Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Miksi tämä on toisille rikos….toisille ei. Miksi tämä on kielletty? Voisiko riistakeskus myöntää luvan kaikille joiden ikä 60+, kun lupia myönnetäään. Eikö olisi parempi ampua hyvällä osumalla autosta, kuin juosta hirven perässä ja ampua huono osuma.
Miksei tahallinen hirvikannan kasvattaminen ole rikos, vaikka se johtaa vahinkoihin ja onnettomuuksiin, vaan vähentäminen ”väärällä” tavalla, vaikka luvat ovat kunnossa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/e8b1752a-0873-434a-93fb-97948561bd3e_u0.shtml
Metsäkeskuksen Kemeratilastokaan ei kerro kaikkea. Itse tein juuri kylvömännikön varhaishoitoa paikoin jo toista kertaa. Jos 5 vuotiaassa kylvvömännikössä koivut ovat parimetrisiä ja ylikin, mutta männyt ovat keskimäärin alle 70cm ei oikeuta varhaishoidon Kemeraan, mutta on pakko tehdä viimeistään siinä vaiheessa, etteivät kaikki menisi hirvien suuhun.
Jonkinmoinen epäkohta, kun työtä on enemmän, varhaishoito on tehtävä kahteen kertaan ja päälle taimikonharvennus, eikä Kemeraa saa missään vaiheessa.
Tulihan se sieltä. Kenellekään palstalla olevalle ei liene epäselvää, että ”suorittava porras” nimimerkin takaa puolustetaan kiihkeästi riistahallintoa ja sen menettelytapoja, eli edustetaan tavalla tai toisella riistahallintoa.
Nimimerkki on kontrolloinut ja ohjaillut vuosikaudet palstan hirvikeskustelua, joten ei ollut yllätys, että ilmestyi tähänkin keskusteluketjuun ja miten se tapahtui.
Näin: Syy hirviongelmaan on metsänomistajien saamattomuus hirvivahinkorvausten anomisessa ja taimikonhoidossa. Neuvotelkaa korvausjärjestelmä mieleiseksi. (vaikka ei ole pääsyä neuvottelupöytään eikä päätöksentekoon) Hirvikannan kasvuun on vaan sopeuduttava.
Tällä saadaan takuuvarmasti hermostumaan ne, jotka ovat hoitaneet taimikkonsa mallikelpoisesti ja kärsivät siitä huolimatta hirviongelmasta. Näin ohjataan keskustelu henkilökohtaiseen nokitteluun ja pois itse asiasta. Jos tämäkään ei auta lyödään susi-kortti pöytään. Siinä löytyy metsänomistajienkin kesken kiihkeitä mielipiteitä puolesta ja vastaan ja asiallinen keskustelu ajatutuu harhapoluille, mikä lienee tarkoituskin.
Taneli: Aloitustekstiin ei ole tehty mitään muutosta, ainoastaan otsikkoon, kun keskustelu laajeni kansalaisaloitteeseen niin lisäsin sen enkä avannut taas uutta ketjua. Niin ei saa tehdä, että muuttaa itse aloitustekstiä sen jälkeen, kun kommentteja on jo tullut.
Ei tuntunut saavan varauksetonta kannatusta ajatus, että metsästäjien lupamaksuina maksamat hirvivahinkokorvaukset tilitettäisiin täysimääräisinä suoraan metsänomistajille. Eli ne menevät jatkossakin byrokratian rattaisiin ja vain murto-osa ohjautuu tuhokorvauksiin.
Kannattanee ilmeisesti keskittyä kansalaisaloitteeseen.
Kun kansalaisaloitetta käsitellään eduskunnassa, pitää asiat esittää sellaisessa muodossa, että sen asiaan perehtymätönkin edustajakin ymmärtää.
Esimerkki: Hirvitiheydet pitää esittää sanallisessa muodossa. Hirvitiheyksille yli 4 / 1000 ha määritelmä löytyy riistahallinon tekemästä, maa-ja metsätalousministeriön hyväksymästä hirvikannan hoitosuunnitelmasta sivulta 8.
Sanallinen määritelmä: Nämä tiheydet johtavat ”laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelys vahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”
Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto asetti yllä olevan määritelmän mukaisen hirvikantatavoitteen. Kun päätöstä arvosteltiin, ilmoitti puheenjohtaja, että olisi kohtuutonta asettaa pienempi tavoite.
Tällöin valkenee edustajille, että sisäsiittoinen organisaatio, joka valvoo itse itseään, on vähitellen kehittynyt yhteiskuntaa terrorisoivaksi hirviöksi, joka on lopetettava ja tilalle rakennettava uusi terveeltä pohjalta.
Eri puulajien ”mosaiikkia” on yritetty tehdä huonoin tuloksin. Pahimmat lahopesäkkeet, aarista puoleen hehtaariin, on istutettu männylle, kun lahon kannon viereen ei kuusta voi istuttaa. Koivua ei hirvien vuoksi voi istuttaa lainkaan.
”Toisaalta aloittajalta puuttuu esityksestä se, että kuka tilittää maksut maan vuokraajille.”
Organisaation kulut miljoona? Lähetän laskun metsästyseuralle ja seuran rahastonhoitaja maksaa laskun metsästysseuran tililtä. Enenevässä määrin metsät siirtyvät rahastojen ym omistukseen, ne eivät käytä lihapakettivuokraa, joten kannattaa opetella maksamaan ihan rahana. Jos laskua ei tule ei tarvitse maksaa, vaan mennään vanhan tavan mukaan, viedään mummulle lihapaketti.
Minusta esitys oli periaatetasolla hyvä. Rahat menevät 100%:sti perille ja maanomistajien ja metsästäjien välit paranevat entisestään.
”luin, että keskuksessa on vireillä hanke, jossa pyritään parantamaan hirvikannan säätelyjärjestelmää”
Ensin pitäisi noudattaa aiemmin sovittuja menettelytapoja ja lakeja.
Periaatteessa järjestelmän perusta on ihan hyvä, mutta kun lakeja ja asetuksia ei noudateta. Asetusten mukaan alueellisen riistaneuvoston pitäisi asettaa tavoitteet sidosryhmäkuulemisen perusteella, mutta ainakaan täällä se ei välitä mitään sidosryhmistä. Asetetaan lisäksi tavoitteita, jotka ovat riistahallintolain vastaisia (hirviteystavotteita yli 4 / 1000 ha), jotka hirvikannan hoitosuunnitelman mukaan aiheuttavat vakavia vahinkoja. Miten ihmeessä julkisoikeudellisen laitoksen ei tarvitse noudattaa lakeja, eikä sitä kukaan valvo.
Aivan hulvatonta meininkiä!
Alueellisten riistaneuvostojen tehtävistä säädetään Valtioneuvoston asetuksessa riistahallinnosta 6 §:
Alueellinen riistaneuvosto:
-huolehtii hoitosuunnitelmatyöhön sekä riistatalouden suunnitteluun liittyvästä alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta
-asettaa hirvitalousalueille hoitosuunnitelman mukaiset tavoitteet sidosryhmäkuulemisen perusteellahttps://riista.fi/riistahallinto/alueelliset-riistaneuvostot/
”Sorkkaeläin on sikäli hirvieläintä parempi termi, kun se sisältää villisiatkin.”
Kyllä sorkkaeläimet on ehdottomasti parempi, laajempi termi. Villisika on maailmalla suosittu riistaeläin, ja myös Suomessa osa metsästäjistä haluaisi lisätä niiden kantaa ja ruokkii villisikoja. Nyt päätökset asiasta tehdään riistaorganisaation sisällä. Pahimmillaan pienen porukat haaveet voivat romuttaa koko sikatalouden.
Kyllä lainsäädöntö pitäisi olla kaikkien sorkkaeläinten osalta sellainen, että päätös kannan suuruudesta tai esimerkiksi villisian lisäämisestä Suomen riistaeläinkantaan tehtäisiin yleisen edun nimissä laajemmassa piirissä, ei pelkästään riistaorganisaation sisällä.
”Tässä vielä lainaus Mikael Wikströmin jutusta. Hänen laskelmiensa mukaan susialueella olisi oltava hirviä 4/1000 ha ja susi&karhureviirillä jopa 8/1000 ha, jotta pedoille ja metsästäjille molemmille riittäisi saalista.”
Make it simple:
Katsotaan isomman reviirin (Suomi) tilannetta. 1 / 1000 ha lisäys vastaa noin 20 000 hirveä. Tavoite ilman petoja keskimäärin 3 / 1000 ha.
Susille olisi siis varattava lisää 1/ 1000 ha eli noin 20 000 hirveä.
Susi/karhureviirille 5/ 1000ha lisää eli noin 100 000 hirveä.
Susi syö vuodessa noin 10 hirveä, joten susikanta olisi 2000.
Karhuja on Suomessa noin 2000, joten yksi söisi 80 000 / 2000 eli 40 hirveä vuodessa. Syövät käytännössä vain keväällä, joten päihittävät mässäilyssä Oiva Lohtanderin.
Näinkö?
