Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Ei taida olla kuitenkaan niin vanha koukku, että olisi museotavaraa, mutta klikkaamalla alla olevaa linkkiä, näkyy mielenkiintoisia malleja:
http://www.kantapuu.fi/search.php?s_class=2&s_adv%5B0%5D=nostokoukut&s_advfrom%5B0%5D=1
Sibeliuksen Österbottenista on tunne ketään, mutta sama ongelma täällä, ei keksi sopivaa ehdokasta. Pefc:n vuoksi jalka on pysynyt oven raossa. Viime kerralla äänestetty osoittautui myöhemmin korkean hirvikannan puolustajaksi ja heidän edustuksensa mhy:ssa tuntuukin olevan korkea. Johtuuko sitten siitä, että se poikii bisnestä, kun taimikoita saa paikkailla ja lopulta siitä tulee heille sopiva energiapuukohde?
”Puhdasoppista” puuntuottajan edustajaa, jolla olisi selkeä pääfokus metsänomistajien etujen ajamisessa ei oikein löydä. Mhy ei liene tässä asiassa tehokas vaikutuskanava. Ellei vaikutuksella tarkoiteta korvissa olevaa vaikkua, joka estää kuulemasta hirvimurheita.
Ehkä tässä huippuunsa viritetyssä lihantuotantokoneistossa (suuri naaras/uros suhde) on joitain etujakin. Talvikanta on pienempi, kun vastaavan vasatuoton (määrässä) omaavassa tasapainoisessa kannassa. Voisi veikata, että kesäsyönti (koivikot) on keskisessä Suomessa suurempi ongelma kuin talvisyönti (männiköt), koska kesä ja talvikannan ero on noin suuri.
Nyt menee ihan chattailuksi, mutta selvitetään…
”Ahaa, mutta teoriassa noiden vasojen pitäisi olla teuraspainoltaan pienempiä,”
Ehkä teoriassa, mutta ei käytännössä, pulskia ovat. Lounais-Saaristossa vasapaino on 50-60 kg ja vasoja vähän, sillä valkohäntäpeurat ovat vikkelinä pöllineet sapuskat seisovasta pöydästä.
”Herääkin epäilys että 1,5 lehmää per sonni on tuottavin kanta, jossa vasoja syntyy maksimimäärä.”
Epäilykset vaihtavat muotoaan, kun katsot Luken taulukkoa alla. Keski-Suomalaiset ystävämme (KS) säästävät naaraita, suhde on yli 2, vasatuotto korkeampi kuin muualla.
Jos taulukkoa katselee tietokoneella, niin suurennus toimii painamalla Ctrl näppäin alas ja tökkimällä toisella sormella + näppäintä, peruustus tökkimällä – näppäintä.
Hyviä kysymyksiä on paljon, mutta hyviä vastauksia vähän. Samoja asioita olen pähkäillyt, mutta tämä on vähän salaperäistä, kun metsästäjien terävimällä kärjellä, johon en kuulu, on ainoastaan pääsy kaiken tiedon alkulähteille sammuttamaan tiedonjanoa. Toivottavasti Puunhalaajan kantelu avaa tiedonlähteet kaikille.
1.5 lehmää/sonni on kai tutkimuksissa todettu optimaaliseksi. Samaan suuntaan kai päästään pienentämällä tuota suhdetta tai pienentämällä suoraan kantaa. Ehkä siellä Lukella on jokin hienoniminen analyysiohjelma, joka optimoi mitä reittiä tuohon kolmioon olisi viisainta edetä. ”Mato” kuitenkin luikertelee usein aivan muissa maisemissa, kun lähtötiedoissa on niin paljon epämääräisyyttä.
Tuosta kuvasta piti vielä kommentoida, että siihen on mielestäni lisätty turhaan reaaliaikainen ”jarru”, sininen tavoitelaatikko. Ainakin niin on käynyt 2017 ja 2018. Miksi se siinä on, ammuttaisiin vaan kaikki luvat pois eikä jarruteltaisi?
Kun 2017 metsästys alkoi oli silloin arvio, että hirvikanta on 90 000. Takaisinlaskennalla on myöhemmin tarkentunut, että se olikin 105 000.
Tuon värillisen ”madon” lähtöpiste oli silloin reaaliaikaisena liian alhaalla. Sehän on metsästyksen jälkeinen kanta lisättynä kevään vasomisella, (noin +60%).
Kun ”madon” lähtöpiste on liian alhaalla, se saavutta pystysuunnassa sinisen tavoitelaatikon liian aikaisin. Porukka luulee, että homma on tapulteltu ja pankkiluvat jäävät pankiin. Eli jarruttaa hirvikannan laskua.
Tuo uros/naaras sivusuuntainen liike on hyödyllinen ja kuvaa hyvin miten naaraita säästellään. Siinä kevään vasominen, kanta liudentuu, uusi uros/naaras suhde siirtää ”madon lähtöpistettä vasemmalle, verrattuna edellisen vuoden päätepisteeseen. Kevään vasomisessa uros-ja naaras vasoja syntyy lähes yhtä paljon, uroksia jopa muutama prosentti enemmän. Uros/naaras suhde on ennen metsästyskauden alkua parempi, kunnes se syksyn metsästyskaudella ammutaan piloille. ”Matojen” pitäisi olla olla lähes pystysuoria, niin sitten alkaisi tapahtua myönteistä kehitystä.
