Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Lisää lainsäädännöstä. Keinovalon käyttö valkohäntäpeuran kyttäysmetsästyksessä on saanut vihreää valoa osalta metsästäjistä. Syy lienee se, ettei apajille tulisi silloin uusia metsästäjiä, kuten esim pinta-alaa pienennettäessä.
Ruokintapaikalle voi nytkin laittaa kaukohjattavan ledilampun. Kun valot ovat päällä ja paikalle lyllertää supikoira, hyvässä valossa on helppo tehdä hyvä riistalaukaus. Samoin jos paikalle porhaltaa villisika.
Jos kuitenkin paikalle käppäilee valkohäntäpeura, pitää valo sammuttaa ja ampua hämärässä epämääräiseen maaliin. Jos kuti sattuu persuuksiin ja tulee haavakko, saa valon jälleen sytyttää ja keinovalossa jäljittää haavakkoa. Että tällainen laki!
Sitä on perusteltu, että on epäeettistä käyttää keinovaloa. Jotkut ovat sitä mieltä, että ruokinnalta ampuminen on epäeettistä, sen jotenkin ymmärrän. Sitä en ymmärrä, että on eettistä jos porkkana on suussa päivänvalossa ja epäeettistä, jos se on suussa lampun valossa. Täytyypä testata, kun syön iltapalaa, sammutan valon, josko tulisi eettisempi olo. Lisäksi hyvän osuman saaminen hämärässä on epätodennäköisempää.
Keinovalon käyttökieltoa on lisäksi perusteltu ns ”Bernin sopimuksella”, jonka Suomi on allekirjoittanut. Se kuulemma kieltää keinovalon käytön.
Mikä se sitten on?
Se on yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta.Vedotaan, että sen artiklassa 8 on keinovalon käyttö kielletty hirvielänten osalta. Kyseinen artikla tosiaan viittaa listaan, jossa on mainittu, että sopimuspuolen tulee kieltää kaikkien umpimähkään toimivien pyynti- ja tappovälineiden käyttö ja sellaisten menetelmien käyttö, jotka voisivat johtaa siihen, että jokin lajikanta häviää paikallisesti tai voisi häiritä tätä vakavasti.
Listassa mainitaan, että nisäkkäiden osalta on kieletty
keinotekoisten valolähteiden käyttö.Ei koskaan kuitenkaan viitata artiklaan 1
1 artikla
”1. Tämän yleissopimuksen tavoitteena on luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden luonnollisen elinympäristön suojeleminen ja erityisesti sellaisten lajien ja luonnonalueiden suojeleminen, joka edellyttää usean valtion yhteistyötä, sekä tällaisen yhteistyön edistäminen.
2. Erityistä huomiota kiinnitetään erittäin uhanalaisiin ja vaarantuneisiin lajeihin, mukaanlukien erittäin uhanalaiset ja vaarantuneet vaeltavat lajit.”
Ei valkohäntäpeura ole mikään luonnonvarainen ja uhanalainen. Se on paikallisesti haitallinen vieraslaji, jonka naapurimaat eivät halua leviävän mailleen.
Tämä riistahallinnon mielestä luonnolle ja ihmisille täysin harmiton eläin on vaan päätetty jo saavutetun kannan kasvun kiihtymisvaiheen jälkeen saattaa väkisin leviämisvaiheeseen, keinolla millä hyvänsä.
Tolopaisen koiravahinkolistasta jäi pois kaksi merkittävää vahinkoa. Lumisena talvena, kun koirat eivät pääse väistelemään hirviä, ne keihästävät sorkillaan melkoisen määrä koiria. Suurin vahinko lienee kuitekin se, ettei koirasta kasvakaan kelvollista hirvikoiraa, silloin koira saa kuulan kalloonsa ja laitetaan monttuun. Siitä järkyttävästä tapahtumasta ei revitellä etusivun otsikoita iltapäivälehtiin.
”Epäluulojen nostattaminen riistahallinnon tomenpiteitä kohtaan johtaa ainoastaan sekasortoon . Yhteisen sävelen hakeminen kaikkien osapuolien kesken johtaa puolestaan kestävämpiin ratkaisuihin.”
Kannattaisi ihan ensiksi ostaa se lehti tai lukuoikeus Metsälehden nettisivun alareunasta ja katsoa mitä siellä kysymyksessä lukee, eikä roiskia syytöksiä ja vastauksia summanmutikassa. Siellä lukee näin:
”…Kun lainlaatija on kirjoittanut, että sidosryhmien on kuultava vahinkojen huomioon ottamiseksi, niin tarkoitus on varmaan ollut, että sidosryhmien kanta otetaan huomioon ja tavoite asetetaan yhteisellä päätöksellä..”
Tässä nimenomaan peräänkuulutetaan yhteistä sopimista, johon riistahallinto ei esimerkin tapauksessa ole suostunut. Tämäkö johtaa sekasortoon.
Äkkiä takaisin oikeaan aiheeseen.
Olen odotellut, että joku olisi kommentoinut kaikkein tärkeintä asiaa, joka tuli esille vastauksissa kysymyksiin, jotka Metsälehti lähetti maa-ja metsätalousministeriölle. Ei ole aiheuttanut hämmästelyä, joten kommentoin itse.
Kysymykset lähetettiin maa-ja metsätalousministeriölle, olettaen, että vastaus tulee organisaation huipulta, joko ministeriltä, kansliapäälliköltä tai luonnovaraosaston (johon kuuluvat erä- ja metsätalous) johtajalta.
Kuvakaappauksessa Metsälehden kysymyksestä, nähdään selvästi, että se koskee Riistakeskuksen valvontaa, ei pitäisi olla epäselvää mitä kysytään.
”Riistahallintolaki
1 §
Suomen riistakeskus
Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.”Kuka vastasi? Erätalousyksikön virkamiehet!
Eli erätalousyksikkö valvoo luonnonvaraosastoa, johon kuluu metsätalous? Siltä se onkin tuntunut, että erätalous on hivuttanut itsensä organisaatiossa metsätalouden yläpuolelle, vaikka ne ovat rinnakkaisia. Toisinaan käytämämme nimitystä maa-ja metsästystalousministeriö, onkin varsin osuva tämän valossa.Oletin, että valvova ja vastauksen antava yksikkö olisi vähintään luonnonvaraosasto, jossa on myös oikeudellinen yksikkö, jossa työskentelee laskujeni mukaan 12 henkilöä tittelillä lainsäädäntöneuvos. Kompetenssia vastata suhteellisen yksinkertaiseen kysymykseen pitäisi löytyä. Vastausta ei kuitenkaan saatu.
”sen lauluja laulat, jonka leipää syöt”
Kun Tapio joitain vuosia sitten yhtiöitettiin, niin Metsälehden napanuora maa-ja metsätalousministeriöön ainakin teoriassa katkesi….tai ainakin oheni? Ehkä se on antanut joiltain osin lisää vapauksia ottaa kantaa mm. hirviasioihin. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus on osa Tapio Oy:tä. Tapion omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia.
Lupapankkien selityksissä on taidettu vedättää tavallisia rivimetsästäjiäkin. Toisaalta hekin ovat vedättäneet. Halutaan ampua mahdollisimman paljon ja nähdä mahdollisimman vähän. Jos ammutaan niin paljon kuin halutaan ampua ja nähdään niin vähän kuin halutaan nähdä, loppuvat hirvet kolmessa vuodessa:
Karrikoituna: Metsästäjä voi olla kiinnostunut urosten pään päällä keikkuvista trofeista tai kuvittelee, että kiimaisen sonnin lihan syönnillä on häneen samanlainen vaikutus ja ampuu pelkästään uroksia. Samoin vanha vasasuoja voi ohjata ampumaan varmuuden vuoksi pelkkiä uroksia, koska sanktiot vasallisen naaraan ampumista olivat aikanaan todella ankaria. Ehkä tasa-arvolakia noudatetaan jo hirvipuolellakin ja kolmas sukupuolikin on tullut kuvioihin, parempi ilmoittaa ja kehua, että sukupuolikiintiön täyttämiseksi on kaadettu selälleen enemmän naaraita, kuin todellisuudessa onkaan.
Suosituksia voi olla, että pitäisi ampua enemmän naaraita, mutta jos syystä tai toisesta et tee niin, et syyllisty laittomuuksiin, eikä siitä tule seuraamuksia. Jos kuitenkin lupia on kymmenen ja ammut yksitoista ja jäät kiinni, niin olet käräjillä, vaikka alueella olisi muilla lupia käyttämättä ja sinne jäisi tavoitteita suurempi määrä hirviä. Epistä?
Metsälehdelle täytyy todella antaa kiitos siitä, ettei se antanut porttikieltoa tällaiselle, joka ”vaahtosi” ja räyhäsi samasta asiasta, vaan alkoi tutkia mistä on kysymys. Tällaisen uutisen ainekset oli lehdelle syötetty 2.2.2017, kun oli tulossa aika päättää seuraavan syksyn pyyntiluvista.
