Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Joku professööri väittää…” Professööri ei taida olla perillä asiasta, on tainnut huitaista metsäbioenegian samaan läjään muun bioenergia kanssa. Sellaista huhuilua on liikkunut, että pellolla viljellystä rehusta biodieselin tekeminen kuluttaisi nelikertaisesti fossiilisen päästöt.
http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2211
Jos biodieseliä tehdään ”puulogistiikan” sivutuotteista, puun kuoresta, sahanpurusta, metsähakkeesta, sahojen tasauspätkähakkeesta ja kutterinlastusta, paperin- ja sellunvalmistusprosesseissa syntyvästä jätebiomassasta ym. niin vaikea on kuvitella nelinkertaisia päästöjä.
Itse jättäisin pois normaalin kasvatushakkuun. Mäen päällä oleva kuvio, jossa kirvestä ei ole käytetty, eli ensiharvennus tekemättä. Siihen kun tekee normaalin kasvatushakkuun, niin seuraavan myrskyn jälkeen näky voi olla masentava.
Itse harventaisin erittäin varovasti ja ainakin vallitsevien tuulensuuntien puolelta jättäisin harvennusta tekemättä. Nykyisessä suhdanteessa voisi ajatella jopa avohakkuuta.
”Lisäksi antamastani linkin historiallisesta lämpötilakäyrästä käy ilmi, että lämpötila nousee ensin ja hiilidioksidi nousee vasta sen jälkeen. Ei päin vastoin. Miten selitetään tuo yksinäinen CO2 piikki käyrässä oikealla, muuten kuin, että se on ihmisperäistä ja ja että CO2 on noussut ilman lämpötilan nousua.”
Siinäpä se. Mitä tapahtuu tämän ihmisperäisen historiallisen korkean CO2 piikin seurauksena? Maailmanhistoria ei tunne vastaava tilannetta. Nyt on vaarana, että ihmisperäinen CO2 piikki laukaisee lämpenemisen alkuun ja perään tulee tuo eittämättä aiemmin historiassa esiintynyt ilmiö, jossa lämpeneminen lisää pienellä viiveellä CO2 päästöjä. Lisääntyneet CO2 päästöt taas lämmittävät ja lisäävät päästöjä….kierre on valmis, eikä sitä voi ihminen enää pysäyttää.
Uutinen on poimittu tekstaripalstalta, joka on aika huono tietolähde, saattaa hyvinkin olla provokaatio.
Toisaalta jos tuollainen kysely tulisi ja olisin saanut lihaa, niin laittaisin vähennyksiin lihan kasvattamiseen kuluneet tuotantopanokset/ hirvivahingot, jolloin verottaja joutuisi maksumieheksi, kun vähennyksiä olisi moninkertaien määrä verrattuna vuokratuloon.
Täällä keskustelupalstalla lienee yksimielisyys, että ehdoton avohakkuiden kielto tulisi pilaamaan suuren osan metsistä. Kysykääpä ihan tavallisilta metsää omistamattomilta mielipidettä. Kysyin tutulta, innokkaalta sienestäjältä, mitä mieltä hän on. Vastaus oli, eikö se ole ihan hyvä juttu. Metsät säilyvät metsinä ja metsänomistajien tulotkaan eivät pienene. Hyvin on näköjään toiminut mielipiteen muokkaus.
Pyysin mukaani sienestämään ja samalla selitin ja näytin ”kädestä pitäen”, mitä jatkuva kasvatus missäkin kohtaa merkitsisi. Jos ehjiä kehityskelpoisia taimia löytyi, ne olivat kaikki kuusia. Kyllä hän sen ymmärsi, että kaikki muuttuu vähitellen kuusikoksi, eikä se ollutkaan hänen mielestää enää niin hyvä juttu. Harvennetut valoisat männiköt tuntuivat kuitenkin olevan mieluisinta maastoa hänelle.
On vaan aika työlästä, jos aletaan yksitellen selittämään ihmisille mistä on kysymys.
Selvitystä aloittajan pohdiskeluun:
https://www.metsalehti.fi/uutiset/mtk-maaseudun-ammattilaisista-pulaa/
Ylen kampanja ”Mennää metsään” on mennyt vähän metsään, on aika sekava. Osalle ihmisistä on jo hämärtynyt mistä on kysymys. Kun tapahtumia järjestetään kansallispuistoissa, jotkut luulevat jo, että nekin ovat vaarassa.
Sinänsä itselleni sopisi paremmin, että metsässä alkaisi parveille tietoiskujen mukaisesti alastomia naisia hirvien sijaan. Olisivat aika harmittomia loikkimassa lahopuiden yli tai pyykkiä levittämässä, tuhot olisivat olemattomia.
On se Makasiini tullut luettua.
Aiemmin keskusteluketjussa arvostelttiin MTK:n saamattomuutta metsänomistajien edunvalvojana. Makasiinin jutusta saattaa löytyä yksi selitys sille. MTK:n mandaatilla maanomistajia alueellisessa riistaneuvostossa edustava henkilö on metsästysseuran jahtipäällikkö, sitä ei tosin jutussa mainita.Näkisin, että maanomistajien edustajien pitäisi olla edustajia ilman kytköstä metsästystoimintaan, ettei tule eturistiriitaa kumpaa puolta edustaa. Kun metsästäjillä on jo riistaneuvostoissa enemmistö ja maanomistajilla vain yksi edustaja kymmenestä ja hänkin on metsästäjä, niin on ymmärrettävää, päätöksiä tehtäessä maanomistajien ääni ei kuulu.
MTK:n toiminta on outoa, kun nimittävät läpi riistaorganisaation metsästäjiä maanomistajien edustajiksi.Oli siinä jutussa ihan asiaakin. Olosuhteet ja riistamäärä vaihtelee valtavasti eri puoilla Suomea ja jopa saman hirvitalousalueen sisällä. Kun täällä taitetaan peistä hirvieläinasiosta, niin kukin katsoo tilannetta yleensä vain oman ”reviirinsä” kannalta ja voi olla vaikea ymmärtää muiden tilannetta.
Kun yhden riistahoitoyhdistyksen valkohäntäpeurasaalis teuraspainon mukaan laskettuna alkaa lähestyä 100 000 kiloa, arvo miljoonaa euroa ja hirvet sen päälle, niin onko ihme, että menee ihmetyksestä maanomistajilta kahvi väärään kurkkuun ja saappaat sekaisin. Ei tämä mielestäni enää ole tässä mittakaavassa mitään harrastustoimintaa, jota voi ilmaiseksi harjoittaa toisten mailla. Eivät metsästäjät pysty sitä harrastelihamäärää syömään vaikka olisi kuution maha ja kilometrin pituinen suoli, lihaa menee myyntiin.
Ei ole ihme vaikka hirvilupia jäisi jossain hakemattakin, kun ei likimainkaan kaikkia valkohäntäpeuralupiakaan ehditä tai haluta käyttää.
Riistahallinto on kuitenkin se vastuullinen taho. Jos jossain ylisuureen hirvieläinmäärän syynä on metsäsästäjien haluttomuus pitää kantaa kurissa, niin silloin pitää oikeasti tehdä jotain, vaikkapa päästää muut halukkaat ”apajille”, esimerkiksi pinta-alavaatimuksia pienentämällä.
Ihan hyvä kysymys. Olisiko vastaus se, että tilastoissa hakijoista suurin osa on sellaisia, jotka eivät ole oikeasti menossa töihin. Esim ”aktiivimalli” velvoittaa olemaan aktiivinen työnhaussa, mutta ei kai kukaan ota töihin metsuriksi eri alan ihmistä, joka on pakotettu hakemaan töitä.
Keski-Suomi on barometrissä aluetta, jossa on paljon hakijoita verrattuna työpaikkoihin, tällaisia on joskus ollut:
Ei niistä maanvuokrasopimuksen pienellä kirjoitetuista teksteistä maanomistajan kannata käräjille lähteä, huonosti tulisi käymään. Jos kuitenkin lupia jää käyttämättä, pitää maanomistajan kysyä ja hänen pitää saada selvitys mistä se johtuu. Samoin on syytä kysyä, mikä on haettu lupamäärä ja onko se riittävä. Itse olen selvittänyt, että seura on käyttänyt kaikki luvat ja syy siihen, että metsä pullistelee hirviä, on riistahallinnon lupapolitiikassa ei metsästysseurassa. Valkohäntäpeuroilla tosin lupia jää käyttämättä.
Jos hirvieläinongelmasta kärsii, suosittelen, että jokainen maanomistaja pyytää maan vuokranneelta seuralta selvityksen, paljonko lupia on haettu, paljonko käytetty, onko pankkiluvat käytetty ja onko syy siinä ettei lupia pystytä käyttämään, haluta käyttää tai siinä ettei lupia saada. Maanlaajuisella kampanjalla selviäsi onko syy sysissä vai sepissä.
AnLa:n tapauksessa pelkkien hirvien saalistiheys 1000 hehtaarilla on 73 / 11,5 = 6,35
Jos katsotaan aloituksen linkistä mikä olisi riistakeskuksen esittämä sopiva hehtaarivuokra (30 % metsästyksen arvosta), se olisi likimain 0,3 x 6,35€ / ha, eli 1,9 € / ha. Jos alueella metsästetään myös valkohäntäpeuroja se lisää saalistiheyttä ja vuokraa. Saalismäärässä lasketaan yhteen hirvet ja valkohäntäpeurat. Täällä valkohäntäpeura-alueella näin lasketut vuokrat ovat huomattavasti korkeammat, esim. Loimaanseudun rhy:n alueella 10€/ ha. Kainuussa Kuhmon rhy:n luvuilla vain 0,15€ / ha.
Nämä ovat riistakeskuksen käsitys sopivasta vuokrasta, ne ovat tietysti alakantissa ja suurten toimijoiden kilpailuttamat vuokrat ovat suurempia.
Mikäli haluaa arvioida riistakeskuksen esittämää oman alueensa käypää vuokratasoa se onnistuu helposti. Metsästysseuratasolta voi olla vaikea saada tietoa saalismääristä ja pinta-aloista, mutta riistahoitoyhdistystasolla ne löytyvät netistä. Oman riistahoitoyhdistyksen saalistiedot löytyvät Riistawebistä:
https://riistaweb.riista.fi/riistatiedot/riistatietohaku.mhtml?lang=fi
Riistanhoitoyhdistysten pinta-alat löytyvät Riistahavainnot.fi sivuston ajankohtaista osasta, riistahoitoyhdistys verotustiedot tai valkohäntäpeurakannat ym taulukoista:
http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/ajankohtaista
Näistä laskelmista selviää hehtaarikohtainen epäsuhta metsästyksen arvon ja metsäntuoton välillä. Metsästyksen kokonaistuotto, kun mukaan otetaan saaliin arvo ja metsästyselämys on AnLan huippuhirvitiheyksilläkin vain alle 5% metsän tuotosta. Jos mukaan otetaan vaikka vain hirvi-ja valkohäntäpeurakolarit , menee metsästyksentuotto yhteiskunnan kannalta negatiiviseksi. Tästä huolimatta se dominoi täysin metsätaloutta, uudistus tapahtuu hirvien ehdoilla, eikä metsänhoitosuositusten mukaisia menetelmiä voi käyttää.
Eikö kannattaisi esittää Suomalaista tyhmyyttä Unescon maailmanperintökohteeksi?
