Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Olet oikeassa Kurki. Olisi pitänyt kelata vielä taaksepäin. Vuodelta 2013 löytyi myrskypuiden korjuu josta sain vajaat 2000€, olen sijoittanut sen A-lisäosuuksiin, enkä käyttänyt sitä 2014 . Eli käyttöjaksolla 2015 on ollut käytettävissä noin 27.000€. Korjaan/lisään sen tuohon aiempaan laskelmaan.
Kylläpä on mennyt selitykset sekaviksi. Otan omista kaupoista todellisen esimerkin. Silmäilin tilannetta, koska sain juuri ilmoituksen, että ML:n maksama 15% on siirretty A-lisäosuuksiini.
Puukauppasummat ovat netto pyöristetyin summin, ennakonpidätys vähennetty.
2013 puukauppa 2000€—> A-lisäosuuksiin (ansaintajakso) puuttui / korjattu
2014 puukauppa 25.000€ –> A-lisäosuuksiin (ansaintajakso)
2015 puukauppa 27.000€ —> (käyttöjakso/sijoitusvuosi)
27.000€:sta laitoin 23.000€ A-lisäosuuksiin.
ML maksoi silloin puolestani 4000€ pääomabonuksen, joka siirrettiin nyt 2019 lisäosuuksiini.
Otin siis 2015 puukaupasta 4000€ ”käteisenä” ja laitoin 23.000€ lisäosuuksiin. Nyt runsaan neljän vuoden kuluttua koko puukauppasumma 27.000€ on A-lisäosuustilillä, kun ML maksoi ehtojen mukaisesti viiveellä oman osuutensa.
Sekä A-lisäosuudet, että pääomabonus ovat kasvaneet samaa noin 6% korkoa, joilla on ”merkitty” uusia A-lisäosuuksia. (koroista vain 25% on veronalaista tuloa)
Syksyn 2015 puukauppa oli suurempi kuin 27.000€, mutta pyysin tilittämään yli menevän osuuden vuoden 2016 alussa, jolloin se oli hyödynnettävissä tarvittaessa vuoden 2017 ja 2018 puukaupoissa pääomabonuksen merkintään, eli käyttöjaksoon tuli tällä tilityksen osittaisella siirrolla yksi vuosi (2018) lisää. Kahden sijasta kolme vuotta käyttöjaksoa.
Ainakin itse ymmärrän niin, että jos tulee yli kahden kalenterivuoden katkos puukauppatilityksissä, niin homma alkaa alusta, eli ensimmäisellä puukaupalla ei voi merkitä pääomabonusta.
Toisaalta A-lisäosuudet korot näyttävän oikeuttavan merkitsemään kahden koronmaksua seuraavan vuoden aikana pääomabonusta. Joten jos A-lisäosuuksia ei nosta, jonkinlainen pääomabonus oikeus säilyy jatkuvasti korkojen ansioista. Itselläni näkyy olevan korkojen tuomaa bonusoikeutta vajaat kymppitonni.
Kyllähän tuo Ylen juttu poiki silloin eduskunnassa viheriäisten kirjallisen kysymyksen, mitä hallitus aikoo tehdä MH:n tuottovaatimuksen pienentämiseksi, jottei metsiä hakata liian nuorina.
Metsästysministerin vastaus oli polveilevan selityksen jälkeen….ei mitään.
” Hakkuulaskelmissa käytetty korkokanta vastaa muiden metsäalan toimijoiden käyttämiä korkokantoja. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tekemät valtakunnalliset hakkuusuunnitteet tehdään samalla korkokannalla.”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_437+2018.pdf
Luken laskentakorko on hiilinielu-vertailutason laskennassa 3,5%
Metsähallitus käyttää samaa korkoa (3-4%).
Käytetyt korot lienevät likimain vertailukelpoisia, sillä sekä Luke, että Metsähallitus käyttävät laskelmissaan MELA-ohjelmistoa. MELA on Suomen oloihin kehitetty metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmisto.
Metsähallitus: ”Nämä kaikki laskelmat meidän tuottoarvolle perustuvat tälle neljän prosentin korolle, joka käytännössä on hieman sen alle, 3–4 prosentin välissä..”
Minkälaiseen metsänkäsittelyyn metsähallituksen käyttämä korko on johtanut?
”Eihän tässä ole tukkimetästä kyse ollenkaan. Kannot on 15 sentin luokassa, Saarikoski päivittelee.
Nuoressa metsässä on vähän arvokasta tukkipuuta, josta metsänomistaja saa parhaan tuoton. Saarikoski hämmästelee, mitä taloudellista järkeä on avohakata halpaa kuitupuuta sellukattilaan.
Samanlaisia tarinoita kuuluu paljon muualtakin Suomesta. Metsähallitus tuntuu hakkaavan paljon isoja aukkoja ja ns. ”keskeneräistä metsää”.Taustakeskusteluissa käy ilmi, että samaa on ihmetelty Metsähallituksen sisälläkin. Kokeneet kenttäihmiset vahvistavat, että hakattavat metsät ovat nyt selvästi nuorempia ja puiden läpimitat pienempiä kuin takavuosina.”
https://yle.fi/uutiset/3-10473646
Luke: ”Metsien vertailutason laskennassa pohjana on se, kuinka metsiä käsiteltiin vuosina 2000–2009. Vertailutaso lasketaan olettaen metsien käsittelyn jatkuvan kauden 2000–2009 kaltaisena vuoteen 2030 saakka.”
Korkotason 3,5 käyttö ei johda siihen, että metsiä käsiteltäisiin kuten 2000-2009, vaan ne voidaan hakata huomattavasti nuorempina. Ainakin metsähallitus, metsärahastot ja suursijoittajat hyödyntävät höllentynyttä metsälakia. Taisin siirtyä ”Tahvosen leiriin”, 1,5% on oikeampi korko hiilinielulaskennassa.
”Sinun korkotaulukkosi kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.”
No ei tietenkään ole. Joku vaan kuvasi harhaajohtavasti, että metsän tuottovaatimus on sama kuin vastaavalla riskillä muualta saatava tuotto. Katsoin huvikseni, mikä olisi ollut sillä aikavälillä vastaavan matalan riskin tuotto muualla.
Eihän Suomalaista metsää voi käsitellä samanlaisena sijoitusinstrumenttina kuin muita, joissa raha siirtyy tiekoneen kontrolloimana millisekunneissa kohteesta toiseen. Suomalaisista metsäomistajista vain pieni murto-osa on metsäsijoittajia, muilla on päällimäisenä muut arvot.
Jos metsää vertaa vaikka rahastoon, niin voiko rahastossa tapahtua näin:
– tulee euro-natura ja sanoo, että osassa rahastossa on vanhaa valuuttaa ja se suojellaan, saat katsoa, mutta et koskea, etkä nostaa rahoja.
– tulee euro-viherpiiperö ja halaa rahojasi ja sanoo, että ne ovat kansallisomaisuutta eivät sinun, rahastosi suojellaan.
– tulee kertanoston (avonosto) kielto , saat ainoastaan vähitellen nostaa vanhimpia talettamiasi rahoja (jatkuvanosto/eri-ikäisnosto/fifo-periaate).
– rahastosi hakkeroidaan, nelijalkainen hakkeri varastaa toistuvasti tallettamasi alkupääoman tai ainakin osan siitä. Voit tehdä vahinkoilmoituksen ja saada 10% vahingosta takaisin. Itse et saa ostaa virustorjuntaohjelmaa ja häätää hakkeria, mutta saat vuokrata rahastosi hakkerinmetsästystä harrastavalle seuralle, joka valtiovallan luvalla saa poistaa joskus muutaman hakkerin, mutta hakkerointi jatkuu hakkeriministeriön suojeluksessa.
-rahoja ei koskaan saa nostaa kokonaisuudessaan, pitää jättää ns FSC säästöraharyhmiä ja hakkeripiiloja.
– joku vie jatkuvasti pienen osan rahastosi tuotosta, huomaat, että on ns jokamiehen oikeus, jonka mukaan kenellä tahansa on oikeus kerätä rahastosta jakojäännökset ja desimaalit omaan taskuunsa
-ilmastonmuutos iskee, politiikot huomaavat, että rahastollasi voi torjua ilmastonmuutosta, suunnitellaan, että varasi jäädytetään osittain.
– rahastostasi löytyy harvinaisen-mukaharvinaisen pörssipintaliitäjän jätös, rahasto suojellaan, nostokielto.
Kyllä siellä on korrelaatio minkä tahansa valitun koron ja hakkuumäärien välillä. Kun puun kysyntä laskee, laskevat hinnat ja laskee tuotto ja ”korko”.
Reima ja Tahvosen Olli ovat nyt lähteneet hakoteille, kumpuroivat havutetulla ajouralla ja muksahtavat silmilleen vähän väliä.
Toki tuotto ja tuottovaatimus ovat aivan eri asioita, mutta 2000-2009 tuottovaatimus, eli vastaavalla riskillä muualta saatavaa tuotto oli selvästi yli 1,5%.
Kelpaisiko valtion takaama pankkitalletus tai lyhyen koron rahasto vastaavan riskin sijoitukseksi? Korot eivät olleet negatiivisia 2000-2009.
Kummallisia ratkaisuja näkee. Yhdessäkin talossa on peltikatolla lumiesteet sisäänkäynnin kohdalla. Aurinkopaneelit on asennettu niin, että lumieste estää lumen valumisen aurinkopaneelin päältä.
Jos talvella haluaisi jotain hyötyä aurinkopaneeleista ne pitäisi asentaa 45-80 asteen kulmaan, jotta vähän horisontin yläpuolella oleva aurinko niitä valaisisi, eikä lumikaan niissä pysyisi. 45 astetta olisi likimain optimi myös kesällä. Lappeen kaltevuusta poikkeava asennus on toisaalta melkoinen viritys.
”Osakaskunnan kannattaisi muuttaa yhtiömuoto osakeyhtiöksi ja viedä pörssiin.”
Kyllä osuuskunnankin voi viedä pörssiin. Varmasti osuuksien arvo nousisi merkittävästi, ehkä moninkertaiseksi, mutta ei taida olla ML:n intressissä, että omistajakunta vaihtuisi yhtiöön sitoutuneista metsänomistajista kaupunkien geelitukkaisiin sijoittaja-puliveivari-juppeihin.
http://otlehti.pellervo.fi/2017/10/18/porssiosuuskunta-kauhukuva-vaiko-unelma/
