Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Tuttavaperheellä on uudenkarhea pösö 5008. Alkoi tökkiä eikä lähtenyt kunnolla käyntiin. Veivät huoltoon ja tuomio oli, että moottori vaihtoon. Ajettu alle 30.000 km. Eivät saanet edes mitään kärryä tilalle remontin ajaksi. 1,2 litarinen kolmisylinterinen turbo. Paikallisessa romukaupassa näkyi olevan useita samanlaisia moottoreita, joten lienee jokin tyyppivika, käytetään muissakin merkeissä kuulemma ainakin Fordisssa.
Linkin vieraslajiportaalissa valkohäntä on saanut haitallisen vieraslajin statuksen. Jos liha on maukasta, niin voiko riistakeskus noin vaan poistaa haitallisuuden, ilmoittamalla ettei haittaa ole?
https://yle.fi/uutiset/3-7281721
Vai kuka sen sen haitallisuuden oikein määrittelee? Tosiasiassa täällä se on haitallisin otus mitä olen ikinä nähnyt. Kenttäkerros on kaluttu paljaaksi, ei kasva kuin joku sara ja nuokkuhelmikki.
Ehkä pitäisi perustaa jonkilainen ympäristöpuolue. Otin vihreiden ”korkea-arvoiseen” kansanedustajaan yhteyttä valkohäntäpeuratilanteesta, mutta ei vaivautunut edes vastaamaan. Näkyy hääräävän aivan muiden asioiden parissa. Keskusta puolestaan joutui lähes paniikkiin, kun oli nähty yksi kultasakaali se pitäisi ampua heti, koska on suuri uhka maamme luonnolle, valkohännät ei.
Tiekokouksessa kertoivat kaadettujen valkohäntien määrän, laskin mitä se teki kyseisen seuran pinta-alaa kohti, 96 kaadettua 1000 hehtaarille ja enemmän vielä kuulemma jäi. Tällaisia suuria keskittymiä on. Uhanalaisista lajeista noin puolet ovat lehdoissa ja lehtoja on maamme pinta-alasta noin 1%. Tällaisina kuivina kesinä valkohännät kaluavat lehdot lähes paljaiksi, näin ainakin kävi omalla tontilla. Ennallistettu lehtolaikku on piloilla, vain muutam kasvilaji ei kelpaa, jopa saniaiset syötiin.
Tähän päälle kun laitetaan vielä metsäkauriit ja hirvitavoite 4-5 / 1000 ha ja tuosta pinta-alasta on metsää vai reilu puolet, niin Metsälehden taimikkotiedeliitteen hyvät sekametsäohjeet voi heittää romukoppaan. Sekametsätaimikkoon jää jäljelle vain kuuset ja niitäkin syödään, eli metsätalouden harjoittamisen täällä voi lopettaa, siitä ei tule yhtään mitään. Onneksi metsätiloista saa hyvän hinnan, mutta älyvapaata jättää pilatut metsät seuraaviille sukupolville.
Jos liikkuu luonossa silmät auki, voi havaita, että hirvet kyllä laumaantuvat kesälläkin hyvien ruokamaiden ääreen. Usein näkee pelloilla metsän reunassa useiden hirvien laumoja.
Linkin videossa on on kuvattu emä + 1 vasa tekemässä makauksia elokuisessa rypsipellossa?
Ei ihan ymmärretty vertausta lihanpaloitteluun. Jos K-kauppiaat lähettäisivät Atrialle ”paloittelumatriisin”, että nyt tarvitaan pelkästään jauhelihaa ja Atria jauhaisi ruhot jaulihaksi ja maksaisi lihantuottajille sen mukaan, niin nousisi melkoinen haloo.
Kokorunkohinnoittelu olisi puuntuottajille tasapuolinen. Tietysti markkinoille on toimitettava sitä mitä ne ostavat, mutta yksittäinen puuntuottaja ei joutuisi kärsimään katkontamatriisien vaihteluista, vaan kaikki saisivat keskimääräisen hinnan.
Hyvät jahtiveljet:
Sama kuva löytyy useista lähteistä, joten saattaa olla faktaa.
lähde:
https://climate.nasa.gov/climate_resources/189/graphic-temperature-vs-solar-activity/
Ei oikein lähtenyt liikkeelle keskustelu ”Ruotsin mallista” hirvieläintuhojen pienentämiseksi.
Malli on siinä mielessä oikea, että metsänomistajaa kiinnostavat vain tuhot, ei se paljonko hirviä on. Jos saavutettaisiin tilanne, että istutetuista taimista vähintään 70% pääsisi ehjinä taimikkovaiheen yli, olisi tilanne todella hyvä, eikä liene kohtuuton vaatimus.
Tuolla oli mallista väärinkäsitys (”hirvillä on jalat”), että yksittäisille metsästysseuroille asettettaisiin sanktioita, jos sen alueella hirvikanta aiheuttaisi liikaa tuhoja. Ei niin tietenkään voi tehdä. Suomessa on määritelty yli 50 ”hirvitalousaluetta”. Ne on rajattu niin, että alue kattaa kesä-ja talvilaitumet. Eli sama hirvipolulaatio pysyy pääsääntöisesti saman hirvitalousalueen sisällä. Hirvitalousaluekohtaiset vahinkorajat voisi hyvin asettaa.
Vastuullinen taho olisi alueellinen riistaneuvosto, joka nykyisin asettaa hirvitalousalueille ”tavoitetasot” hirvitiheydelle. Tavoitetaso säädettäisiin vahinkojen mukaan, eikä viilattaisi hirvitiheyspillkkua.
Riistaneuvoston toimintaa valvoo riistakeskus ja riistakeskusta pitäisi valvoa maa-ja metsästalousministeriö. Ei kuitenkaan valvo. Tähän pitäisi saada muutos. Maa-ja metsästalousministeriö on määritellyt, että yli 4 / 1000 ha hirvitiheys on kestämätön taso ja kuitenkin se sallii alueellisten riistaneuvostojen tehdä päätöksiä, että tavoitellaan hirvitiheyksiä sen yli.
MMM on hirvikannan hoitosuunnitelmassa määritellyt, että ”hirvikannan noustessa 4/1000 ha suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvynylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihinsekä lisääntyneisiinhirvionnettomuuksiin.”
Toiminta kertoo hyvin miten ministeriö suhtautuu metsätalouden harjoittajien tulevaisuuteen. Suomeen tarvittaisiin aivan välttämättä metsätaloutta ymmärtävä päätoiminen metsätalousministeri! ”Hirvitalousalueet” on perustettu. Olisiko syytä perustaa vastaavat metsätalousalueet, joille asetettaisiin puuntuotantotavoitteet ja askelmerkit miten siihen päästään.
On aivan turha esittää ratkaisuksi, että hirvikanta oli 2000-luvun alussa paljon suurempi ja nyt on kaikki hyvin. Mäntytaimikoiden määrä on puolittunut siitä ajasta ja talviravinto vähentynyt niin, että laidunnuspaine talvella on historiallisen korkealla ja kasvaa edelleen. Kuusettumiskierteen saa katkaistua vain huomattavalla hirvieläinkannan leikkaamiselle.
Ratkaisu Suomen ongelmaan ei ole sekään, että Ruotsissa on enemmän hirviä. Ruotsin pinta-ala on kolmanneksen suurempi kuin Suomen ja siellä puhutaan vasomisen jälkeisestä kannasta meillä talvikannasta, joten varmasti ilmoitetut hirvimääärät ovat suurempia.
