Koivutukin hinta on huono eikä laatutyvestäkään enää makseta kuin ennen. En silti tällä perusteella täysin tyrmäisi koivun isututusta jos vaan hirvituhot saa pidettyä kurissa, koska hintasuhde voi 30-50v kuluttua olla aivan toinen. En oikein ymmärrä miksi koivua sahataan niin vähän, varsinkin kun havusahatavaa syytetään höttöisyydestä nykyään.

Itse istutan koivua vain silloin kun laho% päätehakkuulla alkaa olemaan yli 5%, jos vaan maapohja koivulle sopii. Jos ei sovi niin pitää tyytyä sekametsään.

Ajouria en ole ikinä suunnitellut uudistusvaiheessa mutta idea on hyvä.

Vuosi sitten jaettiin siis 66 miljoonaa € ja nyt jaetaan 80 miljoonaa €. Ihan reipas nousu voitonjaossa. Korko%:iin vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka paljon ossuksia on yhteensä. Jatkossa ne varmaan pikkuhiljaa vähenevät kun ne pitää aina ansaita uudestaan 10v aikana.

Puunmyynnin palkitsemisesta voitonjaon yhteydessä voi tulla pysyvä käytäntö, siihen suuntaanhan tätä voitonjakoa on koko ajan viritetty.

Tässä jotain: https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/tammitaimikko/

Kyllä raha on hyvä konsultti ja ”saastuttaja maksaa” periaate toimii hyvin. Ensin tietysti pitäisi lopettaa esim kasvihuonepäästöjä aiheuttavan toiminnan tukeminen, tällaista on mm. karjankasvatus. Sen jälkeen voidaan miettiä miten paljon rahaa pitää liikkua toiseen suuntaan.

Ketolan kaavan kasvu ja kulut ovat ilmeisesti vuositasolla. Ja metsän arvo on ilmeisesti sen vuoden alussa. Jotta kaava olisi oikein niin jakoviivan yläpuolelle pitäisi vielä lisätä metsän arvon muutos.

Kun se tehdään niin huomataan, että kulut yleensä siirtyvät sinne metsän arvoon, esim uudistus- ja raivauskulut. Käteinen muuttuu metsään sijoitetuksi pääomaksi.

Tässä käytetty keskimääräiset kulut on hieman hämärä käsite.