Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Käsitellään tämäkin usein käytetty väite:
”Merkittävä osa metsänomistajista on metsästäjiä ja siten voivat vaikuttaa hirvieläinkantoihin.”
Merkittävä osa metsästäjistä varmaankin on metsänomistajia. Toisaalta merkittävällä osalla omistamisen tarkoitus on metsästysmahdollisuus ja riistanhoito, ei metsähoito ja puuntuotanto. Tällöin hirvivahingot eivät haittaa ja harmita.Yhdellä metsäomistaja riistaherralla näkyy oleva 5 ha metsää ja ruokintapaikka, sillä pääsee tilastoihin.
Täällä näkee toisinaan uudistuksen laiminlyönneen metsätilan myynti-ilmoituksissa ”mahdollisuus päästä metsästysseuran jäseneksi”.
Merkittävällä osalla metsästävistä metsäomistajista metsästyksen motiivi on pudottaa haittaa aiheuttavien eläinten kanta lain sallimaan minimiin. Kyse ei ole harrastamisesta. Esimerkiksi pitkään metsästystä harrastaneita on siirtynyt ”uusia fiiliksiä” saadakseen jousimetsästyksen pariin. Kaikkein parhaat jahtaajat siirtyvät tehottomaan tapaan metsästää.
Montakohan puuntuottaja-metsästäjää, joilla metsätalous on merkittävä tulonlähde kiipeilee puissa jousipyssyn kanssa? Eivät kiipeile he pudottavat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla hirvikantaa alas.
Tässäkin ketjussa sivulla 14 kuvakaappauksessa riistanhoitoyhdistyksen metsäomistajajäsen kertoo tuohtuneena liian suuren hirvikannan vaikutuksesta, samassa kokouksessa oli useita metsänomistaja-metsästäjiä, jotka eivät hyväksyneet tällaista hirvipolitiikkaa. Heidän motiivinsa metsästykselle on laskea kantaa.
” rhy:n maanomistajajäsen: Totesi, että jos hirvikanta on liian suuri, se rassaa metsänomistajia. Ne HT-alueet, jotka ovat kovinpeltovaltaisia, niillä tiheys 2,5 on paljon”
”rhy:n metsänomistajajäsen:Totesi, että ollaan hakoteillä, kun hirvi määrää mille lajille metsä uudistetaan. Kuitenkin tämän vuoksi mäntymetsämaita laitetaan kuuselle ja menetetään tuloja tulevaisuudessa.”
”rhy:n maanomistajajäsen:Kertoi, että laskentapäivänä oli oitis tavattu 9 hirven porukka metsästä ja 5 hirven laumoina kulkijoita tavataan metsänhoitotöissä. Sudet siirtävät lisää hirviä talvehtimaan entisestään vahvalle hirvialueelle.Kun hirvikannan tiheys on kovin korkea, kannankehitys ei ole enää niin tasaista ja ennustettavaa”
Puuntuottaja-rivimetsästäjät haluavat hirvieläinkantaa alas, ongelma on, että he eivät ole intohimoisia metsästäjiä, jotka pyrkivät riistaorganisaatiossa päättäviin tehtäviin. Ne tehtävät on miehitetty ”suorittavan portaan klooneilla”.
Tästäkin Petäjistö-Matalan suuntaa antavan kyselyn tuloksesta näkee motiivit :
Edellä ollut kuva on peräisin tästä uutisesta. En tiedä mihin aineistoon perustuu, mutta Riistakeskuksen keräämä. Kuvasta näkyy selvästi, miten metsästyksen vapautus 2005 alkoi purra tehokkaasti.
”kaatolupien määrä ei ole ongelma”
Ehdotukset valkohäntäpeuran pyyntilupien poistosta tyrmätään usein argumentilla, että metsäkauriin luvanvaraisuuden poisto ei auttanut, päinvastoin kanta on jyrkässä nousussa.
Homma menee näin, metsäkauriin pyynti vapautettiin vuonna 2005. Se katkaisi kannan nousun, joka oli kääntymässä exponentiaaliseksi. Vapauttamisen jälkeen kanta pysyi melko tasaisena kymmenen vuotta.
Valkohäntäpeuran pyyntiä ei vapautettu. Sen kanta lähti expontiaaliseen nousuun ja metsästyspaine kääntyi vähitellen valkohäntäpeuraan. Metsäkauris jäi seurojen osalta vähemmälle metsästykselle ja kanta lähti nousuun. Jotkut seurat ovat myöskin asettaneet jäsenille kiintiöitä, siitä huolimatta ettei lupia tarvita.
Jos valkohäntäpeuran pyynti olisi myöskin vapautettu, on vaikea ymmärtää, miksi se olisi toiminut päinvastoin, kuin metsäkauriilla. Palstan asiantuntijat ovat kertoneet, että vapauttaminen olisi pahentanut tilannetta. Eiköhän asia ole aivan selvä, kantaa halutaan edelleen kasvattaa.
Tässä on lisää tietoa aiheesta, kirjoittanut sama hemmo, joka vetää Riistakeskuksen puolesta hyvinvointia riistasta hanketta.
https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf
”Noilla Planterin eväillä saadaan takuulla hirveläinmäärät rajuun nousuun”
Nyt kyllä herää kysymys, ettekö ihan oikeasti ymmärtäneet viestiäni? Rauhoittukaa hyvät herrat, lukekaa alla oleva linkki ja palatkaa edelliseen viestiini katsomaan mitä se voi merkitä rahallisesti.
Kyseessä ei ole Planterin eväät vaan Riistakeskuksen metsästyksen kaupallistamisen hanke, josta ei ole metsänomistajille edes kerrottu. Jos se toteutuu tulee taimikon kasvattaminen ja sen myötä metsätalouden harjoittaminen lopullisesti mahdottomaksi. Harrastajapohjalta toimivat seurat voivat saada keskimäärin sen 30 donan laskun, eli kaupallinen metsästys kaappaa vallan.
Ollaan kerrankin samassa veneessä molemmat häviävät. Ahneella on paskanen loppu, olisi kannattanut pitää riistakannat maltillisina, niin näin ei olisi käynyt.
https://riista.fi/riistatalous/hyvinvointia-riistasta/hyvinvointia-riistasta-hanke/
Kalle K: ”Maanvuokraa metsästyksestä pitäisi saada 3-4€/ha.”
MJO: ”Kalle kehvelin hinnoilla pitäisi järjestää ihan metsästys safareita. Maanvuokra 3-4000e/1000ha. Jolloin saisi haettua kaatolupia. Ei tule ikinä kauppoja.”Mutta miettikää tätä, kohta pakotetaan kaupoille. Järjen vähyydellä ei ole mitään rajaa. Tällainen hanke on käynnissä, mutta maanomistajilta ei kysytä ovatko halukkaita luovuttamaan maansa hirvieläinten kasvatusalustaksi. Tämä tarkoittaisi, että hirvielänkantoja ei ainakaan pienennettäisi vaan pikemminkin päinvastoin.
”Hyvinvointia riistasta -hanke
Valkohäntäpeurojen metsästyksen avaaminen seurojen ja seurueiden ulkopuolisten metsästäjille tukee paikallista matkailutoimintaa ja luo vastapainoa kasvaneiden kantojen kielteisille vaikutuksille. Kasvava riistatalous, metsästys ja riistamatkailu avaavat maaseudun toimijoille mahdollisuuksia toimintaan myös metsästyskauden ulkopuolella. Riistatalouden ympärille on mahdollista luoda yritystoimintaa, joka hyödyttää laajemmin aluetaloutta ja paikallista yhteisöä.
Hankkeen toiminta-alue on Etelä-Hämeen, Pohjois-Hämeen, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistakeskusalueet. Alueen metsästysseurojen ja -seurueiden tarpeita selvitellään kyselyllä, jonka yhteydessä seurat ja seurueet voivat ilmoittaa kiinnostustaan osallistua hankkeeseen.
Hankkeen toteuttajat ovat ammattikorkeakoulu Novia (Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi), Suomen riistakeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Helsingin kauppakorkeakoulu Hanken. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 ja rahoituksen osallistuvat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen Satakunnan ja Päijät-Hämeen ELY-keskukset. Hankkeen kokonaisbudjetti on 433 100 euroa. Hanke on käynnissä 2,5 vuotta ja loppuu 31.7.2021.”
Omia kommentteja
Alla olevasta kuvasta näkee kaavailuja maanvuokrasta. Tällä hetkellä hirvi+vhp keskisaalistiheys Varsinais-Suomessa on vähän yli 20. Maanomistaja saisi ehkä jotain 6€ /ha. En ole tyytyväinen, sillä metsätalouden hehtaarituotto olisi noin 200€, jos saisi toimia maltillisella hirvieläinmäärällä, nyt se putoaa monin verroin tuon 6€. Mahtavatko metsästäjätkään, jotka haluavat vain harrastaa eikä tehdä liiketoimintaa olla tyytyväisiä. Keskimääräinen 5000 ha vuokramaata hallitseva seura maksaisi maanomistajille 30 000€ vuodessa.
”Se oli vmt huumoria mitä jees h-v kirjoitti.”
Huumori on vaikea laji. Palstan ehdottomasti paras huumoriveikko on nimimerkki ”suorittava porras”. Hänellä on aivan jokaisessa kommentissa kätkettyä huumoria. Noista huumorin lajeista en oikein tiedä, onko kyseessä ironiaa, satiiria, tragikomediaa vai mitä niitä nyt on. Kaikki sitä huumoria eivät ymmärrä ja jopa loukkaantuvat, kun luulevat, että hän on tosissaan, kun syyttää metsänomistajia hirvituhojen aikaansaamisesta.
Jotkut tosikot ovat jopa kymmenen vuotta tuhansin vastaväittein yrittäneet käännyttää huumoriveikkoa odottaen, että yhtenä kauniina päivänä hän valaistuu ja myöntää metsästäjien olevan vastuussa taimikkotuhoista. Voitte jatkaa toiset kymmenen vuotta, huumorin kukka ei kuihdu.
Katsotaan malliksi mitä huumoria sisältyy hänen viimeisimpään kommenttiinsa.
”Lupamäärät perustuvat metsästäjien tekemiin ilmoituksiin ja tarkentavaan takaisinlaskentaan. On luonnollista , että lupamäärät laskevat , kun tavoitetaso on saavutettu.”
Takaisinlaskenta tarkoittaa sitä, että tämän metsästyskauden 2020 kaatomäärien ja arvioiden jälkeen jälkeen, voidaan tarkentaa edellisen kauden 2019 arviota, mikä se oli todellisuudessa oli ollut ja siitä taaksepäin 2018…2017.
Nyt hän heitti vitsin, että ensi keväänä 2021 lupamäärät perustuvat vuoden 2022 kaatomääristä ja arviosta saatuun takaisinlaskentatietoon hauska veto…minusta. Hyvää Pyhäinpäivää!
Riistahavainnot sivuston mukaan Luke on laskenut Varsinais-Suomen riistakeskuksen alueelle 2019-2020 metsästyskauden jääväksi kannaksi yhden eläimen tarkkuudella 28378. Pinta-ala ja saalis näkyvät olevan sama kuin omassa spekulaatiossa edellä, siis sama alue.
Edellisessä kommentissa arvioin hyvin yksinkertaisella laskentatavalla, että kanta olisi noin 40/1000 ha ja tuhansia hehtaareja on alueella 1000. Kokonaismäärä olisi siis noin 40 000. Ero Luken arviolaskennan määrään on reilut +40%. Se on samaa luokkaa kuin hirvikanta-arvion reaaliaikainen virhe pahimmillaan, joten ihan uskottava.
Vhp-kolarit ovat nousussa, vaikka korona ja etätyöt ovat vähentäneet liikennettä ja kannan harvennuksessa on keskitytty pahimpiin kolarialueisiin. Kolareiden olisi pitänyt vähentyä selvästi, jos kanta olisi pysynyt samana tai laskenut 2.5%, kuten Luke arvioi. Arvio ei siis pidä paikkaansa, vhp-määrä on noussut.
Eläinten kaatomäärät lienevät parhaiten paikkansa pitäviä lähtöarvoja käytettävissä arviolaskennoissa. En myöskään usko, että kannan tuottavuus olisi saatu hirvikannan tuottavuutta pienemmäksi, eikä se sitä ole Lukenkaan arvioissa. Näistä kahdesta laskettu 40.000 arvio on varmasti lähempänä kuin Luken 28 000.
Luke käyttää laskennassa lähtökohtana metsästäjien tai muuta arviota kannasta. Hirvikanta-arvioissa seurueiden havainnot jaettuna metsästyspäivillä antavat vhp-arvioita paremman tiedon kannasta, jos ne kirjataan systemaattisesti samojen periaatteiden mukaan vuodesta toiseen. Vhp-kyttäysmetsästyksessä kannan arvioiti on levällään kuin lehtosen eväät ja määrä arviointi jokseenkin mahdotonta. Tyypillisesti,kun ei oikein tiedetä vedetään varmuuden vuoksi alakanttiin.
Olettamuksella, että muuallakin virhe on samaa luokkaa kuin Varsinais-Suomessa, vhp kanta olisi siis noin 1,4 x 109 000 = 150 000. Metsästys on mitoitettu 109 000 kannan mukaan, joten kannan kasvu jatkuisi kovana ja maali karkaisi yhä kauemmas.
Piti oikein tarkistaa tämän Varsinais-Suomen valkohäntäpeuramäärä (vhp) yksinkertaisin laskelmin.
Varsinais-Suomen maa-alueen pinta-ala on, 10 663,40 km², Jätetään pois vaikka Turun taajama, niin se on tuhansina hehtaareina noin 1000.
Varsinais-Suomen vhp-saalis oli viime kaudella 19 000, jolloin saalis oli 19 eläintä tuhannelta hehtaarilta, eli noin kymmenkertainen Suomen keskimääräiseen hirvisaaliiseen verrattuna.Hirviä on ammuttu syksyisin koko maassa noin 50 000 ja talvikannaksi on jäänyt noin 100 000.
Luken mukaan vhp-kannan tuottoprosentti on likimain sama kuin hirven. Siten samalla kaavalla voidaan laskea:Varsinais-Suomessa ammuttiin 19 valkohäntää tuhannelta hehtaarilta, joten talvikannaksi jäi 38 / 1000 ha.
Voidaan päätellä, että keskimäärinen vhp-talvikanta maakunnassa on ainakin noin 40/ 1000 ha, sillä viimeisimpien kolaritilastojen mukaan vhp-kolarit ovat edelleen noususussa, eli kanta nousussa.Tuolla edellä ollut varovainen laskelma pitää päivittää, eli valkohännän + hirven vahinkovaikutus on koko maan mittakaavassa samaa luokkaa kuin 450 000 hirven talvikannan.
Pyyntiluvansaajien tasolla tarkasteltuna saalis nousi korkeimmillaan yli sataan valkohäntään tuhannella hehtaarilla, seuratasolla suuremmaksikin. Kun yksikin seura on ampunut 500 valkohäntää, niin onko se enää harrastus? Tiet, pihat, puutarhat, viljelykset ja taimikot pitäisi aidata elukoiden torjumiseksi. On se kumma, ettei sitä voi tehdä toisinpäin ja laittaa lihakarjaa aitaukseen.
Eilen viimeksi päivitin tilannetta metsästäjiltä. Viesti oli huolestuttava, hirviä on liikaa. On pimeää, valkohännät eivät tule ruokintahoukuttimille, kun maastosta löytyy vielä sapuskaa. Vastoin joidenkin arveluja olen erittäin hyvissä väleissä metsästäjien kanssa ja avoimesti puhumme asioista, pankkiluvistakin.
”Tämä Suomen systeemi on kuitenkin pienine puutteineen maailman paras”
Varmaan näin on erätalousosaston mielestä. Kanta on maailman tuottavin, mikä johtaa siihen, että kannanvaihtelut ovat jyrkkiä. Kun taimikko on ainakin kymmenen vuotta vaaravyöhykkeessä, siihen sattuu ainakin yksi hirvihuippu.Täällä lounaassa tosin jatkuva huippu.
Näin metsänomistajan mielestä Venäjän systeemi on paras. Kun Igor tarvitsee lihaa, hän ampuu hirven. Jos Igor syö pidempään kasviksia, sudet syövät ylimääräiset hirvet. Hirviä on 1 /1000 ha ja luonnonvalinta pitää huolen, että kanta on ekologisesti kestävä ja terve. Ingor ei tarvitse tilanteen arviointiin Bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvaa populaatiomallia ja isoa byrokratiaa erätalousneuvoksineen.
Henkilö, joka on ilmaissut, että meillä on maailman paras hirvieläinten säätely, voisi tulla esitelmöimään siitä vaikka mansikkatilalliselle, jonka viljelmän harsot ja muovit on puhkottu piloille terävillä sorkilla ja taimet kaluttu kasvupistettä myöden. Esitelmän lopuksi voisi vielä laulaa luikauttaa Pasi Kauniston iki-imelän hittibiisin ”Koskaan et muuttua saa” Tervetuloa!
jatkuu……..
Hirvikannan hoitosuunnitelma on ollut voimassa vuodesta 2014. Kertaakaan sinä aikana ei hirvikanta ole pudonnut Luken tekemän takaisinlaskennan mukaan 68 000 – 85 000 tavoitehaarukkaan. Se on heilunut 100 000 tietämillä, jopa noin 50% yli 76 000:n tavoitteen.
Kritiikki kohdistuu siihen. Maa-ja metsätalousministeriö on laatinut hirvikannan hoitosuunnitelman. Se on lain mukaan valvova taho, jonka pitäisi ohjata ja valvoa, riistakeskusta, niin että pysytään sovitussa tavoitteessa, eikä kohtuuttomia vahinkoja synny. Ei toimi.
Lisäksi meillä täällä lounaassa suuri valkohäntäpeuraongelma. Ne syövät likimain samaa einestä kuin hirvet, eli kilpailevat samasta ravintoresurssista. Jos ajattelee, että hirvi painaa noin neljä kertaa enemmän kuin valkohäntä, niin karkeasti voisi arvoida, että neljä valkohäntäpeuraa aiheuttaa samat tuhot kuin yksi hirvi.
Viime vuonna pyyntiluvansaajien tasolla tarkasteltuna saalistiheys nousi Varsinais-Suomessa korkeimmillaan yli sataan peuraan tuhannella hehtaarilla, seuratasolla varmasti korkeammallekin. Kukaan ei tiedä miten paljon niitä on. Vaikka niitä ei olisi keskimäärin kuin 20 tuhannella hehtarilla, niin edellisen arvion mukaan se vastaisi samaa kuin viisi hirveä tuhannella hehtaarilla.
Viimeisimpien kolaritilastojen mukaan kannan kasvu ei ole pysähtynyt.
Täällä hirvet +valkohäntäpeurat hirvieläinvaikutus olisi sama kuin kymmenellä hirvellä tuhannella hehtaarilla. Siis keskimäärin koko maakunnassa, ei missään tihentymässä. Jos skaalataan se koko maan hirvitiheyteen, niin sama vaikutus kuin 300 000 hirven talvikannalla.
Huhujen mukaan parin vuoden kuluttua saattaisi valmistua valkohäntäpeurakannan hoitosuunnitelma. Ei oikein osaa luottaa, että sitä noudatettaisiin yhtään paremmin kuin hirvikannan hoitosuunnitelmaa.
Tilanne on jo karannut käsistä ja kaikki maa-ja metsätalousministeriön ulkopuolelta esitetyt toimet pyynnin tehostamiseksi on torpattu, jopa ministerin itsensä allekirjoittama aloite pinta-ala vaatimuksen poistamiseksi makasi jossain kolme vuotta ja raukesi vaalikauden päätyttyä.
