Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset
-
Miksi jaksollisen kasvatuksen kannattavuus laskenta aina aloitetaan siitä tilanteessa, kun se on juuri hakattu aukoksi? Jatkuva kasvatuksessa siinä tilanteessa on kuitenkin täysi metsä päällä. Esim. Lukijoiden kuvat excel mallissa.
Aivan varmasti tärisee kolmioterällä, jos katkaistava vesakko vahvenee. Pieni kierroksinen tärisee enemmän kuin korkea. Ei se ole Jesse voimasta kiinni.
Itse en ainakaan alkaisi raivaussahalla laikuttamaan mitään. Mielummin vaikka kuokalla tai lapiolla.
On aivan varmaa, että suomalaiselle puulle on kysyntää, muodossa tai toisessa, nykyisten tai uusien toimijoiden kautta. Kiertotaloutta kannattaa katsella pidemmän aikavälin muutoksena.
Kysyntää varmasti tulee olemaan aina jonkin verran. Jollei kysynnällä ole suurta volyymia, niin on turha odottaa hinnan nousua.
Aina löytyy myyjiä vähäiselle kysynnälle, jotka myyvät vähän huonommallakin hinnalla. Lopuille jääkin sitten luukäteen.
En minä ole mitään närkästänyt.
Jos uuden metsän ostaminen on tuottoisampaa verrattuna uudistamiseen, niin silloin sitä kannattaakin tehdä.
Eikö ne ”vanhat” harsitut kuitenkin kannata myydä ja ostaa niilläkin rahoilla vielä enemmän uutta ja kannattavaa.
Se on kuitenkin varma, ettei jk toimi joka paikassa. Kuivahkoissa männiköissä toimii, muttei siellä uudistaminenkaan maksa paljoa. (äestys + kylvö)
Pellot ovat tosiaan hyvä esimerkki vaikeasti metsittyvistä alueista, mutta liian lyhyt aikajänne on ihmisikä siinä. 50 vuotta voi tosiaan mennä ilman että yksikään pioneeripuu vielä selviää kenttäkerroksen yläpuolelle.
Tarkoitus on keskustella TALOUDELLISESTI kannattavasta metsätaloudesta? Jos joutuu odottamaan ihmisiän ensimmäistä puuta, niin se ei ole metsätaloutta, puhumattakaan kannattavaa.
Kaikki metsät olisivat hävinneet tältä pallolta jo ajat sitten, ellei metsää olisi syntynyt luontaisesti. Keinotekoinen uudistaminen on aika tuore keksintö.
Varmasti syntyy, mutta millä ajalla. Tottakai metsät olisivat hävineet, jollei mihinkään syntyisi luontaisesti. Kyse onkin siitä minne syntyy ja minne ei synny. Mitkä ovat olosuhteet taimettumiselle. Metsäpalon jälkeen taimettuminen on varmasti parempaa verrattuna paksu kunttaiseen koskemattomaan maahan. Samoin myrskytuhon jälkeen, jolloin puita on kaatunut juurineen on rikkonut pintakerroksen.
Löytyy esimerkkejä aika paljon, johon ei ole syntynyt uutta metsää. Esim sademetsien hakkaaminen on edistänyt aavikoitumista. Varmasti sinunkin seuduilla on vanhoja peltoja, joita ei viljelty 50 vuoden aikana. Silti niissä ei kasva yhtään puuta.
Kyllä Reimankin kannattaisi myydä kaikki metsänsä pois ja siirtyä täysin näihin parempiin tuottaviin kohteisiin, kun niitä hänellä näyttää olevan.
Koron ollessa riittävä metsänuudistamiseen ei kannata investoida euroakaan, vaikka se ei tuottaisi edes pajua.
Väärin. Silloin kun vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto on riittävä. Tuskin uudistusrahat tyynyn alla tuottaa sen paremmin. Jos löytyy parempia sijoituksia, niin silloin kannattaa hakatuista raiskioista luopua ja sijoittaa kaikki parempaan sijoitukseen.
Jos odottaa 4% korkoa uudistuskuluille, niin minusta sama korko-odotus pitää asettaa koko tilan myyntihinnalle. Silloin voikin jk odotukset laimentua aikalailla.
No jos nostetaan metsien kiertoaikaa ja kannattavuutta pudotetaan. Silloinhan JK ja luontaisenuudistuksen kannattavuus kasvaisi jaksolliseen viljelyyn nähden. Tietysti jk kannattavuus kärsisi, muttei niin paljon. 😀
Susi myönteisiä löytyy, muttei niille kerrota susi havannoista. Ei kukaan kaipaa sutta, jota ei ole nähty. Ei niitä ole kuin 150-200 kpl koko maassa. Ainakin Luken mukaan.
Onneksi täällä asuu muutama poliisi, jotka ovat innokaita ajokoiramiehiä.
PS. en asu missään kyläyhteisössä tai tms. tuppu- peräkylässä.
Meidän ja naapurikunnan alueella susikanta on ollut piitkään sopusuhdassa.
Yhdetkään suden jäljen eivät ole poistuneet varmuudella kunnan alueelta. Jostakin syystä muutama vuosi sitten yksi laumakin todettiin lopulta muuttaneen naapuri maahan.. heh heh Ei noita kirppusia rakkeja kukaan jää kaipaamaan..