Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Planterille tiedoksi, että tulkintasi ei missään tapauksessa pidä kutiaan; olet yhdistänyt kaksi eri ”tapahtumaa”, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään,..”
Kyllä tulkinnassani on hyvin todennäköisesti perää. Lukaiskaa vaikka alla olevan linkin juttu ja siitä erityisesti poroja koskeva osuus. Jutun ovat kirjoittaneet yksi professori ja kaksi tohtoria, ehkä heillä on parempaa tietoa.
Lounaassa on valkohäntiä yhtä paljon ja yhtä tiheässä, kuin Lapissa poroja. Kun valkohännät keräävät hirvikärpäset, jotka sen jälkeen pudottavat siipensä, eivät ne enää siirry hirviin lisääntymään. Tilanne on hyvinkin vertailukelpoinen poronhoitoalueen rajan tilanteeseen.
Ruotsin hirvikärpästilanne on myöskin mielenkiintoinen. Sikäläiset hirvikärpäset ovat erilaisia, lähinnä metsäskauriskärpäsiä.
https://www.ötökkäakatemia.fi/yleista/tietoa-hirvikarpasesta/
Muualla maassa hirvikärpästen määrän vaihtelu riippuu muista tekijöistä, niitä on lueteltu yllä olevan linkin jutussa. Todettakoon, että hirvikärpäset eivät ole vähenemässä koko maassa. Alla pari uutista tämän vuoden hirvikärpästilanteesta:
https://yle.fi/uutiset/3-10954303
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0dac9fe7-90b9-4d14-8e56-b8c73b0da17a
Vähentyneet ovat hirvikärpäset täällä (Varsinais-Suomessa). Kymmenisen vuotta sitten niitä sai nyppiä pahimmillaan yli 100 kropastaan, kun putsasi itsensä metsästä tullessa. Tänä vuonna korkeintaan 10, eilenkin vain pari.
Oma tulkintani on, että se johtuu valkohäntäpeurojen lisääntymisestä. Peuroja on täällä kymmenkertainen määrä hirviin nähden. Peurat imuroivat tehokkaasti hirvikärpäset turkkiinsa ja hirville jää yhä vähemmän. Hirvikärpänen ei näyttäisi juurikaan lisääntyvän peuroissa. Talvisissa valkohäntäpeurojen makauksissa ei ole näkynyt hirvikärpäsen koteloita kuin satunnaisesti. Jos hirvikärpänen lisääntyisi valkohäntäpeuroissa, niin kärpäsethän olisivat lisääntyneet ihan tolkuttomasti täällä valkohänpeurojen tihentymäalueilla. Niin ei kuitenkaan ole. Valkohäntäpeura on tehokas ansa hirvikärpäsille, kerää ne itseensä, mutta eivät lisäänny niissä. Hirven makauksessa koteloita voi olla kymmenittäin.
Saaristossa on jo nähtävissä kehitys, että valkohäntäpeurat syrjäyttävät hirvet. Ne kilpailevat samoista ravintoresursseista. Valkohäntäpeurat ovat putsanneet hirvien ravinnnon kahden metrin korkeuteen asti , joten hirvillle jää enää taiteltavaksi lehtipuun taimien latvukset. Hirvet ovat alkaneet siirtyä pysyvästi saaristosta rannikolle.
Suurin osa parkkiporan aikuisista poistuu kuoren alta heinäkuun lopussa tai elokuun alussa ja talvehtivat karikkeessa. Pieni osa aikuisista jää talvehtimaan puun tyvikaarnan alle.
Ostomies tietysti pelottelee, että ne on kaadettava syksyllä ja lisäksi ostaa vieressä olevan kuusikuvion pilkkahintaan, koska se kuitenkin porattaisiin seuraavana kesänä! Myy äkkiä, kun vielä saat jotain.
Onko kommentaattoreilla havaintoja, että ”kuusiporat” olisivat iskeneet täysin terveeseen kuusikkoon? Itselläni ei ole. Tuulenkaadot on porattu. Salama iski terveessä kuusikossa järeän kuusen halki ja poikki, se porattiin ja ilmeisesti viereiset olivat myös vioittuneet, koska muutama vierestä porattiin, mutta laajemmalle tuho ei levinnyt.
Olisko kuitenkin niin, että kuoriaset iskevät vain puihin, jotka ovat kuolemassa ja kuolisivat hyvin pian, joka tapauksessa, ilman poraakin?
Porattavaa kyllä tulee lähivuosikymmeninä muutamia satoja tuhansia hehtaareja, kun liian kuivalle perustuneet kuusikot alkavat kitua, ei siihen tarvita kuin parin kuukauden kuiva hellejakso.
Pientä helpotusta pyyntiin on yritety saada jo kuusi vuotta sitten, ennen kuin tilanne räjähti käsiin, mutta aariakaan ei ole annettu periksi:
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=la+25/2012
Riista”taloudesta” linkeissä alla. Ensimmäisessä myös silloisen valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtajan kommentit aiheeseen:
https://blogit.jamk.fi/turbinaattori/2016/04/08/riistan-taloudellinen-hyodyntaminen/
https://issuu.com/bang48/docs/jamk-riistatalouden-aktivointihanke_a0559427e550a8
https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf
Maailma näyttää vaan niin erilaiselta Kannonkosken ja Varsinais-Suomen näkövinkkelistä. Kannonkoskella lupien käyttöaste on ollut viime vuosina luokkaa 15% ja koko Varsinais-Suomen alueella yli 80%. Vuonna 2017 se oli 92,4% ja monin paikoin 95%…98%. Vhp-lupien loppuminenkin on vaan monin paikoin tosiasia, vaikka sitä saattaa olla vaikea uskoa ja ymmärtää Keski-Suomen näkövinkkelistä.
”Vapaa metsästysoikeus ei ole ratkaisu. Kukaan ei halua epämääräistä metsästäjäjoukkoa pellonreunoihinsa heilumaan.”
Näin varmaan on monen kohdalla. Pienentämällä pinta-alavaatimusta kontrolli säilyisi maaanomistajalla. Sirpalealueet häviäsivät ja maanomistajalla olisi kontrolli kuka siellä pellonreunassa heiluu, joku 30…50 ha olisi sopiva?
”Yhteinen tavoite on vhpkannan alentaminen.”
No kun ei ole yhteinen tavoite. Riistahallinto antaa julkisuuteen kuvan, että metsästäjät yrittävät kaikin keinoin pitää kantaa kurissa ja pienentää. Kuitenkin tavoite on laajentaa vhp-levinneisyysaluetta ja tihentää kantaa. Kun lukee riistahallinnon sisäistä tiedotusta, tavoite on kristallinkirkas.
Vuodessa rahdataan ”syöttejä” 50 miljoona kiloa maastoon kannan kasvattamiseksi ja levittämiseksi. Levinneisyysalueen rajoilla ei juurikaan metsästetä, että saadaan aluetta laajennetua.
Kaikki merkittävästi metsästystä tehostavat muutokset torpataan riistahallinnon toimesta: Tarvittavan pinta-alan pienentäminen tai poisto, lupapolitiikka, keinovalon käyttö kyttäykseen ruokintapaikoilla pimeänäkölaitteiden käyttö ym. Näitä ovat paikalliset vielä järjissään olevat metsästäjät esittäneet, mutta ei mene läpi. Eduskuntaankin on tehty aiheesta kirjallisia kysymyksiä ja lakialoitteita. Ministeri Leppä on sitä mieltä, että asia hoituu, kun saadaan kannanhoitosuunnitelma. Matra, että metsästyksen vapauttaminen luvista johtaisi kannan entistä suurempaan kasvuun on omaksuttu ihan maaherratasolla asti. Muilla eläimillä toimitaan toisinpäin.
Menetelmät joilla supikoiran ja villisian pyyntiä on tehostettu, ovat muka ”epäeettisiä” jos niitä käytettäisiin valkohännän metsästyksessä.
Vahinkoja vähätellään, sillä riistahallinnon mielestä valkohäntäpeura on varsin harmiton eläin. Täällä on kuitenkin erikoisviljelmillä jopa kymmenien tuhansien vuotuisia vahinkoja. Rypsi, rapsi, herne, kaura, apila….ei niitä enää voi viljellä pahimmilla alueilla.
Riistakeskus elää omassa kuplassaan ja pitää valituksia turhana rutinana, koska luonnon biologinen kantokyky on heidän mielestään vielä paljon suurempi.
Eiköhän kaikille ole aivan selvää, mitä Riistakeskus tavoittelee, päinvastaisista puheista huolimatta.
Suomen riistakeskus ”Metsästyksenjohtajan perustaidot Valkohäntäpeuran biologia”
”Esimerkki siitä, miten tuottavuus voi muuttua kannan tiheydestä riippuen. Kannan metsästettävä nettotuottavuus on suurin tiheyden ollessa keskisuuri. Esimerkki on Michiganista, jossa olosuhteet muistuttavat Eteläisintä-Suomea. Alueen biologinen kantokyky oli 380 valkohäntäpeuraa tuhannella hehtaarilla talvikannassa. (McCullough 1979)”
https://www.riistainfo.fi/wp-content/uploads/2017/11/1a-valkohantapeuran-biologia-2018.03.13.pdf
