Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Toivottavasti wanhajätkä ei tehnyt kilowatti kauppana. Silloin menetys on todella suuri.
Tuokin on varmaan yhdistyksestä kiinni. Täällä meidän mhy:llä asiat hoidetaan ihan hyvin. Valitettavaa tuollainen palvelu.
Nyt taidat arto saada jätkältä katkuisen palautteen. Speedway pyörien koneen valmistajia taitaa olla pari – kolme. Yleisin ja kuuluisin on Jawa. Liekö tarkoitit enduro – pyöriä. Siellä kotari on markkinajohtaja.
Näinhän se on että männänrenkaiden määrällä ei ole vaikutusta männän kulumiseen. Silloin ollaan jo aika pahasti pielessä jos mäntä alkaa ottamaan sylinterin seinämään kiinni. Mäntä kuluu yleensä eniten renkaan urasta ja helmasta niin kuin jätkä totesi. Yleensä on niin että yhdellä renkaalla varustettu mäntä joutuu ottamaan vastaan koko puristusvaiheen sytytyksen ja siten paine kuluttaa enemmän yksirenkaisen männän uraa ja rengasta. Aikansa kun tämä kuluminen tapahtuu pirahtaa rengas poikki. Kaksi renkkaisella uralla varustetu mäntä kestää hiukan enemmän käyttö kun paine tiivistetään kahdella renkaalla. Toisaalta yksi renkainen ja lyhyempi mäntä on kierrosherkempi ja siten monesti käytetympi rakenne. Ilmeisesti on niin että yksirenkaisiin mäntiin on siirrytty kustannusten vuoksi sekä sahojen kierrosherkyyden lisäämiseksi.
Motocrossia kun tuli ajettua aikoinaan niin silloin pelattiin paljon mäntien kanssa. Crossipyörissä mäntien kesto oli joitakin kymmeniä tunteja ja kokoja oli kolmea (A-C) eri kokoa samassa kuutiotilavuudessa. Samoin oli yksi ja kaksi renkaisia käyttötarpeen mukaan. Sahoissa ilmeisesti eri koon mäntiä ei ole samassa kuutiotilavuudessa.
Klapikone: itsellä on alikasvoksiin tullut 34 vuodessa 15cm puolellensa. eli luston keskipaksuus 4,4mm. Ja erittäin tiheä sekametsä. mt.
Eipä taida tuollaisesta tukista mitään lujuusluokan rakennustarvetta syntyvän. Voishan sitä ahneuksissaan paskaa kasvattaa mutta ei varmaan tarvii odottaa puunhinnalle korotuksia jos tuollaisia alkavat tukit olemaan,
Onkohan tuolla kantohinnoilla suurtakaan eroa pohjoismaiden kesken ? Samat yhtiöt ne Ruotsissakin ja osin keski – euroopassakin touhuaa kuin täälläkin. Välilliset kustannukset ovat aika pitkälti samaa luokkaa joka maassa. Puhutaan kuitenkin prosenttien eroista. Lopputuotteetkin paperi ja sellu ovat aika samankaltaisia maasta riippumatta. Eiköhän ne tehtailla tiedä mitä puusta kannataa maksaa joten hinta pidetään samanlaisena maasta riippumatta.
Venäjä on sitten eri asia. Siellä puut myydään pääosin tarjouskilpailuina rajalle toimitettuna. Siellä hinta voi vaihdella paljonkin.
Itse olen myös saanut oppilaitoksessa koulutuksen motolle ja ihan samat asiat käytiin sielläkin läpi jota jätkä yllä perään kuulutti. Sitten kun katkonta opittiin niin sen jälkeen päästiin vasta tukin tekoon.
Suorittava kirjoittikin hyvin noista katkontapituuksista. Katkontapituus ja katkontaikkuna on kaksi hieman eri asioita. Katkontapituus on se pituus johonka katkonnalla pyritään, niin kuin suorittava kirjoitti. Katkontaikkuna on taas se mille välille katkonta tulee suorittaa, jotta tukin pituus pysyy siinä raamissa että se säilyttää sen mittaluokan johonka se on katkottu. Katkontapituudella pyritään ns ihanne mittaan. Esimerkki voisi olla niin että tukin katkontapituus on 43 dm ja moto pyritään kalibroimaan siten että katkonta onnistuu mahdollisimman lähelle tuota 43 dm . Eli katkontatarkkuden ollessa yhden sentin luokkaa nyky kourilla niin päästään joko 429 cm – 431 cm välille tavoitepituudesta jossa pitäisi olla lähes 90 % tukista. Katkontaikkuna on eri tehtailla erilaiset. Aika yleinen mitta on – 1 – +3 cm. Joten kaikki tukit jotka osuvat välillä 429 cm – 433 cm hyväksytään kyseiseen mittaluokkaan. Jos katkonta tapahtuu tuon mitan ulkopuolella tukki on ns pituusraakki joka ei vaikuta myyjälle mutta vaikuttaa urakoitsijalle korjauskehoituksena tehtaan suunnalta.
Ennen on vallalla ns yhden dm varmuusvara katkonnassa mutta ei tänä päivänä. Tänään varmuusvara on senttien luokkaa. Kaikilla ei sitäkään.
No jätkän tarkoituksena on jälleen yrittää osoittaa oma erinomaisuus väheksymällä toista. Valitettava piirre ihmisessä ja kertoo henkilöstä aika paljon. Itse en aio siihen leikkiin lähteä ja voin antaa ihan oikeita vastauksia tulolta kenttätyöntekijän kannalta katsottuna.
Niihin kysymyksiin sitten. Myönnän etä luin asian huonosti samoin en tarkistanut kirjoitustani. Ilman muuta moton tavoitteena on ensiksi tavoittaa tukin minimimitta niillä tukin, josta olen kirjoittanutkin, pituuksilla jotka sille on annettu. Jos siihen päästään kahdella lyhyellä mitalla niin sitten tehdään niin. Toisekseen kauppakirjat leimikoista ovat hyvinkin erilaisia joten mitkään mitat eivät ole ns vakiomittoja. Joten se toteamus että kauppakirjassa on aina jotain lyhyitä mittoja kuin 34 dm ja jne on apsurdi väite. Se on totta että puunmyyjälle jokainen tukinpituus on samanarvoinen mutta tehtaalle se ei ole niin. Se ei ole kuskin tai metsurin valinnassa mitä tehtaalle tehdään vaan speksit tulee tehtaalta.
Toinen kysymys koski haarapuuta. Haarapuussa voi tulla hyvinkin paksu latva esim määrämittaista kuitua tehdessä. Kun haarasta latvat katkaisee ja niistä ei minimi kuitua tule niin kahdeksi erilliseksi paksuksi latvaksi ne jäävät. Onhan niistä latvoista kuitua yritettävä jos niistä uskoo sen tulevan. Tuo haara oli vain esimerkki. Voihan se olla muukin viallisuus jota kuidussa ei sallita.
Toivottavsati vastaukset on riittäviä. Mutta voidaan jatkaa edelleen mutta siinä hengessä että muillekkin palstan kirjoittajille olisi jotain annettavaa keskustelulle.. Oman erinomaisuuden esitteleminen ei varmaan kuulu tälle palstalle.
Ei mene. Kun olin muualla enkä kotona läppärin vieressä mutta nyt vastaukset:
Se johtuu siitä mitä apteerausohjelmaan on katkottaviksi tukkipituuksiksi asetettu kun työmaakartta ja apti on lähetetty koneelle. Olen täällä kirjoittanut että apteerausohjelmalla tehdas ohjaa katkottavia pituuiksia tarpeidensa mukaan. Jos tukkiosuutta on tuo 87 dm ja katkottavat pituudet ovat nuo mitkä kirjoitit niin ilman muuta tukkia joutuu pikkutukkiin. Meillä on metsureita firmassa myös ja niitä koskevat samat katkontapituudet kuin motojakin. Oikea osoite valitukselle on ostaja eikä kuski eikä metsuri. Se miksi nyt tehdään pääosin vain 43 dm tukkia johtuu siitä että tehdas ei halua lyhyempiä mittoja. Katkottavat mitat on myös kauppakirjassa.
Toinen kysymys. Sekin johtuu aptista ja ostajan halusta. 34 dm tukille annetaan niin pieni hinta ettei sitä saa tehdä. Ostajalle tehdään vain ns ”luku kappaleet”. Sama koskee teko-ohje koskee metsureita.
Kolmas kysmys: Tuosta olen samaa mieltä. Yleensä jos paksuja latvoja löytyy on syy neljästä asiasta. 1. tehdään vain määrämittakuitua, 2. moton kalibrointi ei ole kunnossa eli on liikaa plussalla, 3. moton aptissa on eri kuitumitat painoarvotettu väärin, 4. kuljettaja on joutunut tekemään laadun vuoksi lumppausta kuten haara ja jne. Yleensä on niin että paksussa latvassa jos on vapaa katkonta vika on kohdassa 2.
Tuo sitolkan kommentti on puuta heinää. Metsuria koskee ihan samat katkontaohjeet kuin motojakin.
Hyviä kysymyksiä. Lisää.
Suorittava: Mikään apti ei toimi huonolaatuisessa metsässä ,kun taas lähes mikä tahaansa apteerausohjelma antaa hyvän tuloksen puuston ollessa laadultaan hyvää .
Nyt en täysin ymmärtänyt suorittavan ajatuksen juoksua mutta aptihan on pelkkä matemaattinen laskentaohje. Apti ei itsessään osaa tunnistaa puunlaatua vaan laatukorjauksen tekee tietenkin kuski. Mutta niin se toimii että aptin ihannekatkontaan ei päästä huonolaatuisessa metsässä toisin kuten hyvä laatuisessa metsässä. Mutta se ei johdu aptista vaan siitä että laatukorjauksia kuskin ei tarvitse tehdä ja apteerausohjelma voi esittää ideaalikatkontaa ilman laadusta johtuvia häiriötekijöitä.
En tiedä selventikö tämä vai sitten sekoitti lisää. 🙂