Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”PS. Aluskasvuksena kasvava koivu maistuu hirville samasta syystä ,kun varjoon jäänyt männyn taimi.”
Varjossa kasvaneissa männyn taimissa on vähemmän haitta-aineita, joilla taimet puolustautuvat syöntiä vastaan (terpeenit, hartsit,fenolit). Sama tilanne on istutetuissa männyntaimissa, joissa pottien lannoite aiuhettaa taimien nopean kasvun ja haitta-aineiden vähäisyyden. Nämä maistuvat hirville parhaiten.
Mutta onko näin koivulla? Itsellä on kuvio, muutamia vuosia sitten ensiharvennettu männikkö, jossa on tiheä koivualuskasvos, 3-4 metrisiä raippoja. Tämän luulisi kelpaavat hirville ja saisivat syödä, mutta ei taimia ole siitä juurikaan katkottu. Sensijaan varsinaisesta taimikosta on poimittu kaikki rehevät koivuntaimet ja latva väännetty poikki. Tuntuu, että koivun suhteen mieltymys menisi toisinpäin. Rehevä nopeakasvuinen taimi kelpaa, mutta ei alikasvoksena kitunut?
”silloin metsästys tulee vastikkeelliseksi ja se taas oikeuttaa maksajan saamaan jotain vastinetta rahojen saajalta”
Ei minusta tuhokorvaus ole vastike, joka oikeuttaa lisäämään hirvimäärää ja aiheuttamaan lisätuhoja.
Pelkkä kaatolupamaksujen poistokin olisi maanomistajien kannalta hyvä ratkaisu. Koska minimaalin osa, se noin 10%, palautuu metsänomistajille. Olisi varmaan suurempi hyöty, että metsästäjien kustannukset pienenisivät kaatolupien poistolla.
Itse olen tehnyt tuhoilmoituksen kerran ja se oli viimeinen kerta. Jos tarkastaja katsoo, että yksi ylin oksakiehkura on jäänyt syömättä ja siitä kehittyy uusi latva ja kelpo taimi, niin taatusti se kiehkura syödään seuraavana talvena. Kerran syödyn männyntaimen haitta-aineet vähenevät ja syönti jatkuu joka vuosi. Tuhoilmoitus pitäisi tehdä joka vuosi, sitä järjestelmä ei salli, eikä siinä olisi mitään tolkkua, että tuhotarkastajat muuttaisivat metsään asumaan ja seuraamaan syönnin kehitystä ja loputkin rahat jäisivät matkan varrelle.
Jos kuitenkin vahinkorvausjärjestelmää ylläpidetään, pitäisi rahat saada kulkemaa suoraan metsästäjiltä maanomistajille, ilman posessia, jossa rahasta häviää 90%. Tällöin maanomistajien saamat korvaukset kymmenkertaistuisivat.
Täällä ei ole mitään kesä-ja talvilaitumia. Samaan taimikkoon vasotaan ja talvehditaan. Siellä missä talvilaidunvaelluksia tapahtuu syystemiä pitäisi tietysti viilata, mutta rahoja ei saa päästää riistahallinnon rattaisiin, sieltä ei tule takaisin juuri mitään.
Omassa saalistiheyslaskelmassa eivät olleet metsäkauriit mukana, sillä niiden kaatomääriä ei ole tilastoitu. Toisaalta metsäkauriista ei ole ongelmaa, koska niiden metsästys ei ole luvanvaraista ja lihaakin niistä tulee aika vähän. Kahteen vuoteen en ole nähnyt taimikossa, homma hoituu tarvittaessa, kun kilauttaa metsästystä harrastavalle kaverille, että käy hakemassa ja pistä pataan.
Keräsin vielä vähän tarkempaa tietoa hirvi+valkohäntäpeura kaatomääristä omilta metsäalueilta, näkyy oleva viime vuonna yli 30 / 1000 ha. Kanta pitää olla silloin ainakin yli 70 / 1000 ha.
Onko väärin, että tällaisessa tilanteessa nostaa ”kissan pöydälle”, että jotain tarttis tehdä!
Perustelu villisika-aitaa vastaan:
”hirvikannan perimä saattaisi ajan mittaan heiketä, kun aita estäisi eläinten vapaan liikkumisen.”
https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/e5213319-dfdf-4b4f-b245-7f5d8bbe601d
Aiemmin linkittämäni artikkelin ”Arvon jakaminen tasapuolisesti” on kirjoittanut hirvieläinten kannanhoidon erikoissuunnittelija Suomen riistakeskuksesta. Tämän mukaan omalla alueella vuokra olisi 5€/ ha ja se johtuu suuresta hirvieläinkannasta.
Riistakeskuksen esittämän vuokran käyttäminen ei ainakaan voi aiheuttaa minkäälaista närästystä riistaväen keskuudessa, vaikka jokin nimimerkki edellä siihen suuntaan vihjaili.
Jos maanomistajat alkaisivat esittää älyttömän korkeita vuokria, vuokrasopimukset purkautuisivat, 1000 ha yhtenäiset alueet pilkkoutuisivat, eikä kukaan saisi enää nykyisen lainsäädönnön puitteissa metsästää hirviä.
Ihmettelijöille kerrottakoon, että täällä lounaisessa Suomessa on hirvieläinkanta lähes kymmenkertainen muuhun Suomeen verrattuna. Ei tarvita kovin monimutkaista laskutehtävää sen toteamiseksi. Jos riistahoitoyhdistyksen alueella kaatuu 25 hirvieläintä 1000 hehtaaria kohti ja alle puolet kannasta kaadetaan, niin tiheys on yli 50 tuhannella hehtaarilla.
Parempi malli olisi, että hirvieläinkanta pidettäisiin alueellisen riistaneuvoston sidosryhmien esittämällä tasolla, jolloin rahavuokria ei tarvittaisi, mutta se ei riistaorganisaatiolle käy.
Ei Suomen perustuslaissa ole kirjoitettu, että hirven kaatamiseen tarvittavan luvan hakijalla on oltava käytettävissään metsästykseen sopiva yhtenäinen alue, jonka maapinta-alan on oltava hirvenmetsästyksessä vähintään 1000 hehtaaria. Kyseinen lain kohta on metsästyslaissa 26 § ja oikeastaan sotii perustuslakia vastaan.
Olen sinnikkäästi yrittänyt eri tavoin saada päättäjille perille viestiä, että pidettäisiin hirvieläinkannat tasolla, joka mahdollistaa järkevän metsätalouden harjoittamisen, tämä olisi vastikkeena metsästysoikeudesta, rahaa ei tarvittaisi ja vähävaraisillakin olisi mahdollisuus metsästysharrastukseen.
Nyt tämä on ainakin lounaisessa Suomessa karannut täysin käsistä. Touhu on mennyt lihakarjan kasvattamiseksi metsissä, ihan mahdotonta meininkiä. Joten pakko on kääntyä ”Oksapuun” kannalle ja ilmainen ”vuokraaminen” loppuu nyt.
Viimeisessä metsälehdessä oli hyvä juttu ja kartta, josta voi katsoa hirvieläinten ”kantohinnan” omalla alueellaan. Täällä se näkyy olevan reilut 15 000€ / 1000 ha, eli 15 €/ ha. Jos tästä perin aluksi vuokraa kolmanneksen eli 5€/ ha, niin ei kukaan voi väittää, että se on kohtuuton vaatimus.
Vuokra on johdettu suoraan alla olevan linkin Metsästäjä-lehden artikkelista. Kuvaajasta, kun saalitiheys on yli 20 hirvieläntä / ha, kuten täällä on, tulee maanomistajan vuokraksi noin 5€/ha.
https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf
Jos hirvieläinkanta pysyy tällä tasolla tai nousee, vuokraa pitää nostaa vähitellen, jos hirvieläinkanta lasketaan tasolle, jossa taimista syödään vain 20%, voi vuokran vaikka poistaa.
Metsälehden kartan mukaan tällä 30% osuudella metsänomistajille vuokra laskisi pohjoiseen ja itäänpäin mennessä niin, että Keski-Suomessa se olisi noin 2€/ha, Kainuussa noin 1€/ ha ja Lapissa 0,5 € /ha.
Länsimaisissa demokratioissa eduskuntaan tai parlamentiin valitut edustajat ratkaisevat lakien sisällön ja niiden hyväksymisen. Jos päättäjien toimet eivät tyydytä kansa vaihtaa vaaleissa parempiin.
Onko lakien sisällöstä päättäminen nyt luisumassa johonkin muualle? Onko tulossa vallankaappaus? Ollaanko luisumassa diktatuuriin?
Korvaus kasvatetusta lihasta ei voi mitenkään olla niin korkea, että sillä voisi kuitata aiheutetut vahingot metsänomistajille ja kansantaloudelle.
Jos vaikka metsätalouskäytössä olevat 20 miljoonaa hehtaaria vuokrattaisiin 2€ hehtaarihintaan metsästykseen, olisi vuosikutannus metsästäjille 40 miljoonaa euroa. 800€ euroa kaadettua hirveä kohti tai 400€ hirvenmetsästäjää kohti. Saattaisi vähentää entisestään innostusta hirvenmetsästykseen?
Metsämaan tuotto on keskimäärin noin 150€ / ha/vuosi. En minä ainakaan vuokraisi metsää 2€/ ha/ vuosi hirvien kasvatukseen, sillä hirvien aiheuttamat vahingot on moninkertaiset. Toisaalta eivät tavalliset metsästäjät suostuisi maksamaan moisia summia, metsästysturistit ehkä.
Talousmetsiä ei kannata valjastaa hirvieläinten kasvatukseen, sen on todettu olevan kansataloudellisesti tappiollista. Yli 60 000 hirvimäärillä kustannukset nousevat jyrkästi eikä ole mitään perustelua tavoitella 100 000 kantaa kuten nyt tehdään, todettiin VTV:n raportissa.
On valitettavaa, outoa ja kummallista, että maa-ja metsätalousministeriö on metsänomistajan/puuntuottajan pahin este järkiperäiseen puun kasvatukseen. Se todistettiin toteamalla ettei hirviongelmaa ole ja tunkemalla ”silppuriin” Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastukertomus 100/2005 hirvikannan säätelyjärjestelmästä. Seurantaraporttia ei noudatettu ja nyt näyttää, että nyt koko raportti on poistettu netistäkin.
Alla linkki aiempaan keskusteluun:
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/mita-tapahtui-tarkastuskertomukselle/
”Ongelmana on, kuten artikkelissa todetaan, ettei maanomistaja monestikaan saa korvausta hirvenmetsästyksestä”
Itse en näe tätä ongelmana. Kyllä lihaa saa viedä minun puolestani metsästä vaikka miten paljon, enkä siitä tarvitse korvausta. Ainoa mitä haluan, on se, että pystyy kasvattamaan metsää niin, että myös lehtipuiden ja männyn kasvatus mahdollistetaan. Ongelma ei täällä ole metsästäjien puute vaan järjen puute riistahallinnossa, kun hirvieläinkanta paisuu yli 50 / 1000 ha, eikä sieltäpäin tule puhettakaan kannan pienentämisestä.
1000 hehtaarin sijaan voisi pinta-alavaatimus olla hirven kokoinen ala, kaksi neliömetriä. Tarkoittaa sitä, että nykyisellä systeemillä saa jatkaa siellä missä se toimii. Jos kuitenkaan taimikkoon ei tule tilaa myös taimille, niin maanomistajalla on ”veto-oikeus” ja voi itse hoitaa asian haluamallaan tavalla: ampua itse tai luovuttaa/myydä oikeuden metsätyksen harrastajille.
