Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Eihän tässä suuremmin aiheuta närkästystä kuin tapa, jolla kampanja on tehty. Tuli niinsanotusti puskista, eikä maanomistajia kuultu lainkaan.
Tuntuisiko oudolta, jos jotakin muuta kiinteistöä yritettäisiin hakea maailmanperintökohteeksi, kertomatta kiinteistön omistajalle mitään etukäteen. Näkisi TV:stä, että omaa kiinteistöä haetaan maailmanperintökohteeksi ja sen seurauksena 100 000 turistia tulisi vuosittain tramppaamaan kiinteistöllä ihmettelemässä historiallista kivinavettaa.
Ennen olin jokamiehenoikeuksien vankkumaton kannattaja, mutta tämä YLE:n kampanjan toteutustapa teki minusta vankkumattoman jokamiehenoikeuksien vastustajan. Valtion metsät ja kansallispuistot saavat riittää jokamiehille….ja naisille.
Huonosti tässä tulee käymään.
Ennen teollisuuden kilpailukykyä pidettiin yllä devalvaatioilla. Välillä tehtiin jopa 30% devalvaatio kerralla tai useampi pieni peräjälkeen. Hinnat nousivat vähitellen samalla määrällä, eli palkan ostovoima heikkeni vastaavasti. Sitten nostettiin palkkoja…ja kaikki olivat tyytyväisiä, kun palkat nousivat reippaasti. Kun tilanne tasaantui tehtiin uusi devalvaatio.
AY-liike on jämähtänyt 80-luvulle, eikä suostu ymmärtämään, että euroon liittymisen jälkeen itsenäistä valuuttapolitiikkaa ei voi käyttää. Jos jäädään jälkeen kilpailijamaista, on tehtävä ”sisäinen devalvaatio”, jos muulla tavoin ei kustannuksia pystytä laskemaan kilpailijamaiden tasolle (esim. energian hinta, sähkön hinta, teollisuuden verotus ym), niin pitää laskea palkkoja.
Palkkojen laskeminen on aivan käsittämätön ratkaisu AY-liikkelle vaikka devalvaatio oli aikanaan vaikutuksiltaan samanlainen. Meitä on kurmuutettu tarpeeksi!
Veroja voidaan tietysti nostaa, mutta se laskee ostovoimaa ja luo entisestään painetta nostaa palkkoja ja siten kustannuksia ja taas kilpailukyky heikkenee. Eikä auta vain rikkaiden verojen nosto. Rikkaita on kuitenkin niin vähän, että vaikka heidän verotuksensa olisi 80%, se ei tunnu valtion kassassa, verot pitää kerätä suurilta joukoilta ja samoin leikkaukset pitää tehdä sieltä missä kulut ovat suurimmat miljardiluokkaa, koulutus, terveydenhoito, eläkkeet jne.
Haasteellinen tilanne Rinteelle. Todennäköisesti joutuu lisäämään ulkomaista velkaa reippaasti ja kun korot alkavat nousta täytyy ottaa lisää velkaa, niin Kreikan demaritkin jonkin aikaa tekivät ja sitten leikattiin palkkoja ja eläkkeitä 50%.
Jos on Sipilän politiikka poukkoilevaa, niin on se demarienkin. Jokunen vuosi sitten puuta piti saada liikkeelle, vaikka kiinteistöveron voimalla:
https://sdp.fi/fi/blog/eloranta-liikkuva-puu-takaa-kehittyvan-metsateollisuuden/
IPCC:n raportin jälkeen Rinne sanoi, että puun liikkumista ja hakkuita pitää rajoittaa.
Nyt demarivetoinen AY liike alkaa rajoittaa jo puunjalostusta lakoilla, tilanteessa, jossa noususuhdanne on vähitellen kääntymässä kohti taantumaa ja ehkä lamaa. Samalla aletaan romuttaa kilpailukykyä sanomalla irti kiky-sopimus. Jos/kun Rinteestä tulee pääministeri pätkäistään vielä julkiselle sektorille ja sitä seuraten yksityiselle sektorille roimat palkankorotukset…ja ollaan taas samassa jamassa kuin 10 vuotta sitten. Kilpailukyky 15% huonompi kuin kilpailijoilla. Onkohan tämä viisasta politiikkaa demareilta?
AY-pomoporvareilla on parempi palkka kuin pääministerillä, ei se heitä kirpaise, mutta työläisille voi käydä huonosti.
Ilmastopoliilttisesti tämä on kyllä hyvä ratkaisu. Kun ajetaan maa lamaan, niin kulutus pienenee ja samalla pienenevät hiilidioksidipäästöt.
Jos tilan metsävähennys on käytetty tappiin ja liittää metsän yhteismetsään ei kai käytetystä metsävähennyksestä saatua etua tarvitse tilittää verottajalle, koska kyseessä ei ole myynti. Kun liittää ensin yhteismetsään ja sitten myy osuudet käsittääkseni välttyy kokonaan metsävähennyksen takaisintilitykseltä.
….mutta siirtyvä käyttämätön metsävähennys on yhteismetsälle rahanarvoista etua, joten tilasta, jolla on yhteismetsälle siirtyvää metsävähennystä pitäisi saada enemmän osuuksia, kuin tilasta joka on käyttänyt vähennyksensä.
Verotuksellisesti alueen liittäminen yhteismetsäosuuksia vastaan ei ole luovutus, joten siitä ei myöskään liittyjän tarvitse maksaa varainsiirtoveroa tai mahdollisia luovutusvoitto-tai lahjaveroa, mutta se ei myöskään muodosta uutta metsävähennyspohjaa.
Liitettäessä metsää yhteismetsään siirtyy käyttämätön metsävähennys yhteismetsälle. Metsävähennyspohjan siirtyminen yhteismetsälle edellyttää, että liitettävä tila tai määräala on metsävähennyskelpoinen ja siihen kohdistuu käyttämätöntä metsävähennyspohjaa eikä liitettävästä metsästä makseta rahakorvauksia.
Yhteismetsäosuuksien hankinnasta ei muodostu metsävähennysoikeutta.
Varmaan erimielisyyksiäkin syntyy yhteismetsissä. Itsekin haluan pitää asiat hyppysissä ja metsät omassa kontrolissa, koska kuvittelen olevani aina oikeassa 😉 Sitä on liikkeellä tällä keskustelupalstalla!
Olisihan se mielenkiintoista istua yhteismetsän hoitokunnassa kolleegoina vaikkapa Jees h-valta, Jätkä, Tolopainen, arto, Jovain, antinpoika, Suorittava porras ja monet muut aktiivit. Samassa pöydässä, neuvotellaan ja päädytään yhteiseen kantaan miten uudistetaan, miten metsät hoidetaan oikein, kenelle myydään ja milloin, miten hirviltä suojaudutaan, miten hirvikantaa hoidetaan.
Jos mielessä on pelkästään sijoittaminen ja sijoitettava summa on luokkaa 25 000€, niin noin pienen oman metsätilan ostaminen on aika kyseenalaista. Ainakin etelässä nuo ”puuhapalstan” kokoiset 5 ha tilat ovat ylihinnoiteltuja. Jos tuottona ajattelee puunmyyntiä, niin aika harvoin sitä 2 ha leimikkoa pääsee myymään, jos metsässä on harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa jotain tapahtumia, niin tuskin tulee edes metsäasioita seurattua tarkasti.
Yhteismetsällä on kuitenkin mittakaavaetu, jolloin puun myynnistä saa paremman hinnan. Verotus on kevyempää, 26,5% , kun yksityinen maksaa 30….34%. Hoitotöitä ja hakkuita on säännöllisesti, joten hoitokunnalla on hyvä tilannekuva ja työt hoidetaan yleensä ajallaan. Ainakin isommissa ehteismetsissä omaisuus on maantieteellisesti hajautettu, jolloin myrsky tai tuholaiset eivät pistä kerralla tasaiseksi koko omaisuutta. Haittana on tietysti se, että asioiden hoitamisesta pitää jollekin maksaa, mutta veroetu ja parempi puun hinta kompensoivat sitä.
Jos haluaa vain sijoittaa metsään, eikä itse osallistua metsän hoitoon, puun myyntiin ym, niin yhteismetsäosuus on omasta mielestäni turvallisempi tapa, kuin metsärahasto.
Rahastot näyttävät parempia tuottoja kuin yhteismetsät, mutta rahastojen toiminta on lyhytjänteistä, ei neljännesvuosi ole sopiva raportointiväli metsäsijoittamiseen. Osakkaille voidaan jakaa jopa lainarahaa tai jatkuvaa kasvatusta harjoittava rahasto voi pilata pitemmän ajan tuotto-odotukset.
Yhteismetsät toimivat ”maalaisjärkisellä” tavalla, tapahtumat metsässä ovat paremmin kontrollissa, tuottona jaetaan ”oikeaa rahaa”, joka on jo tullut kassaan puun myynnistä, vuokratuloista tai muista tuotoista.
Markkinoilla olevien yhteismetsäosuuksien hinnat näyttävät todella korkeilta, kun vertaa osuuden hintaa sen tuottoon. Tosin jako-osuus on osakkalle verovapaata tuloa. Arvoon voi vaikuttaa sekin, että yhteismetsillä voi muutakin omaisuutta kuin metsää ja muuta tuloa kuin puunmyyntituloa. Tuulivoimavuokratuloja, myyntikelpoisia vapaa-ajan tontteja, vuokrattuja vapaa-ajan tontteja tai vapaa-ajan asuntoja, metsästyslupamyyntiä ym.
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/suomen-yhteismetsat-kunnittain.pdf
Alla olevasta linkistä löytyy esimerkki, että osuuksia kaupataan 3600€/kpl ja tuotto on ollut osuutta kohti 32-42€. Eli tuolla hintapyynnöllä verovapaa tuotto olisi 1 % luokkaa.
Syy on, että metsäyhtiö saa puun korjattua halvemmalla. Laatuharvennus on tietysti metsänomistajan kannalta paras.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/harvennuksille-tyostetaan-uutta-hakkuutapaa/
https://www.metsalehti.fi/uutiset/kaytavaharvennus-oli-tuottavampaa/
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/kaytavaharvennus/
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/kaytavaharvennus-2/
Aika laaja skaala vaihtoehtoja, joilla ilmastonmuutos torjutaan. Maailma kuulemma pelastuu, kun lopetetaan metsien hakkuut tai vaihtoehtoisesti hakataan kaikki boreaalisen vyöhykkeen havumetsät.
Tämä Suomen nykyinen linja taitaisi olla sopiva kompromissi?
http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262523-metsiemme-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa
Alla tulos, kun yritin mäen päällä kasvattaa kuusivaltaista 03 kuviota 04:ksi. Siksi vähän nihkeä suhtautuminen reippaaseen harvennukseen.
