Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Tarkoitin kiertoaikaa yksittäisenä muuttujana, sillä ei ole vaikutus tuottoon. Menee ehkä liikaa teoretisoinnin puolelle. Kasvun hiipumisella on tietysti vaikutusta tuottoon samoin kuin puumäärän kasvulla, joten tuo @Visakallon esittelemä %-lasku kertoo järkevän päätehakkuuajankohdan. Ainoa ongelma on arvokasvun luotettava mittaaminen.
Merkitys mihin? Metsänomistajan talouteen kyllä jos kassavirta kuuluu siihen. Tuoton kannalta sillä ei ole väliä.
Asian vierestä, riippuu vähän mitä metsänomistajan taloudella tarkoitetaan mutta tuoton kannalta kiertoajalla ei ole merkitystä.
Jos runkoluku on mainittu 1200-1400 niin se ei ole kovin paljon ja tuskin suurempaa riukuuntumista on tapahtunut kuten sanoitkin. Jos tilanne maastossa näyttää tältä niin normaali harvennus Tapion mallin keskivaiheille pitäisi olla OK.
Kyllä tuommoisessa riukuuntuneessa metsässä on riski, että vedetään liian harvaksi eikä riu’ut pysy enää pystyssä (lumi, tuuli). Minusta siihen kannattaa pyytää harvennus Tapion mallin ylärajalle. Seuraava harvennus voidaan tehdä kun puut ovat jämäköityneet ja juuristo vahvistunut 5-10 vuoden kuluttua.
Viimeksi ostin Metsä Board B-osaketta 4€:lla ja myin 7€:lla. Nyt olen kytännyt taas ostopaikkaa mutta saisi olla alle tuon 7€. Stora Enso R:ää löytyy salkusta ostohintaan 13,4€ eli nollilla.
Itselläni on jäänyt metsätalouden ajot yleensä noin 10 000 kilometriin vuodessa. Siinäkin kyllä tuntuu, että saa ajaa niin perskeleesti.
Tietyt tulot metsästä menevät maatalouden tuloksi, esim. tuulivoimalan vuokra. Kun käyn metsässä tarkistamassa voimalan rakentamisen editymistä ja sitä kuinka paljon sen takia on laitettu metsää sileäksi niin ehkäpä nämä ajot menevät sitten maatalouden km-vähennyksiksi.
Edelleenkään metsätaloudessa ei valitettavasti saa km-korvauksia. Paitsi ehkä jos Oy hallinnoi metsiä. Siinä mahdollisesti yksi syy siirtää metsät osakeyhtiölle.
Vähennys on nyt 30s/km ja olen laskeskellut, että se on enemmän kuin omat todelliset km-kuluni.