävä uudelleen, eno tarkka- ja nuuka mies kun oli uudelleen päivitys vei aikaa.
Vanhemmiltani perintönä tullut tila oli seuraava, jonka jälkeen olen vapailta markkinoilta löytänyt kaksi tilaa. Näitä tiloja hoidellessa on saanut sen tärkeän hyötyliikunnan ja myös korkoa sijoitetulle pääomalle.
Tilojen kaikki hakkuu ja kaivinkonetyöt on ostopalveluna, omana työnä suunnittelu, viljely- ja taimistonhoitotyöt, tässä minulle sopiva työnjako.
50-luvulle minäkin kerkisin syntyä ja muistot niistä jouluista on hyvin pitkälti samoja kuin mitä niistä edellä on kerrottu. Maalaistalossa oli aattopäivä jo sikäli pyhäpäiva, ettei silloin ollut vanhemmillakaan kuin ne pakolliset karjanhoitotyöt.
Minulla oli jännitys päällä koko päivän, koska olin toivonut pientä omaa kirvestä. Päivä oli lyhyt, joulusauna oli jo iltapäivällä, sauna reissukin oli pyörähdys, koska, joulupukki olisi voinut tulla sillä aikaa.
Kesti vielä pitkä, pitkä odotus ennen kuin pukki ilmestyi kelkkoineen pihamaalle. Minulle nimetyn paketin muoto lisäsi jännitystä, ja siitä se löytyikin siniteräinen pieni kirves, jonka varsi oli lakattu, oli hieno eikä sillä alkuun voinut hakata mitään, ettei varsi katkeaisi, se oli mieleinen joululahja silloin. Siinä lahjassa voi olla minulle myös yhtymäkohta ja kiinnostus metsään ja tulevaan ammattiin
Nykyinen jouluaatto menee jo rutiinilla, joulumuistamiset, sisarusten tapaaminen, joulurauhan julistuksen seuraaminen, haudoilla käynnit, saunominen, ruokailu ja pakettien vaihtamiset ym…
Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta vuotta ! t, metsä-masa
Maakuntien välillä on Metsä Croupin hankinnassa Tanelin kertomaa lajivalikoima puutetta ja raakkiprosentin minimoimista.
Itä-Suomessa MG:tä puuttuu saha, mutta toimittaa myös paikallisille sahoille raaka-ainetta, mittavalikoima poikkeaa sahan omankorjuun mitoista, jos se tehdään vielä raakkia vältellen varmanpäälle siinä tukkiprosentti laskee.
Meilläkin on jäsenyys voimassa Metsäliitto Osuuskunnan kanssa, joka on hyvä sijoitus ja turva jos muuta asiallista kysyntää ei ole kuituvaltaisille leimikoille.
Tällä hetkellä Metsä Groupi kauppakumppanina on kärkipäässä, jos kyseessä on puhdas kuituleimikko. Tässä markkinatilanteessa tukkivaltaiset leimikot kyllä kannattaa vertailla ja myydä sahurille, sieltä löytyy runsain mittavalikoima ja halu kerätä kaikki sahauskelpoinen tavara sahan jalostukseen.
Nyrkkisääntönä sahurin korjaamassa leimikosta lisäarvo on uudistuskulujen verran, eli varsin hyvä lisätili, puhdasta rahaa !
Melko lailla tyytyväinen kuluneeseen vuoteen olen ja hyvältähän tulevaisuus näyttää metsätalouden osalta jatkossakin. Isossa kuvassa Suomessa on paljon hyviä asioita ja arvoja yrittämiseen.
Kuitupuun hintaan kyllä toivoisi nousevaa hinta kehitystä, koska kuitupuu materiaalina on monipuolinen siitä pystytään tuottamaan lähes kaikki tarveaineet.
Anton Chigurh toi esille oman metsätalousministerin se olisi tärkeä ja kannatettava asia, koska Suomessa on metsätalous kasvava ala.
Ministerin tehtävään tulisi valita henkilö jolla olisi omaa metsätaloutta ja siinä nuoria mäntyvaltaisia taimikoita, ehkä sitä kautta löytyisi ymmärrystä hoitaa ja vaatia korjaus ylisuureen hirvikantaan
(Lainausmerkeissä ”viherterrorit” ja niiden vaatimukset ja toiminta näyttää paremmin viivyttävän ja hankaloittavan maaseudun kehitystä)
Kemera rahoitus- ja toteutus ilmoituksissa näyttää olevan nopein tapa toimia metsaan.fi kautta. Selvän ja virheettömän ilmoituksen käsittely on ollut sujuvaa myös keskisessä Suomessa.
Keskinen Suomi sai samaan aikaan uudet asiantuntijat ja rahoitus-ja tarkastuspäällikön, jotka on koulutettu hoitamaan uusia tehtäviä, tämäkin on voinut vaikuttaa hieman asioiden käsittelynopeuteen.
Kentällä maastotyötä tekevillä metsäneuvojilla kyllä näyttää olevan töitä ruuhkaksi asti, tehtävien ja alueiden laajentumisen johdosta, joka näyttää tuovan viivettä asioiden käsittelyyn. Sitä en osaa sanoa siirtyykö- ja säästyykö näillä toimilla jo myönnettyjä kemeravaroja !
Hyviä kommentteja erään puukaupan johdosta kolleegoilta, mutta erikoista minustakin on se firman tulkinta vaitiolosta !
Tässäkin puukaupassa on mennyt ehkä monta asiaa leimikonlaadun suhteen pieleen, vääristymä tukki osuudessa on voinut olla jo kun tila on hankittu, siitä on seurannut ketju taas uusia pettymyksiä.
On jokseenkin tuttua, että myyjä esittää samaa arviota määristä millä on itse tilan ostanut. Jos ostajaksi sattuu kiireinen ostomies joka ei ehdi tai halua käydä leimikolla, koska luovutusmittana on motomitta, silloinhan asiat hoituu virallisesti ja oikein.
Tämä on vain eräs puukauppa jossa puulajisuhteet kääntyy myyjän kannalta ikävämpään suuntaan, joskus on niitäkin joissa rahallinen heitto on suurempikin kun ko. kaupassa.
Talvikorjuussa talteen saatava latvusmassa kertymä on todettu pienentyvän n. 1/3 osan. Avohakkuulla yleensä kaatosuunta on pystymetsään päin, joka murskaa neulasia ja oksanpätkiä irti oksista, se hyvä puoli siinä on, että karike on tasaisesti koko hakkuualueella.
Jos hakattava puumäärä on yli 250 m3 / ha silloin viljelytyö on helpompaa ja taimiko-onnistuu paremmin nopeallakin uudistusketjulla.
Hyvä alkunäytös hakkuutähteen keräyksessä loppui nopeasti. Täällä päinkään en tiedä niitä hakevan kun yhden toimijan, lähinnä kaupungin ympäriltä ja valmiiksi kasattuja kantoja ja oksamassaa.
