Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Isot kuviot ovat ostajille mieleen, niissä koneisiin liittyvät siirtokustannukset eivät näyttele niin suurta osaa.
Minäkin olen täydennysistuttanut pikkuaukkoja, joita on tullut tehtyä ihan tarkoituksella. Metsä on ollut niin eri-ikäisrakenteinen, tai ollut yksittäinen selvästi rehevämpi kohta vajaapuustoisena, 0,1 ha:n OMT alaltakin roskapuut pois ja jalostetut kuuset kuokalla tilalle. Kuitenkaan tuohon eri-ikäisrakenteisuuteen ei minun näkemykseni mukaan kannata pyrkiä, siitähän tässä on puhuttu.
Omatoimisuutta vaatii juuri noiden pienten kuvioiden oikea-aikainen hoitaminen, se on pipertelyä, toki parhaan tuoton (ainakin teoriassa) saa kun käsittelee agressiivisesti ja ennenkaikkea omatoimisesti kaikki alueet mahdollisimman hyvään kasvuun. Kun on niitä suuria hyviä kuvioita hakkuuseen, nämä pienetkin tulee hoidettua samoilla koneilla ja samoilla kustannuksilla. Mutta jos on sitä ennakkoraivaamatonta harvennusta 10 hehtaaria niin eihän sitä taideta ihan normitaksoilla enää nykyisin ostaa.
Näinhän se kuusikossa on, ensiharvennus on ongelma. Toisaalta mitä rehevämpi pohja sitä lyhemmän aikaa ajoura aiheuttaa kasvutappiota. Kuusikon ongelma on tuo näkemä ja mahdolliset juurivauriot.
Jos OMT kuusikon istuttaa 1300 tainta / ha tiheyteen, hieman myöhennetyssä ensiharvennuksessa kaadetaan pelkkiä tukkipuita, voi harventaa kerralla 700 runkoa / ha tasolle, joka ei aiheuta kasvutappioita kuusikossa, voidaan ensiharvennus tehdä 4,5 metrin ajouralla ilman puuston tiheydestä johtuvia kasvutappioita. Ja lisäksi tuossa tulee jo havua uralle melko paksulti.
On laskettu että koneketjun pahimmat kasvutappiot ajourien viemän tilan ja korjuutekniikan takia tulevat VT-männiköissä. Siellä puustolla kestää kauan aikaa kasvaa nuo ajourat umpeen ja suorien tukkiaihioiden kaataminen ajouralta aiheuttaa keskimäärin enempi tappioita kuin kuusikossa. Juurivaurio riskillä mitaten tilanne tietysti muuttuu toisinpäin.
Väittäisin että moni metsänomistaja pitää yhä 3 % korkovaatimusta pitkäaikaiselle sjoitukselle riittävänä. 3 % korolla metsänomistaja saa 1200 lämpösummalueen OMT:llä viljelyketjua käyttäen laskea paljaan maan arvoksi 3500 euroa, MT:llä 1800 euroa. Pienaukkojen tekeminen ajatuksella että josa sinne 10 vuodessa taimikko tulisi on tuolla korko vaatimuksella sama kuin repisi rahojaan. Paljaan maan arvo romahtaa viljelyketjua käyttäen MT:llä 4 % korko vaatimuksella vajaaseen 500 euroon, noin halvalla MT-aukkoja ei kuitenkaan saa ostettua.
Olisiko siellä MT:llä sitten pienet saumat odotella ilmaisia taimia, jos niistä jo merkkejä on, OMT:llä tuo odotelu on mielestäni todella typerää.
Näppituntumalla 250 euroa / vuosi tuottaa OMT, MT 150 euroa. Eli tuotto silloin kun viljely ja kaikki muukin menee suurinpiirtein tuubiin. Ei kannata 5 vuotta odotella vajatuottoisen taimikon nousemista, jos pystyy itse istuttamaan ja tekemään vähän noita hoitotoimenpiteitäkin. Kyllä ne merkit siitä taimettumisesta pitää olla, että mitään luontaista uudistamista kannattaa harkita, jos tavoieena on paras mahdollinen tuotto ja itsellä on kykyjä ja aikaa hoitaa metsiä. Niin ja ollaan Eteläisessä Suomessa.
Ajourat pitää hakata kalustolle riittäväksi. Kaikista typerintä on se että koneet ajelee juuren niskat auki ja runkoihin tulee kolhuja kahta puolta uraa, oli korjuukalusto mitä hyvänsä. Minä olen käynyt kouluja, opetellut mm. kirjoittamaan, hakkuutyöt ovat kausiluontoisia ja vain omissa metsissä, ei kai niitä kukaan enää talven yli teekään.
Kuntakohtainen tuo hankintalisä. Käytännössä kalusto siirrot eivät kannata. Mutta esim. m-kelkkaa tai mönkijää jo siirtelee vaikka 3 vuoden välein pitemmänkin matkan. Eihän hankintatyö oikeasti kannata, mutta eipähän ole ylipainoa ja happi kulkee paremmin kuin keskiverto kansalaisella.
Maataloustraktorille tehdään joskus liian kapeat ajourat. 3 metrinen ura on varmaan minimi, ettei juurenniskojen yli tarvitse ajella, eikä aiheuttaisi vielä kasvutappioita, jos harvennuksen jälkeen jää vain 1000 runkoa muutenkin.
Sehän tuossa omassa työssä on vielä että sen saa tehdä verovapaasti ja vähentää vielä kulut tuon lisäksi. En kyllä voi suositella minkään kuljeuskaluston hankintaa. Jos etu tuosta oman kaluston käytöstä kaikkine etuineen on vaikka 5 euroa motille ja kalusto hankinta 5000 euroa niin pitää sitten ajellakin pari sataa mottia noita ensiharvennuksia vuodessa, että kaluston hankinta on järkevää. Mutta sittenhän tuota voi jo harkita, jos on paljon ensiharvennuksia ja niitä itse tykkää/pystyy tekemään. Ja ainahan noille vehkeille muutakin käytöä löytyy.
Nimenomaan kokemuksen perusteella Etelä-Suomessa olen päätynyt siihen että rehevät pohjat kannattaa viljellä ja muokkuksesta ei kannata tinkiä. Pohjois-Suomessa olen sitten yrittänyt enempi luontaista uudistumista, siellä maaperän kosteusolot ovat itämiselle paremmat ja hitaampi heinittyminen mahdollistaa tuon odottelun. Mutta raivaussahaa metsänomistajan tarvitsee käyttää, teki uudistamiset miten hyvänsä.
