Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Monelta metsänomistajalta puuttuu laskutaito, mutta tämä on huippua. Kyse täytyykin olla himoharrastuksesta. Jotkut tykkäävät isoista autoista, vaikka eivät niitä liikkumiseen tarvitse. Toiset tykkää Ponssesta vaikka Stihl riittäisi. Suotakoon se hänelle ja toivotaan ettei joudu ulkoruokintaan, kun lyhennyslaskuja alkaa tipahdella emännän käteen.
”Vuonna 2017 pyyntilupia 41266 ja käyttöaste 38,2%!
Varsinaissuomen lukemat 2016 8999/85%
ja vuonna 2017 10336 /54%!
Kannan alentaminen ei näyttäisi olevan luvista kiinni.”
——————————————————————–
Kyllä se on ollut luvistakin kiinni kannan nousun kiihdyttämisvaiheessa.
Argumentit alkavat olla toivottoman tarkoitushakuisia, se 54% on saaliin vasaprosentti. En sano muuta, koska teimme herrasmiessopimuksen, ettei tarvostella toistemme henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Lupien käyttöaste oli 92,4%. Kun tietää kaikki pyynnin rajoitteet, joita on asetettu, niin käyttöaste on aivan huippua ja kertoo silloisesta lupien niukkuudesta. Porukka on tehnyt kaikkensa, mutta hallinto haraa vastaan. Viittaan aiempiin kommentteihin, että esimerkiksi se valon käytön vaatimus on tullut nimenomaan tältä maalaisjärkeä omaavalta porukalta, joka yrittää saada kannan kasvuun jarrua.
Josko tästä saisi zoomattua viimeisen sarakkeen?
”Puntari kourassa harvat metsästävät ,”
Miksi puntarin pitää olla kokoajan kädessä. Entäpä jos kertoisin, että se voi olla lahtivajassa, kun vetää eläimen orteen. Laitetaan digitaalinen riistavaaka väliin. Satasella saa jo hienon. Jos tutkimustietoa painojen kehityksestä halutaan, niin sen voi unohtaa jos arvioimalla puntarointi sallitaan.
Hirvenmetsästyksen aikaikkuna pitäisi olla mahdollisimman laaja, että kaikille löytyisi sopiva ajankohta toteuttaa oma osansa. Timppa saa mennä aikaisemmin ja toiset vaikka ilman koiraa tarpomaan lumeen tammikuussa, koska kiimarauhoituksesta otettu aika siirrettiin sinne jahdin tehostamiseksi.
Meidän avantouintiporukastakin on osa aloittanut uimisen jo, vaikka osa on sitä mieltä ei se mikään avanto ole, kun ei ole jäätä ja aloittavat myöhemmin. Sama resepti saisi olla hirviharrastuksessakin. Jos jotkut savat parhaat fiilikset tarpomalla muniaa myöden sohjossa ilman koiraa, niin suotakoon sekin heille.
”miten alueellinen tavoite muuttuu kaatoluviksi ja siitä edelleen kaadoiksi”
Muuttuu kaatoluviksi kuten nytkin. Lukehan laskee paljonko lupia tarvitaan tavoitteeseen pääsemiseksi. Ne luvat voi sitten myydä vaikka R-kioskeista, ettei kukaan laita puolta pankkiin:)
Porkkana/keppi: Ilmoitetaan, että jos nykyinen metsästysporukka ei pääse tavoitteeseen noilla helpotuksilla, niin sitten pinta-alarajoitus poistuu ja nopeimmat saavat jonottaa luvat kioskista rajoitettu erä 500 kpl / talous.
Mutta näitä on turha spekuloida ei ne toteudu.
”Mutta miten saataisiin tuo tavoite sujuvasti muuttumaan kaadetuiksi eläimiksi?”
Kun saisi ministerin päässä syttymään lampun, sen kuuluisan keinovalon, mutta valokytkin on hukassa!
Sidosryhmien kanta velvoittavaksi. Keinovalon käyttö sallitaan. Ilvesten metsästys kielletään tihentymäalueilla, tällä saisi ainakin pysäytettyä kannan kasvun.
Kun on päivätyössä ja ehtii kotiin, on jo pimeää. Arki-iltoina kyttämisestä ei tule mitään. Keinovalon avulla olisivat kaikki arki-illat käytettävissä, viisi iltaa. Innokkaita kyttääjiäkin riittää.
Mutta kun tässä on se ongelma, että ehdotukseni saattaisi leikata valkohäntä-ja metsäkauriskantoja ja se on epäeettistä.
Ei ministeriön kiimarauhoitus taida toimia kuin metsästystä haittaavana tekijänä. Voi sitä joku tietysti ajatella, että kun herra hirvelle ja rouva hirvelle annetaan pari viikoa aikaa ”peuhata rauhassa yhteisessä sängyssä”, ennen kuin rouva ammutaan leskeksi ja yksinhuoltajaksi, niin saadaan pulskempia jälkeläisiä.
Kyllä Suomessa sota-aikana syntyi yllättävän paljon lapsia. Vähäiset yhteiset hetket käytetään tehokkaammin hyväksi. Kun hirvien sota-aikana, metsästysaikana, hirvet laitetaan liikkeelle etsimään hurmaavaa puolisoa naapuripitäjästä, oman mäntytaimikon sijaan, saadaan sisäsiittoisuutta pienemmäksi, geeniperimää paremmaksi ja isompia vasoja.
Hyvä lista MM, kiitos! Vastaan lyhyesti 🙂
1. Meillä on ollut puutteellinen hirvikannan seuranta järjestelmä joka on antanut tietoa liian myöhään kannan kehityksestä. Toivottavasti oma riista korjaa asiaa.
1. Samaa mieltä. Oma riistaa pitää kuitenkin kehittää, data avoimeksi. Myös rivimetsästäjille pääsy kaikkeen oleelliseen tietoon, kuten mihin ne pankkiluvat käytetiin.
2. Meillä on metsänhoito muoto muuttunut hirviä suosivaksi jaksolliseksi metsänhoidoksi . Naaraat ovat olleet entistä paremmassa kunnossa talven jälkeen lisääntymään.
2. Samaa mieltä. Nyt kuitenkin jatkuvaa kasvatusta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Olisiko kaiken kasvattamisen JK:lla vastustamisessa jokin yhteinen intressi metsästäjille ja metsänomistajille? Vai tykkäävätkö esim linnustajat enemmän JK:sta? Toinen yhteinen intressi voisi olla kaupallisen metsästyksen vastustaminen? Metsänomistajien kannalta se voisi johtaa yhä suurempiin hirvieläinmääriin ja harrastupohjalta toimivat metsästysseurat joutuisivat kilpailemaan rahalla metsästysvuokrissa ”lihantuottajien” kanssa.
3. Meiltä puuttuu luonnolliset pedot jotka hirvikantaa verottaa eikä varmaan nyky-yhteiskunta tule sallimaankaan riittävää petokantaa.
Osittain eri mieltä
Esimerkiksi valkohäntä-ja metsäkauriskantaa kurissa pitäneet illvekset on täällä hävitetty hyvin vähiin, koska ne oppivat hakemaan ruokansa ruokintapaikoilta. Ilves on EU direktiiveissä tiukasti suojeltu laji, jonka metsästys vaatii poikkeusluvan. Minusta ilves on suhteellisen harmiton suurpeto verrattuna suteen ja karhuun ja niitä lienee max 2000 Suomessa. Niiden pyyntiin on haettu poikkeuslupia ja kantaa rajoitettu reippaasti.
Valkohäntäpeuroja on Suomessa reilusti yli 100 000 pakkautuneena pienelle alueelle. Täällä ovat metsästäjät (huom! metsästäjät) esittäneet keinovalon käyttöä kyttäyspaikoilla, jotta kanta saataisiin pysymään kurissa. Suomi on allekirjoittanut ns Bernin sopimuksen luonnonvaraisten eläinten suojelusta, ettei niitä hävitetä sukupuuttoon tai kantaa metsästetä liian pieneksi liian tehokkain menetelmin esim keinovalolla. Riistahallinto on perustellut kielteistä kantaansa keinovalon käyttöön valkohäntäpeuran metsästyksessä mm. Bernin sopimuksella.
Minusta ilveksen ja valkohäntäpeuran poikkeuslupiin suhtautuminen viitaa siiheen, että riistahallinto haluaa kasvattaa kantaa edelleen poistamalla kantaa rajoittavat tekijät ilveksen ja valon.
4. Meissä hirvenmetsästäjissä on monenlaista osaamista. Kaikki vain eivät saa kaikkia lupa hirviä vaikka kuinka yrittäisivät. Monesti myös sääoloilla on merkitystä esim aikainen lumentulo kuten Lapissa viime vuonna.
Totta. Tähän auttaisi kuitenkin jos kanta saataisiin jossain vaiheessa tavoitetasolle, vaikkapa siihen 76.000:een. Kun kanta heiluu 100 000 ylikin ja tulee jokin vastoinkäymisten kasaantumisen vuosi, niin käy huonosti, ollaan äkkiä 2000-luvun alun tilanteessa. Pienemmän kannan hallinta on helpompaa. Kun 70%:lle metsästäjistä saalis ei tärkein motiivi metsästykseen, niin miksi ei käy?
5. 70% metsästäjistä on myös metsänomistajia. He ovat myös omalta osaltaan olleet kasvattamassa hirvieläin kantoja nykyiselle.
Merkittävä osa metsästäjistä on metsänomistajia. Toisaalta merkittävällä osalla omistamisen tarkoitus on metsästysmahdollisuus ja riistanhoito, ei metsähoito ja puuntuotanto. Tällöin hirvivahingot eivät haittaa ja harmita.Yhdellä metsäomistaja riistaherralla näkyy oleva 5 ha metsää ja ruokintapaikka, sillä pääsee tilastoihin.
Täällä näkee toisinaan uudistuksen laiminlyönneen metsätilan myynti-ilmoituksissa ”mahdollisuus päästä metsästysseuran jäseneksi”.
Merkittävällä osalla metsästävistä metsäomistajista metsästyksen motiivi on pudottaa haittaa aiheuttavien eläinten kanta lain sallimaan minimiin. Kyse ei ole harrastamisesta. Esimerkiksi pitkään metsästystä harrastaneita on siirtynyt ”uusia fiiliksiä” saadakseen jousimetsästyksen pariin. Kaikkein parhaat jahtaajat siirtyvät tehottomaan tapaan metsästää.
Montakohan puuntuottaja-metsästäjää, joilla metsätalous on merkittävä tulonlähde kiipeilee puissa jousipyssyn kanssa? Eivät kiipeile he pudottavat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla hirvikantaa alas.
Metsästys- ketjussa sivulla 14 kuvakaappauksessa riistanhoitoyhdistyksen metsäomistajajäsen kertoo tuohtuneena liian suuren hirvikannan vaikutuksesta, samassa kokouksessa oli useita metsänomistaja-metsästäjiä, jotka eivät hyväksyneet tällaista hirvipolitiikkaa. Heidän motiivinsa metsästykselle on laskea kantaa.
” rhy:n maanomistajajäsen: Totesi, että jos hirvikanta on liian suuri, se rassaa metsänomistajia. Ne HT-alueet, jotka ovat kovinpeltovaltaisia, niillä tiheys 2,5 on paljon”
”rhy:n metsänomistajajäsen:Totesi, että ollaan hakoteillä, kun hirvi määrää mille lajille metsä uudistetaan. Kuitenkin tämän vuoksi mäntymetsämaita laitetaan kuuselle ja menetetään tuloja tulevaisuudessa.”
”rhy:n maanomistajajäsen:Kertoi, että laskentapäivänä oli oitis tavattu 9 hirven porukka metsästä ja 5 hirven laumoina kulkijoita tavataan metsänhoitotöissä. Sudet siirtävät lisää hirviä talvehtimaan entisestään vahvalle hirvialueelle.Kun hirvikannan tiheys on kovin korkea, kannankehitys ei ole enää niin tasaista ja ennustettavaa”
Puuntuottaja-rivimetsästäjät haluavat hirvieläinkantaa alas, ongelma on, että he eivät ole intohimoisia metsästäjiä, jotka pyrkivät riistaorganisaatiossa päättäviin tehtäviin. Ne tehtävät on miehitetty muilla kuin puuntuottaja-metsästäjillä.
Tästäkin Petäjistö-Matalan suuntaa antavan kyselyn tuloksesta näkee motiivit :
Pyydän suorittavalta portaalta anteeksi, jos olen loukannut. Metsälehti saa poistaa kommenttini, jos katsoo sen loukkaavaksi. Itse nimenomaan olen pyrkinyt pysymään asialinjalla. Metsälehden moderaattori, Edit-neiti, ei ole vielä koskaan poistanut yhtään viestäni asiattoman käytöksen vuoksi. Ehkä sellainen sulka on syytä saada hattuunsa. Toisaalta, en ole koskaan painanut ”ilmoita asiaton viesti” nappulaa. Kritiikkiäkin pitää kestää.
Tuo erään organisaation moderaattori-määritelmä olisi pitänyt kuitenkin laittaa sitaatteihin. Kysehän on siitä miltä minusta tuntuu. Kukaan muu ”ruohonjuuritason rivimetsästäjä” ei puolusta riistahallintoa yhtä kiivaasti, enkä oikein keksi muuta motiivia. Yleensä ns rivimetsästäjät haukkuvat riistahallintoa. Toisaalta tällaisella foorumilla varmaan on senkin puolen edunvalvoja, tietysti kiinnostaa metsänomistajien näkemykset riistahallinon toimista.
Täälläpäin on sellainen sanonta, että ”se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa”. Mitä lie tarkoittaa.
Tässähän on sekin puoli, että käyttäjätunnuksen on voinut rekisteröidä vaikka Pekka ja kirjoittaja onkin Reijo, sitä ei Metsälehti voi tietää kuka kirjoittaa.
Sovitaanko kaikki, että jatkossa kommentoidaan ainoastaan asiaa, ei henkilöiden ominaisuuksia, kuten epäsosiaalista luonteenlaatua, se voi loukata.
