Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Miksiköhän OP ryhmä vetäytyi jokunen vuosi sitten pörssistä ja muutti itsensä osuuskunnaksi?
Kyllä minä ainakin osaisin napata kännykkäsi wifin omaan käyttöön. Tuon vaan sinne ravintolan nurkalle oman wifini ja anna nimeksi jotain siihen ravitolaan liittyvää ja… free wifi, niin sinähän otat heti yhteyden siihen. Rahojasi en kylläkään osaisi pölliä, kunhan vaan esimerkiksi pankkiyhteyttä muodostaessa katsot aina että, siellä on se s, eli https, etkä mene antamaan tunnuksia johonkin valesivustolle.
Wifin käyttö ei oikein mitenkään voi näkyä puhelinlaskussa. Joissain Applen Iphoneissa ainakin oli sellainen kuin wifi assistant / wifi apuri. Jos se oli päällä ja wifi yhteys heikkeni tai katkesi, niin assistentti tuli apuun alkoi käyttää puhelimen datayhteyttä ja silloin alkoi taksamittari raksuttaa. Ymmärtääkseni se pystyi joissain tilanteissa ohittamaan dataroaming eston, jos puhelin katsoi, että käynnissä oli jotain tärkeää, jota ei saa nyt katkaista. Jos sellainen assistentti löytyy puhelimesta, se kannattaa laittaa varmuuden vuoksi pois päältä, jos matkailee jossain hua hin hui haisssa.
Yhden sukuhaaran metsätilan osalta on säilynyt ilmeisesti lähes kaikki paperit mitä on tehty viimeisen sadan vuoden ajalta. Aloin kelata paperipinoa taaksepäin selvittääkseni millaista laskentakorkoa Wihtorin olisi pitänyt käyttää 92 vuotta, sitten kun hän sai tilan haltuunsa.
Sota-aikana hakattiin haloiksi ilmeisesti parasta tavaraa ja mitä helpoimmin sai läheltä tietä. Paljon omaan käyttöön ja mm. vaihdettu naapurin kasvattamaan kessuun ja annettu Hilja-tädille.
Sodan jälkeen tilasta jouduttiin luovuttamaan Karjalan siirtolaisille noin kolmasosa. Inflaatiokin oli sodan jälkeen 60% ja taas 1970-luvulla 20%.
Sukupolvenvaihdos on tapahtunut neljä kertaa ja perintöveroakin maksettu.
Minkälaista korkokantaa Wihtorin olisi pitänyt käyttää, kun hän teki päätöksen, että suvun jälkikasvusta hän ottaa metsätilan haltuunsa, jotta 80-vuoden kuluttua hän olisi 118 vuotiaana Roope-ankkana sukeltanut setelien täyttämässä kypyammeessa?
Olisiko mahdollisesti 1,5% ollut sopiva?
Tulevaisuuden tapahtumat ovat varmaan erilaisia, mutta monta ennakoimatonta asiaa varmaan tapahtuu ja aika harva uudistuksen tekijä pääsee pääätehakkaamaan itse uudistamaansa metsää.
Eiköhän kuitenkin pidetä mielessä maalaisjärki ja se Suomen metsien kannalta tärkein laki: metsien hävittäminen on kielletty.
Linkin jutussa Tahvonen on laskenut, että Ylä-Lapissa korkotuotto on 1%. Uudessa hiilinielulaskelmassaan, että koko maassa keskimäärin 1,5%.
Olisihan tästä saanut yksinkertaisen ja kaikille ymmärrettävän esimerkiksi niin, että jokainen maa saa hakata 80% vuotuisesta kasvusta jollain tarkastelujaksolla. Eli se olisi katto ja kansallisesti saa sopia pienemmänkin. Kasvu tiedetään samoin puuvarat ja puuston ikäjakauma hyvinkin tarkkaan laserkeilaustuloksista. Hyvin yksikertaista.
Nieluun tietysti vaikuttaa, kun hakkuumäärä harvennuksen ja päätehakkuun vaihtelee, mutta vähemmän kuin yhden prosenttiyksikön muutos jossain tietokenohjelmassa, joka on salainen ja laskee vertailutasoa (vaikutus 10 milj m3). Näin näppituntumalta nyt valittu vertailutason laskenta tuntuu aika epäluotettavalta.
Kun EU imaisi asian omaan nieluunsa ja siellä tehtiin poliiittinen päätös, niin lopputuloksesta ei ymmärä kukaan…ehkä Tiilikainen hieman, koska onnistui, ainakin toistaiseksi, saamaan lopputuloksen järkevälle tasolle. Toinen järkevä niissä ympyröissä oli Nils Torvalds. Muut olivat ulkona kuin lumiukot ja lunta riittää.
Kestävyysvajehtälö on tulkittu väärin. Jos nyt syntyvyys lisääntyisi Suomessa rajusti, tulisi vaan huollettavia lisää. Lapset siirtyvät huoltajiksi vasta vajaan kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Silloin ovat suuret ikäluokat jo kuopattu ja muut ikäluokat ovat likimain samansuuruisia. Ei ole mitään järkeä yhtälössä, että nyt syntyvyyttä lisäämällä paikattaisiin kestävyysvaje.
Hoidetaan suuret ikäluokat kunnialla päätepysäkille, niin loppu hoituu itsestään.
Tällainen juttu oli vuosi sitten Metsälehdessä, painovirhekin livahtanut
”260 kruunuun (noin 27 kruunua).” pitäisi kait olla …. 27€
https://www.metsalehti.fi/uutiset/kuitupuun-hinta-vaihtelee-jyrkasti-ruotsissa/
Luken vertailulaskelmat koskevat yksityismetsiä. Keskimääräinen metsälön koko lienee noin 30 ha. Perusteet niissä hakkuun tekoon ovat:
-Harvennushakkuut on tehtävä likimain ajallaan. Ei kukaan metsänomistaja kyttää korkotasoa ja odota vaikka kymmenen vuotta, että korkotaso ylittää metsän keskimääräisen tuoton tason ja tekee harvennuksen vasta sitten….muista syistä kyllä harvennus voi jäädä tekemättä.
– Päätehakkuu tehdään kun on jokin rahantarve
tai
– Puun kantohinta nousee reippaasti, kuten viime vuonna, vaikka korko vaihtoehtoisissa sijoitukohteissa on melkein nolla, niin hakataan kun saadaan hyvä hinta…jos vaikka hinta laskee uudelleen, niin harmittaa.
Kuvauskopterin käyttöä ei ole erikseen mainittu metsästyslainsäädännössä.
arto on varmaakin soveltanut metsästyslain 32 pykälän 1 momenttia. Siinä todetaan, ettei riistaeläintä saa pyyntitarkoituksessa hätyyttää tai jäljittää ilma-aluksella taikka maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla eikä aluksella tai veneellä moottorin käydessä.
arto on käyttänyt laajaa lain tulkintaa ja päätynyt ennakkotapaukseen, että drone on lain tarkoittama ilma-alus pyyntitarkoitukseen ja hätyyttämiseen.
Samanlaisen laintulkinnan mukaan moottorikäyttöisellä laitteella ajelu metsäautotiellä tarkkaillen näkyykö hirviä tai hirvenjälkiä, tarkoituksena tulla metsästämään, jos näkyy, on kielletty.
Tai sitten hän on soveltanut metsästyslain 33 pykälän 1 momenttia, jossa on kielletty ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttäminen metsästyksessä.
Kyllähän dronesta kuuluu pieni humina.
