Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Löytyykö tämä ohje jostain riistakeskuksen sivuilta virallisena, että voi tulostaa ja toimittaa seuralle, että uskovat.
Eli meidän seura voi huoletta ampua kannan alas tiheyteen 2/1000 ha. Alueellisen riistaneuvoston päätöksestä ja tavoitteista ei tarvitse välittää. Tämä selvä, välitän viestin seuralle. Kiitos paljon.
Siirsin nämä toiseen ketjuun hukkuneet suorittavan portaan kommentit tänne.
Ne ovat mielenkiintoisia. Tuossa kuvassa on alhaalla riistanhoitoyhdistysten suunnitelma, keltainen kolmio, 2 hirveä / 1000 ha. Miten järjestelmä sallii siihen pääsyn ja mistä tietää, että lupia on haettu ja saatu suosituksia enemmän?
”Mitenkäs Satakunta 1:n ja 2:n kohdalla on laita?Ovat hakeneet ja saaneet lupia arn:n suosituksia enemmän. Taitaa olla vika käyttäjissä eikä järjestelmässä VS2:n kohdalla.”
”Jos joku seura haluaa tiputtaa alueellaan kannan suositusta alemmas , se on täysin mahdollista.”

Vhp-kannanarvioinnista on tehty oikein väitöskirja. Sivulla 5 Suomekielinen tiivistelmä.
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/149284/AnnalesAII367Poutanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Jotta pystyisi tekemään hoitosuunnitelman, pitäisi olla jotenkuten luotettava kannanarviointimenetelmä. Sitä on ihmetelty jo kolme vuotta.
Erään tien varrella, jota olen parikymmentä vuotta kulkenut, on kymmenen kilometrin pätkä, missä en ole nähnyt koskaan valkohäntäpeuraa, joskus hirven. Seuraavalla kymmenen kilometrin pätkällä on vuosien kuluessa nähnyt varmaan tuhat valkohäntää. Minusta ympäristö näyttää aika samanlaiselta, mutta valkohännät ovat eri mieltä. Tee näistä sitten tiheystietoa.
Toisaalta hirvikannanhoitosuunnitelman suhteenkin oli kovat odotukset, mutta tilanne meni ainakin aluksi huonompaan suuntaan.
Ruissalossa on jo valmis vhp-kannanhoitosuunnitelma muidenkin kopioitavaksi: Kaikki pois!
Se on tainnut tulla muillekin selväksi, että yleisestä käsityksestä poiketen kepu ei olekaan se puolue, joka ajaisi puuntuottaja-metsänomistajien asiaa. Ei ainakaan siten, että pyrkisi aktiivisesti pitämään hirvieläinkannan kurissa ja mahdollistamaan metsän uudistamisen.
Kun tarkistin onko maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja metsästystä suosiva (no tietysti, eikä puuntuottajien edustaja), niin törmäsin uutiseen, jonka linkitin edellä. Tarkoitus oli hänellä tuoda esiin maaseudun hyvät puolet, mutta valitettavasti onnistui mokaamaan hyvän asian. Pelko on, että arvostelukyky/priorisointi pettää myös hirvikanta/metsän uudistaminen asiassa.
Sitten on tämä meidän edunvalvontajärjestö MTK. Tästä aiemminkin esillä olleesta kirjoituksesta välittyy tyly viesti lounaisen Suomen metsänomistajille. Mäntyä ja koivua ei voi kasvattaa, sopeutukaa, hirvieläinkannan pienentäminen ei tunnu olevan vaihtoehto.
Kuvakaappaus on mhy Lounametsän asiakaslehdestä 2/2019 ja teksti MTK:n metsälinjan kenttäpäällikön.

Sinänsä ihan järkevää karuilla mailla käyttää jatkuvaa kasvatusta tai luontaista uudistamista, miksi sitä kutsutaankaan. Ei vaan sekään onnistu. Mitä enemmän jatkuvan kasvatuksen tyyppinen, suurempi ppa, sitä varmemmin kaikki häipyy, kun puiden varjostus lisääntyy.
Eikä täällä lounaassa kaikki ole karukkokangasta, kaikkia metsätyyppejä löytyy. Paljon juurikäävän vaivaamaa OMT/VT metsätyyppiä, niillekö MTK suosittelee myöskin jatkuvaa kasvatusta….mutta ei Jyrki Kaitaiselle.
Tuo kuvakaappaus on mhy Lounametsän asiakaslehdestä 2/2019 ja teksti MTK:n metsälinjan kenttäpäällikön.
Meidän perheen autofriikin peurakolari kustannus oli 36 000€….vakuutusyhtiölle ja sitä kautta vakuutusmaksuina muille autoilijoille. Auton automatiikka tunnisti, jarrutti ja väisti. Valkohäntäpeura on kuitenkin hirvieläimistä arvaamattomin, ei riittänyt Mersun äly.
Katainen saa kyytiä: Metsäteollisuus ja MTK suuttuivat avohakkuulausunnosta (kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus).
Ihme touhua. Minä suutuin kun MTK ohjeisti ainoana vaihtoehtona siirtymisen jatkuvaan kasvatukseen. Nyt MTK suuttuu, kun joku toinen ohjeistaa siirtymään jatkuvaan kasvatukseen. No sillä ne hirvieläinongelmat sitten ratkeavat!
MTK:n ohje alla:

Asia on hieman vaikea ymmärtää jopa kansan kermaan kuuluville kansanedustajille, saatikka muille. Yritän selittää.
Kyse on kahdesta eri eläimestä hirvestä (Alces alces), se isompi.
ja
valkohäntäpeurasta, jota jotkut kutsuvat myös valkohäntäkauriiksi (Odocoileus virginianus), se pienempi.Hirvien pyyntilupia saadaan täällä liian vähän, käyttöaste hipoo 100% ja kanta nousee yli 5 /1000 ha. Lupien puutteen takia. Lupasysteemi ei toimi.
Valkohäntäpeuran pyyntilupia jää kansanedustajan mukaan käyttämättä 23% ja toinen kansanedustaja sanoo, että annetaan lisää lupia, että pyynti tehostuu. Eihän lisääminen auta, kun entisiäkään ei saada käytettyä. Lupasysteemi ei toimi tässäkään.