Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Tuohon villisikaan ei kyllä paljon sympatioita hery. Valitettavasti jotkin tosiaan haluaa siitä riistalajia mutta ei niitä varmaan paljoa ole jotka haluavat.”
Se ei ole vieraslaji, vaan tulokaslaji, tullut ihan itse tänne, ei tuotu. Se on riistalaji:
Se lienee niin hyödyllinen otus, että monet haluavat ”hoitaa” riistaeläimen kantaa ylöspäin. Uudellamaallakin olisi ekologinen lokero, paljon käsittävää.
”Moni matkustaa Suomesta Ruotsiin, Saksaan ja Viroon villisikajahtiin. Ruotsissa villisikoja on muutamia satoja tuhansia, kun meillä niitä siedetään juuri ja juuri tuhatkunta,” kuvaa riistasuunnittelija Antti Piironen Suomen riistakeskuksesta Uudeltamaalta.
Mies on itsekin käynyt villisikajahdeissa kaikissa näissä maissa ja toivoo tilanteeseen muutosta Suomessa.
”Jos kanta saisi kasvaa niin, että meilläkin voisi järjestää villisikajahteja, rahat jäisivät kotimaahan. Lisäksi markkinoille saataisiin lihaa, jossa vältettäisiin monet lihantuotannon eettiset ongelmat. Luonnossa eläneen eläimen liha on puhtainta mahdollista.”
******************”’
”Ensimmäiset valkohäntäpeurat muistaakseni tulivat Suomeen sodan jälkeen..”
Ne eivät tulleet itse vaan tuotiin, joten vhp on vieraslaji. Maa-ja metsätalousministeriön mielestä ei ole haitallinen ja valtioneuvoston vieraslajistrategian mukaan on haitallinen.
*****************
”Nyt olisi pitänyt ottaa oppia vhp:n aiheuttamista ongelmista, eikä istuttaa kuusipeuraa luontoomme. Kumpikin noista pitäisi sallia vain tarhattuna.”
Ehdottomasti noin.
Sanokaas ny, onko valkohäntäpeura haitallinen vieraslaji vaiko eikö ja kuka sen päättää?
Maa-ja metsätalousminiteriön alainen erätalousyksikkö on vakuuttanut ja vakuuttaa edelleen Suomen vaakunalla vahvistettuna, ei ole haitallinen.
***********************************************
Toisaalta Suomen korkeinta päätäntävaltaa edustava elin on määritellyt sen haitalliseksi vieraslajiksi 2012, jonka jälkeen määrä on noin kaksinkertaistunut ruokkimalla ja kantaa ”hoitamalla” vaikka piti painaa jarrua.
Pääministerin johtama valtioneuvosto käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa hallitusvaltaa eli huolehtii hallinnon toteuttamisesta.
Valtioneuvoston on hyväksynyt kansallisen vieraslajistrategian 15.3.2012
Valkohäntäkauris (peura) on kansallisen vieraslajistrategian laji ja määritely haittojen osalta siinä näin:
”Valkohäntäkauris on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Lounais-Suomessa valkohäntäkauriin on koettu aiheuttavan vahinkoa erityisesti erilaisilla kasvimailla ja istutuksilla, mutta lisäksi on noussut esille valkohäntäkauriin laidunnuksen aiheuttamat haitat puuntaimien, varpujen sekä kukkakasvien uudistumiselle. Suurin haitta on kuitenkin todennäköisesti lukuisat kolarit, joita valkohäntäkauris aiheuttaa.”
Kansallinen vieraslajistrategia
”Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymä strategia, jonka kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. Kansallisen vieraslajistrategian tavoitteena on, että Suomessa olevien ja Suomeen mahdollisesti saapuvien haitallisten vieraslajien aiheuttama uhka ja haitta on minimoitu.”
Jos jotain negatiivista metsästyksestä näillä kulmilla nostaisi esiin, niin se on ehdottomasti vesilinnustuksen ensimmäiset päivät.
Kaikenkarvaista kaksi kertaa vuodessa metsästävää porukkaa sullotuu rannoille ja ammutaan pimeällä vaaleampaa taivasta vasten näkyviä lentäviä hahmoja. Sitten katsotaan mitä putosi ja sieltähän putoaa vaikka mitä. Eli ammutaan vaikka ei tunnisteta mitä ammutaan.
Tuolla linkittämässäni yhteismetsäluettelossa kiinnitti huomiota yhteismetsä ”Tuohi”. Se on jonkun vuoden kerännyt osakkaita ”sijoittajia” liittymään yhteismetsäänsä, johtoajatuksena ”Tuottoa ilman avohakkuuta”
Uteliaisuuttani keräsin yhteismetsän palaset yhteen ja sain taulukosta yhteispinta-alaksi 437,8 ha. Ei mitään kovaa imua ??
Minäkin kehun suorittavaa kun on syytä. Selostus tilanteesta oli täydellinen. Muutenkin olen hirvijahdista samaa mieltä. Sen pitää olla kontrolloitua seuruejahtia, jossa yksittäiset virtuoosit eivät pääse hörhöilemään, muu joukko laittaa heidät kuriin.
Se itselleni jäi tuosta videosta mietityttämään, että olisiko ampujalla adhd, vai voiko adrenaalimyrsky muuttaa käytöksen tuollaiseksi. Minusta käytös jo oli tulilla istuessa aika levotonta, en uskaltaisi olla porukassa, jos mukana olis noin impulssiivista passihenkilöstöä. Adrenaliini vaikutus on kyllä tuttua. Kun olin nuorena miehenä lapissa ja siiman päässä se elämäni suurin lohi, sydän hakkasi siinä tilassa sitä tahtia, etten olisi osunut kiväärillä edes ladon seinään.
Adrenaliini on aina noviiseilla korkealla tasolla. Eräs metsästäjä taas kaatoi ensimmäisen hirvensä niin, että luuli ampuneensa täys kympin, kun hirvi kaatui. Luoti oli kuitenkin kimmonnut hirven alla olevasta kivestä vatsaan. Hirvi kaatui, mutta kun kaveri meni pistämään, niin tuli ratsastussessio kun hirvi änkesi pystyyn. Kun kokemusta karttui niin hänestä kehkeytyi kelpo metsästyksen suorittaja.
Meillä asiat tuntuvat olevan mallillaan. Viime syksynäkin ajoin metsästäjien tiesulkuun, valtion asfalttitie. Kaksi oranssipukuista kädet leväällään tiellä ja puhelimen bluetooth napit korvissa. Hetken kuluttua viiden hirven letka ylitti tien, koiraa en nähnyt.
Erimielisyydet suorittavan kanssa tulevat tarvittavasta ja todellisesta eläinten määrästä ja siitä, että minusta seuruemetsästystä voitaisiin täydentää kyttäysjahdeilla, erityisesti vhp, joissa on vapaammat säännöt ja isommalla määrällä harrastajia mahdollisuus päästä lajin piiriin ja pitää kanta kurissa.
Yhteinen näkemys voisi löytyä siitäkin, että tarvitaanko Suomessa suuressa mittakaavassa kaupallista metsästystä. Torppaamiseen paras lääke on pitää hirvieläinkannat niin maltillisina, että liiketoiminta ei ole kannattavaa.
Mutta ei teidän yhteismetsän tietoja eikä Mäkäräisen löydy kuin yhdestä kunnasta. Taulukon lopussa oleva yhteismetsien pinta-ala ei sitten ehkä pidäkään paikkaansa.
Kun googlaa Suomen yhteismetsien pinta-ala, niin sekuitenkin antaa saman kuin taulukko 700 000ha.
Eikun löytyi teidän kahdesta kunnasta, mutta hakutyökalu ei löydä taulukosta kuin yhden Mäkäräisen vaikka sanotaan, että useammassa kunnassa.
Niin voi sijaita, mutta ymmärsin taulukosta, että ne on koottu talukossa yhteen, kunoli vain yksi Mäkäräinen. Onko tuossa teidän yhteismetsässä, joka sijaitsee useammassa kunnassa merkitty koko pinta-ala? (joka on lähes sama kuin Mäkäräisellä, joten siitä vaan sama investointi 800 000€)
Mikä on 1,4 ha yhteismetsä? Jokin verokikkailu?
”Oma koneketju varmistaa sen, ettei hakkuita tarvitse odotella
Metsä 02.11.2020Yhteismetsän perustanut Keijo Mäkäräinen tuskastui metsäjättien puunkorjuun hitauteen. Ristijärvellä, jossa vajaan tuhannen hehtaarin metsätilan isäntä on tekemässä hankintahakkuuta.”
Ristijärvi 697-874-1-4 Mäkäräisen yhteismetsä 570,1 ha
Aika paljon vajaa 1000 ha?
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/suomen-yhteismetsat-kunnittain.pdf
”En usko että tuosta kuusipeurasta löytyy YVAa, ympäristövaikutusten arviointia”
No ei varmasti, YVAa käytetään kaavoitus ja rakennushankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin, kuusipeurat ei ihan istu siihen palettiin.
Jos tänne yrittää rahdata ulkomailta uusia elukoita, tarvitaan ympäristökeskuksen hyväksyntä, mutta ongelma on jo täällä olevat, ehkä niihinkin voisi ympäristöministeriö puuttua.
”Luonnonsuojelulaki (1096/1996)
43 § Vierasperäisten lajien leviämisen rajoittaminen
Jos vierasperäisen eläin- tai kasvilajin tiedetään leviävän luontoon helposti ja on perusteltua aihetta epäillä, että se voi muodostua terveydelle haitalliseksi tai maamme alkuperäisen lajiston kannalta vahingolliseksi, ympäristöministeriö voi antaa lajin leviämisen rajoittamiseksi tarpeellisia määräyksiä.”
http://vieraslajit.fi/sites/default/files/Vieraslajistrategia_web.pdf#overlay-context=fi/node/27
