Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
En oikein päässyt selville, onko nyt jossain vaadittu, että talousmetsissä pitäisi olla lahopuuta enemmän kuin suojelualueilla, eli 20m3/ ha?
Ainakin etelässä lahopuu tuntuu lisääntyvän riittävästi ilman mitään tarkoituksellista lisäystä, koska se sukupolvi väistyy, joka on keräillyt yksittäiset tuulenkaadot pois. Täällä lounaisessa Suomessa jäi esim. Tapani-myrskyn jälkeen lahopuuksi noin miljoona kuutiometriä.
Kovaa vhp kasvua on tavoiteltu ja tavoitellaan edelleen. Jossain on sentään puhuttu jopa kannan kasvun pysäyttämisestä, mutta ei pienentämisestä.
Syyllinen on riistahallinto, joka viittaa kintaalla aiheutettuihin tuhoihin, vaikka sen riistahallintolain mukaan pitäisi huolehtia, etteivät tuhot ole kohtuuttomia. Turha on syylliseksi tilanteeseen yrittää osoittaa jotain yksittäistä trofeita keräävää hörhöä. Pääosa metsästäjistä on ihan järkevää porukkaa, joka osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Täälläkin eräs metsästysseura havahtui ongelmaan ja anoi poikkeuslupaa käyttää keinovaloa metsästyksessä, kun pimeässä lumettomassa kyttääminen ei tuottanut toivottua tulosta. Vastaus oli kielteinen, sillä perusteella, että keinovalon käyttö on epäeettistä.
Villisian tai supikoiran metsästyksessä keinovalon käyttö ei ole epäeettistä. Sitä perustellaan, että nähdään tarkemmin, mitä ollaan ampumasssa ja saadaan parempia osumia. Miksi se ei päde valkohäntäpeuran kohdalla? Siksi, että kantaa ei haluta leikata!
”Hirvien määrä tarkentui Planterin mainitsemiin lukemiin vasta kolme vuotta myöhemmin. Metsästäjiltä saatu tieto ennusti huomattavasti alempia lukemia .”
Historiassa taaksepäin, niin kaus kuin silmä siintää, on kanta arvoitu kaatolupien myöntämishetkellä noin 20% alakanttiin. Tällainen syystemaatinen, aina esiintyvä samankokoinen ja suuntainen virhe pitäisi ottaa huomioon, että jo lupia myönnettäessä olisi tarkempi tieto kannan suuruudesta. Ei näin hullusti tehdä kuin riistahallinossa. Syy ei voi olla mikään muu, kuin halu myöntää kaatolupia 20% pienemmän hirvikannan perusteella, eli leikata kaatolupamäärää.
”Hirvivahinkoihin on budjetoitu ensivuodelle 5.4mil €. Aslakan poroihin kuluu petovahinkoihin kolme kertaa enemmän.”
Muistutetaan nyt mieliin, että hirvivahinkoihin budjetoidusta rahasta päätyy vain murto-osa itse korvauksiin taimikonomistajille, suurempi osa käytetään mm. ”hirvikannan hoitoon”.
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/suuri-puhallus/
Maa-ja metsätalousministeriön mukaan 200 ahmaa saa aikaan rahallisesti moninkertaisen vahingon verrattuna 100 000 hirveen (taimikkotuhoja miljoonalla hehtaarilla, keskimääräinen tuho 1€ / ha).
200 ahmaa lisääntyy, löytää puolison, voi hyvin ja aiheuttaa suurempaa tuhoa kuin hirvet. Suomen johtavan hirvitutkijan mukaan 85 000 hirveen laskenut talvikanta olisi pitänyt rauhoittaa, koska hirviä on niin vähän, että ”kaikki naaraat eivät löydä kumppania lisääntymistä varten”.
”Kaarlo Nygren oli sitä mieltä , että hirvi olisi rauhoitettava kokonaan kannan romahtamisen ja sen rakenteen vinoutumisen takia.”
Kaarlo Nygren tuntee varmaan hirvieläinten biologian hyvin tarkkaan, mutta hirvieläinten kannan hallinta ja vaikutus luontoon ei kuulu hänen vahvuuksiinsa.
Esimerkiksi olen täysin eri mieltä, etteikö valkohäntäpeuroista olisi mitään haittaa luonnolle. Omilla mailla olen havainnut, että noin viittä naarasta kohti on yksi uros. Pitäisikö valkohäntäpeurakin rauhoittaa, kun kanta on tuollaiseksi vääristetty? Jos tilanne on sama muuallakin, se selittää parin viime vuoden kannan jyrkän kasvun.
Suorittava porras: ”PS. Olen kovasti ihmetellyt sitä , miksi pidettiin valtavaa porua hirvien liiallisesta määrästä tilanteessa , jolloin hirvikanta oli pitkään aikaan alimmillaan (2012). Porusta huolimatta (tai sen ansiosta)kanta on kuitenkin kasvanut vakaasti viime vuoteen asti. Edelleen ollaan varsin kaukana 2000-luvun alun huippuvuosien tasosta.”
Poru johtui siitä, että Luken hirvitietotaulukon ja myös metsälehdessä olleen jutun mukaan vuonna 2012 hirviä oli takaisinlaskennan mukaan yli 85 000.
Kuten Metsälehden linkin uutiusestakin nähdään tavoitteena on ollut 68 000–85 000 hirven talvikanta. On aika luonnollista, että nousi poru, kun hirviä oli yli tavoitekannan ja kaatolupien määrä lähes puolitettiin.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/hirvenkaatolupia-myonnettiin-viime-vuotta-enemman/
Luonnonvarakeskus Juho Matala, Ari Nikula ja Ville Hallikainen 2017:
”Uusimmissa metsävara- ja hirviaineistoissa näkyy yhteys hirvien määrän ja metsävahinkojen välillä suhteessa talviravintoresurssiin hirvitalousaluetasolla: keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa.”
Linkin esitys sivu 22:
https://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa
Hirvien talvikanta noin 100 000, joten laatua alentavaa taimikkotuhoa noin 250 000 hehtaaria vuodessa.
Omakohtaista kokemusta on, että taimikot syödään joka vuosi. Lounaisessa Suomessa suurimassa osassa metsiä muun kuin kuusitaimikon perustamien on nykyisin mahdotonta. Kun hirviä on ollut koko 2000-luvun Luken tilastojen mukaan yli 4 / 1000 ha ja maapinta-alasta on metsää vain 60%. Käytännössä hirville kelpaavissa metsissä tiheys on yli 10 / 1000 ha. Valkohäntäpeuroja on 3..10 kertainen määrä ja niille kelpaavat pienet männyntyaimet ja ja riipivät koivuja.
Ei onnistu suositusten mukainen puulajivalinta:
https://www.metsalehti.fi/uutiset/ilmastomuutos-koivua-ja-mantya-etelaan-pohjoisessa-kuusikin-kay/
Kymmenen vuotta työstetyn hirvikannan hoitosuunnitelman sivu 8:
”Maa-ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukuun ottamatta Keski-ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelys vahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”
Valtakunnallisen riistaneuvoston varapuheenjohtajan vastaus, kun vaaditaan noudattamaan hirvikannan hoitossuunnitelmaa :
”Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Martin Hägglund on selvillä MTK:n vaatimuksesta mutta ei näe sille perustetta.
”Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden koko maakunnassa on kohtuuton. Se puolittaisi pienen kannan puoleen nykyisestä.”
Valtakunnallisen riistaneuvoston varapuheenjohtajan mielestä on siis kohtuullista ajaa hirvieläinpolitiikkaa, joka johtaa laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelys vahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”
https://riista.fi/riistahallinto/valtakunnallinen-riistaneuvosto/
5-6 hirvien / 1000 metsähehtaaria, lisäksi metsästettävää löytyisi täältä pienempiä hirvieläimiä 30…100 / 1000 ha.
https://www.luke.fi/uutiset/valkohantapeurojen-maara-yha-voimakkaassa-kasvussa/
Ei mulla muuta. Jokainen päätelköön missä on vika.
