Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Luin Dokoto Jalin päiväkirjat, antoi vähän perspektiiviä hoitoalan mitoitus ja muihin kiistoihin. Suosittelen.
Tästä selviää minkälainen on Metsäliitto-osuuskunnan konsernihimmeli. Kuvassa on M-real, jonka nimi nykyisin on Metsä Board, eli se pörssissä oleva haara.
Pörssissä oleva Metsä Boardin suurin omistaja on Metsäliitto Osuuskunta, joka omistaa 42 prosenttia koko osakekannasta ja 61% niihin oikeuttamasta äänimäärästä.
Metsä Board:illa on kaksi osakesarjaa. A- ja B-osakkeen ero on niiden äänivallassa. Jokainen A-osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kahdellakymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1) äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon.
Tästä linkistä selviävät suurimmat omistajat:
https://www.metsaboard.com/Sijoittajat/Pages/default.aspx#Osakkeenomistajat
Se on hyvä, jos kaikki eivät ymmärrä, sillä jakokelpoista ilmaista rahaa on vain 100 miljoonaa, ei sitä kaikille riitä.
https://www.metsaforest.com/fi/Documents/Metsa%20Group%202016%20Lis%C3%A4osuuksien%20ehdot_fin.pdf
Keskustelun aloituksesta:
”Elämme tällä hetkellä ns. hyvässä puukaupan syklissä. Tukkipuun hinnan huitovat parhailla päätehakkuuleimikoilla 70 eurossa ja ylikin. Hinta on jo sitä tasoa, että sahatkin ovat lähteneet hakemaan halvempaa raaka-ainetta kakkosharvennuksilta. Kuitupuun hinnassa ei tasokorotusta kuitenkaan ole näkynyt, vaikkakin lievää nousua vuosikymmenten hintalaskettelun jälkeen on ollut.”
Kyllä kuitupuun hinta on noussut enemmän kuin tukin hinta:
(harvennuksillakin nousu samaa luokkaa)
Ei jokamiehenoikeudeksi vaan samoin kuin kalastuksessa. Demarit ajoivat läpi viehekalastusluvan, jossa kalastuskortin lunastanut saa kalastaa yhdellä virvelillä kenen tahansa vesialueella.
Esitin demareille, että ajakaa läpi myös kiväärimetsästyslupa, jossa kuka tahansa metsästykortin omistava saa metsästää yhdellä kiväärillä kenen tahansa mailla. Näin saadaan maattomillekin sosialisteille metsästysmahdollisuus ja saadaan murrettua maaporvarien hegemonia. 50.000 kepun äänestäjää siirtyy välittömästi teille, kunhan ette mitään kiinteistöveroa nosta esiin.
Pari asiaa vielä kysyisin Planterilta, jos ne hänelle ovat jo selvillä.
-Pitääkö olla neljän vuoden ajan ansaintajakson jälkeen joka vuosi vähintään ansaintajakson suuruinen metsätulon siirto A-osuuksiin (2 vuotta käytöjakso + 2 vuoden sijoittamisjakso), että saa sitten tuon bonuksen. Vai riittääkö, että ei irtisano A-osuuksia sijoittamisjakson aikana ja silloin riittäisi, että A-osuustalletuksia tekisi kahden tai kolmen vuoden ajan.
Jos mennään tuohon aiempaan esimerkkiin, niin se 4000€ ilmestyi jäsensijoitustilille pääomabonuksena 2015 ja ainoa ehto sille, että se siellä pysyi oli, ettei irtisano A-lisäosuuksia, joiden perusteella se on saatu. Nyt 2019 se lisättiin A-osuuksiin.
– milloin voisi alkaa uusi ansaintajakso, jos sijoittaa 10 vuoden ajan noin saman summan metsärahaa A-osuuksiin. Olisiko toisen vai kolmannen vuoden jalkeen?
Ensimmäinen vuosi ansaintaa, toisena tulee bonus, kolmas ansaintaa, neljäntenä bonus, viides ansaintaa, kuudentena bonus jne. Bonus siirtyy aina jäsentilille heti kun se on ansaittu ja pysyy siellä, ellei A-lisäosuuksia joiden perustella se on myönnetty irtisanota. Viiden vuoden kuluttua alkaa rapsahdella bonuksia joka toinen vuosi omaksi A-lisäosuuksiin….ellei ML mene konkurssiin.
– katkeaako pääomabonusjakso, jos puunmyyntejä ei ole jonain vuonna, mutta kuitenkin on sinäkin vuonna A-osuuksiin sijoituksia, jotka on siirretty 2 kertaa suuremmasta metsätulosta edelliseltä vuodelta?
Jos teet vaikka tänä vuonna 20.000€ puukaupan ja siirrät sen A-lisäosuuksiin, voit jättää ensi vuonna puukaupat väliin ja tehdä 20.000€ kaupat vuonna 2021 ja saa hyödynnettyä bonukset.
Tai jos tämän vuoden puukaupparahat tilitetään 10.000€ tänä vuonna ja 10.000€ vuonna 2020, niin voit jättää ensi vuonna puukaupat väliin ja tehdä 2021 ja 2022 molempina 10.000€ puukaupat ja bonukset saa hyödynnettyä täysimääräisenä. Eli jos tietää tulevien puukauppojen ajankohtaa ja suuruusluokkaa voi vähän miettiä, ettei mene bonukset hukkaan.
Katso nyt kuitenkin se ML:n vastaus.
Olen vaalipiirin kansanedustajia tavatessa kysynyt, että aiotteko pitää huolen, että hirvieläinkanta pysyy metsästyksen kannalta hyvällä tasolla.
Ovat ilmeisesti tulkinneet, että kysyjä on metsästäjä. Kepu:n edustajat ovat vakuuttaneet, että riistakannasta pidetään huolta, hirvieläimiä ja metsästettävää tulee riittämään.
Itsellä hirviongelma on suurin metsänhoidon haitta, joten niin kummalliselta kuin kuulostaakin, Kepua ei metsänomistaja voi äänestää. Sen mielestä hirvitalous on tärkeämpi kuin metsätalous.
