Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Täällä päin viis veisataan, kun muualla veisataan:
http://www.turuntienoo.fi/index.php/uutiset/uutisia/4538-lounamets-hakkaa-seurakunnan-metsi
Viimeisessä Metsälehdessä oli mielenkiintoinen juttu jahtipäällikön tuhotaimikosta ja ajatuksia hirvituhoista. Muutama lainaus ja kommentti:
”…hirvien määrän pienentäminen ei ratkaise talvehtimisaluiella kaikkea. Kaksikin hirveä ehtii syödä talven aikana runsaasti männyn taimia”
Uskallan väittää, että tuhot ovat verrannollisia hirvimäärään. Jos talvikanta on kaksi hirveä ovat tuhot selvästi pienempiä kuin 100 000 talvikannalla.
”Hirvien taimikoille tekemät tappiot täytyy paikata onnistumisilla muussa metsänhoidossa.”… ” Taimikkotuhon ajattelua helpottaa se, että muut metsäalueet ovat kunnossa.”
Tässä tulee ajatus, että voidaan jättää hyvällä omallatunnolla seuraavalle sukupolvelle huonommat metsät kuin on itse saatu. Kunhan saadaan varttuneemmat metsät itse hyödynnettyä?
”Trico on markkinoiden ainoa tieteellisesti toimivaksi todistettu hirvikarkote”
Trico ei ole karkote, se ei karkota hirviä pois taimikosta. Se on syönninestoaine. Hirvet välttelevät käsiteltyjä taimia.
”..karkotettaa levittää mielellään..”
Mielihalunsa kullakin.
”Olen ollut tyytyväinen, kun tuhoalue on työntänyt mahdottomasti puolukkaa kerättäväksi.”
Itse en osannut olla tyytyväinen, että männyntaimet oli katkottu ja karsittu, niin että puolukat saivat valoa. Harvennetusta varttuuneesta männiköstä löytyy puolukoita enemmän kuin tarpeeksi.
Kujalan ”mainos”:
Maanomistajan ainoa tapa nostaa asia vakavaan keskusteluun on käyttää aloituksen linkissä olevaa riistakeskuksen esittämää maanvuokramallia. Ja määritellä vuokra sen mukaan.
Sen mukaan maanomistajille kuuluisi 30% hirvenmetsästyksen vuosittaisesta noin 200 miljoonan euron liha-ja elämyssarvosta. Se on hyvin pieni korvaus, johtuen siitä, että se on riistakeskuksen laatima, mutta metsästäjien 60 miljoonan vuosittainen tuloutus maanomistajille saattaisi nostaa keskustelun profiilia. Onhan se kuitenkin kymmenkertainen summa kaatolupamaksuihin verrattuna.
Käytännössä kuitenkin pienempi, sillä eivät hirviä metsästävät metsänomistajat tietenkään saisi vuokraa rahana, koska he saavat sen lihana ja elämysarvona.
Proffien ”taisto”:
Nobelisti:
Demarien Korkman saa paljon ruutuaikaa:
On esittänyt mm metsille kiinteistöveroa:
https://www.verkkouutiset.fi/meilla-on-kaikki-verot-niin-tapissa-27100/
Tuo korvausajatushan ei ollut minun, vaan vihreiden. Itse olen samalla kannalla kuin 90% tämän palstan keskustelijoista. Ihmettelin vaan mitä vihreiden ajatus saattaisi käytännössä merkitä.
Metso-ohjelmaanhan ei kelpaa mikä tahansa uudistuskypsä metsä.
Kun haistelee ilmaa muualla kuin aktiivisten metsänomistajien leiristä, tuntuu, että yleinen mielipide on kääntynyt vastustamaan lisääntyviä hakkuita ja avohakkuita ja se tullee näkymään seuraavissa vaaleissa.
Ajattelin vaan kannattaisiko miettiä, mikä on vähiten haitallinen tapa rajoittaa hakkuita, kun siihen todennäköisesti kuitenkin joudutaan. Ei auta yhtään, vaikka me täällä keskenämme todistelemme ettei siinä ole mitään järkeä.
Mietitään kuitenkin vihreiden ehdotusta, ei tyrmätä tutkimatta.
Aktiiviset metsänomistajat (puuntuottajat) eivät varmaan vihreiden ehdottamaan lähtisi, eikä se tunnu kansantalouden kannalta järkevältä, mutta spekuloidaan mitä se toteutuessaan merkitsisi ja maksaisi.
Oletetaan, että olisi 1000 m3 hakkuukypsä kuvio, jonka suhteellinen tuotto on laskenut alle 2%:in, joten aiot hakata sen. Paljonko pitäisi saada korvausta, jotta siirtäisit hakkuuta?
Oletetaan, että kuvion puuston arvo on noin 40 000€, jos siihen alettaisiin maksaa aluksi lisää vuosittain 2% korvausta (800 € / vuosi), niin joku saattaisi harkita hakkuun siirtämistä? Korvauksen pitäisi tietysti kasvaa sitä mukaa kuin puustoa alkaa mennä hylkyyn ja suhteellien tuotto pienenee ja menee lopulta negatiiviseksi.
Jos korvaus olisi edellä esitetty 0,8€ / vuosi / kiinto m3 ja näin pidettäisiin hakkuiden ulkopuolella 20 miljoona kuutiota uudistuskypsää metsää, se maksaisi 16 miljoona euroa vuodessa. Vuosittaiset Kemeratuet ovat liikkuneet haarukassa 50-100 miljoonaa.
Metsään.fi palvelusta löytyvät kaikki uudistuskypsät kuviot, niitä voisi tarjota ”hiilensidontapankkiin”, sitoutumalla olematta hakkaamatta. Vuosittain maksettava korvaus voisi joistakin tuntua mukavalta korkotulolta ja lähtisivät hiilensidontakauppaan. Niiden kuvioiden kohdalta tulisivat jäämään pois tulevat taimikkokemerat, joten kustannusvaikutus ei olisi Kemera-potissa kovin suuri.
Puun tarjonta pienenisi ja hinnat saattaisivat nousta jäljelle jääneille hakkaajille? Vaikutus olisi sama kuin osittaisella puunmyyntilakolla. Toisaalta uudet investoinnit eivät relisoituisi ja pidemmällä tähtäimellä puun ylitarjonta jatkuisi.
Uudistuksen lykkääminen taitaa kuitenkin olla pienempi paha, kuin harvennusten tekemättä jättäminen. Tällä saataisiin ”piiperöt” tyytyväisiksi ja maailmalla Suomen metsätalous näyttäytyisi maailman ilmaston pelastajana, jonka varjolla hintojakin voitaisiin nostaa?
Jos seuraava hallitus päättää tavalla tai toisella rajoittaa hakkuita, niin ehkä tällainen vapaaehtoinen tapa olisi kuitenkin parempi kuin jollain tavalla pakottaminen?
Vihreät esittävät, että Kemera-tuet pitäisi käyttää metsäomistajille korvaukseksi siitä, että eivät hakkaa metsiään….mielenkiintoista.
”Turhan mutkaisia koivuja kasvatellaan vieläkin.”
Suoria ei pysty kasvattamaan.
Jos joku onnistuu pinnistämään viiteen metriin siinä on mutkia, kun runko on katkaistu. Sama koskee mäntyjä, suoria ei pysty kasvattamaan, kun latvat katkotaan. Juuri eilen ihmettelin mitä tästäkin kuviosta tulee:
Masa on ollut todella ahkerasti metsässä eikä TV:n ääressä, kun kymmenien TV-lähestysten kampanja meni ohi:
