Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Tuosta planterin avaukset voi jo huomata kuinka lainsäädäntö on muuttunut ja kiristänyt uusien lajien tuontia.”
Pitää huomata, että vieraslajilaki koskee, myös haitallisen vieraslajin leviämisen ennalta ehkäisemistä:
”Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä….”
Kun vieraslajia ruokitaan, siirtoistutetaan kasvattamalla aitauksessa ja sitten päästämällä luontoon, sekä rajoittamalla eri tavoin metsästystä, niin herää kysymys, onko se leviämisen ehkäisemistä?
mutta näin voi tehdä sillä:
”ei koske:
3) metsästyslain (615/1993) 42 §:ssä tarkoitettua vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan luontoon laskemista Suomen riistakeskuksen luvalla.”Riistakeskus voi ihan itse ja yksin sallia haitallisen vieraslajin levittämisen, jos liha on maukasta. Vai onko joku tietoinen prosessista, jossa esim. valkohäntäpeuran ja kuusipeuran osalta olisi tutkittu vaikutukset luontoon, ennen levittämispäätöksen tekoa?
Nykyisenä twiitti-aikana kukaan ei taida jaksaa lukea ja ajatella mitä aloituksen lakipykälät tarkoittavat, joten otetaan se villakoiran yhdin.
Vieraslajia ei saa kasvattaa, istuttaa tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.
Paitsi jos vieraslaji on riistalaji, silloin riistakeskus voi antaa luvan.
Jos vieraslaji on muu haitallinen vieraslaji kuin riistaeläin, esimerkiksi hirvittävä kurtturuusu, maanomistaja on velvollinen poistamaan sen tontiltaan. Jos haitallinen vieraslaji on riistalaji ja maanomistajalla on alle 500 ha tontti ja poistaa haitan mailtaan on käräjillä syytetyn penkillä.
Arvostetu riistatutkija on todennut ettei valkohäntäpeurasta ole mitään haittaa, joten on perusteltua antaa lupa kasvattaa sitä aitauksissa ja siirtoistuttaa esimerkiksi Savoon.
Enonkoskella kasvatetaan ja päästetään luontoon valkohäntä-ja kuusipeuroja. Aitauksessa saa kasvattaa, mutta ei saa päästää luontoon, ellei riistakeskus anna lupaa. Lupa on ilmeisesti saatu.
Vieraslajit.fi määrittellee valkohäntäpeuran paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, mutta maa-ja metsätalousministeriö on määritellyt sen riistalajiksi, jolloin sitä voidaan käsitellä haitattomana vieraslajina ruokkia ja siirtoistuttaa jne. vaikka muut kuin riistakeskus ovat todenneet sen hyvinkin haitalliseksi vieraslajiksi.
Maanomistaja ei voi näissä asioissa vaikuttaa yhtään mihinkään, yhtään mitään.
Jos joku päättää kipata kuormallisen riistaeläimeksi määriteltyjä biisoneita metsäautotielle ja ne hakeutuvat taimikkoosi, et voi tehdä mitään. Tarvitaan lupa ja 1000 hehtaarin tontti, että edes pääsee sanomaan mielipiteensä.
Kun ne ovat syöneet taimikkosi neuvotaan, että taimikkosi oli hoidettu väärin. Olisi pitänyt raivata kaikki ylimääräinen pois tai ei missään tapauksessa raivat kaikkea, reikäperkaus, että biisoneille olisi jäänyt syötävää. Metsänomistajan oma virhe.”Jos nuo hehtaareihin suhteutetaan, niin molemmilla 800 e/ha. Joku istuttaa reilun tonnin hehtaarikustannuksilla. Mikä siitä tekee järkevää verrattuna edellisiin?”
Eihän nämä ole vaihtoehtoja. Kun hän tekee sinne Ponssella aukon, niin voi joutua laittaamaan sen toisen 800€/ ha uudistukseen.
590/2010
Valtioneuvoston asetus
tarhattavien peurojen suojelusta4 §
”Tarhan aitaaminenPeuratarhassa on oltava riittävän vahva ja korkea aita, joka estää tehokkaasti kaikkina vuodenaikoina peurojen karkaamisen tarhasta sekä tarhan ulkopuolella olevien peurojen, hirvien, koirien tai muiden vastaavien eläinten pääsyn tarhaan…………”
”Valkohäntä- ja kuusipeurakanta vahvistuu Kari Luostarisen ja Kari Turusen tarhassa Enonkosken Karvilassa. Tavoitteena on kasvattaa eläimet luontoon ja riistaksi.”
https://ita-savo.fi/uutiset/kotimaa/2ac9562d-e362-4c84-91a5-da1eb601ae0b
Ylen uutinen 6.6.2014
”Valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris saattaa runsastua Suomessa huomattavasti lähivuosien aikana. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Kaarlo Nygrén arvioi, että levittäytymisvaiheen jälkeen alkaa kannan selvä kasvu.
Liikennevahinkojen lisäksi muuta haittaa istutuslajista ei vaikuta olleen, arvio tutkija Kaarlo Nygrén.
– Luonnolle ei ole pystytty osoittamaan mitään haittaa.Vieraslajilaki määrittelee, ettei viraslajia saa istuttaa tai päästää luontoon. Ei kuitenkaan koske riistaeläintä, kuten kuusipeura, jos riistakeskus antaa luvan. Kuusen taimien syöjille on vielä ekologinen lokero, joten riistakeskukselta on varmaan saanut luvan.
Kuten olen useaan kertaan todennut riistakeskus ohjaa ja valvoo metsätalousministeriötä, eikä uuden mielenkiintoisen riistaeläimen vaikutuksia metsänkasvatukseen tai luonnon monimuotoisuuteen kysellä.
