Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Olisi pitänyt ottaa käyttöön Rinteen malli ja kunnollinen keppi. Pakottaa työttömät töihin, niin ei tulisi mielenilmaisuja?
Metsästyslain 26 §:n mukaan Suomen riistakeskus myöntää luvat hirven metsästykseen.
Edellytykset ja ehdot
Yksi pyyntilupa oikeuttaa pyydystämään yhden aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa. Pyyntilupaan voidaan liittää tarkempia määräyksiä pyydystettävien hirvieläinten iästä tai sukupuolesta, jos se on tarpeen hirvieläinkannan tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta.
Jos haluaa opiskella, miten ”tarkoituksenmukaista hoitoa” tehdään hirvikannan lihantuotannon maksimoimiseksi, voi alkupaloiksi lukaista vaikka linkin dokumentin:
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-314-8/urn_isbn_978-952-219-314-8.pdf
”Myyräkannan lisääsntyminen on niin voimaksta ettei sitä voi estää mitenkään.”
Ei sitä muu estä kuin taudit, siinä vaiheessa kun myyriä on 1000 /ha. Kun myyriä on 10/ha ja alueella käppäilee säännöllisesti kettu joka napsii joka reissullaan puolet pois pysyy kanta pienenä. Kun joku pamauttaa ketun pois, tekevät kymmenen myyrää 4–6 poikuetta yhden kauden aikana. Kanta kasvaa 30–40-kertaiseksi ja jälkeläiset tekevät saman tempun, niin siinä vaiheessa peli on pelattu.
”Kannanhoidollisissa” toimenpiteissä ei nähdä kokonaisuutta. Saalis ja petokannat asettuvat luonnostaan tasapainotilaan.
Tässä kai oli tarkoitus miettiä vähän pidemmällä tähtäimellä Suomen tulevaisuutta. Eikö kuitenkin ole niin, että metsät ovat merkittävin luonnonvaramme, uusiutuva luonnonvara? Eikö kehitys ole maailmanlaajuisesti menossa siihen suuntaan, että siirrytään, on pakko siirtyä, uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön?
Tämä sukupolvi kyllä tekee päätehakkuita laadukkaista tukkipuuleimikoista, mutta pitäsikö se mahdollisuus olla myös lapsenlapsillamme, jolloin todennäköisesti uusiutuvat luonnonvarat ovat entistä suuremassa arvossa, välttämättömiä.
Olemmeko niin itse itsekkäitä, että omassa ahneudessamme tuhoamme perinnön, jonka olemme itse saaneeet edelliseltä sukupolvelta.
Antonin avauksen ja kommentit ymmärsin niin, että aivan älyttömillä laskelmilla yritetään perustella, että korkea hirvikanta ja metsästys olisi jotenkin niin hyödyllistä yhteiskunnalle, että sen pitäisi ohjata päätöksentekoa metsätaloudessa.
https://www.luke.fi/uutiset/metsastajien-rahankaytto-kasvussa-tasta-hyotyy-suomen-talous/
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/540654/luke-luobio_67_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Toisaalta tulee myös piikkiä metsäntutkimukselle, ei vakuuta, jos jotkut tutkijat eivät osaa suorittaa yksinkertaista kertolaskua.
Kyse ei ole niinkään siitä, onko käyttämätön potentiaali 50 miljoonaa vai 200 miljoonaa kuutiota,vaan siitä, että pontiaalia on ja haluammeko mahdollistaa sen käytön seuraaville sukupolville.
”Käyrät lienevät kuitenkin parasta saatavilla olevaa materiaalia, jota mutu-tuntumalla on vaikeaa sanoa virheelliseksi”
En sanoisi, että virheellisyys on mutu-tuntumaa. Linkissä olleissa kuvissa punainen käyrä kertoo montako hirveä on kaadettu tuhatta hehtaaria kohti. Se käyrä pitää hyvin paikkansa. On helppo laskea kaadettuja hirviä, kun niitä lastaa peräkärryyn.
Musta käyrä kertoo hirvien talvikannan (arvion), eli paljonko metsiin jää hirviä syksyn metsästyksen jälkeen. Kun saalikäyrä on korkeammalla kuin hirvimääräkäyrä , eikä se tilanne aiheuta merkittävää muutosta hirvimäärään, niin uskaltaisin väittää, ettei ole mutu-tuntumaa, että mustassa käyrässä on virhettä.
Metsään jäävän hirvimäärän arviointi on kieltämättä äärimmäisen vaikeaa, jonkilainen virheellisyys on ymmärrettävää . Luke laskee ja arvioi hirvimäärän Bayes-tilastotieteen periaateella. Malli antaisi hyvinkin tarkan tiedon, mutta kun laskentaan käytetään parametreja, jotka ovat epätarkkoja, menee tulos helposti ”metsään.” Laskennassa on mukana metsästäjiltä kerrättyä tietoa, kuten esimerkiksi hirvihavainnot metsästyspäivää kohti ja naaras/uros suhde. Kanta kasvaa aivan eri vauhtia, jos sukukypsiä naaraita on kaksinkertainen määrä uroksiin nähden, verrattuna tilanteeseen, että uroksia ja naaraita on sama määrä.
Pinta-alasta:
Ainakin niillä alueilla, mitkä itseäni kiinnostavat, on käytetty maapinta-alaa. Pois on laskettu ainoastaan vesistöt. Mukana pinta-alassa ovat kaupunki- ja kuntataajamat, pellot jne.Luken hirvitalousalueiden verostussuositustaulukoista voi selvittää mille pinta-alalle tiheydet on laskettu. Sieltä löytyy myös riistanhoitoyhdistyksille käytetyt pinta-alat. Riistahoitoyhdistykset noudattavat kuntarajoja, kuntien kokonais- vesi- ja maapinta-alat löytyvät netistä, vaikkapa wikipediasta.
Tästä linkistä löytyy verotussuositus excel-taulukoita, joissa on laskentaan käytetyt pinta-alat.
”Kuvioista voi kuitenkin päätellä myös sen, että kyllä tavoitteita kohti ollaan useimmilla alueilla menty ja joissakin paikoin ne on myös saavutettu.”
Sellaista viestiä vaan kantautuu metsistä, että hirvimäärä olisi kuitenkin nousussa.
Luken takaisinlaskennassa on saatu 2013 kannaksi noin 85 000. Tavoitehaarukka on 65 000–89 000. ”Maalitaulun” keskikohta oli 77 000.
Oliko hirvien ”rauhoittaminen” vuonna 2013 perusteltua, vai annettiinko tilastoja viilaamalla ja ”tiedotuksella” ymmärtää, että nyt ne loppuvat kun silloin uutisoitiin, että kanta on 71 000?
Sen seurauksena säätö lähti väärään suuntaan (71 000 –> 74 000), alettiin kasvattaa kantaa entisestään. Lupia olisi pitänyt lisätä, koska hirviä olikin todellisuudessa 85 000.
Alla linkki Wanhajätkälle, siinä näkyy tavoitekantoja ja hirvitiheyksiä. Melkoista vuoristorataa, välillä ammutaan enemmän hirviä kuin aluella on ja siitä huolimatta kanta vaan kasvaa. Tämä taas johtuu siitä mitä edellä kerroin, suuri osa säätelystä tapahtuu säätämällä tilastoja. Nykyisin se on todella helppoa, kun on tehty ”digiloikka” ja tilastot voi säätää ”kohdalleen” muutamalla tiekoneen näppäilyllä.
Minkäänlainen säätelysysteemin viilaaminen ei auta, koska sitä ei kuitenkaan noudateta. Riistahallinnon johtoon on aikanaan valitettavasti valikoitunut porukkaa, jolle rehellisyys, vastuullisuus, moraali ovat aivan outoja käsitteitä.
Luke myöntää, että metsiin jätetty noin 100 000 hirveä aiheuttaa 100 miljoonan euron vahingon. Artikkelin logiikan mukaan kannattaa ilmeisesti pitää yllä mahdollisimman suurta hirvikantaa, koska silloin kaadettuja hirviä on mahdollisimman paljon ja ehkäistään vahinkoja mahdollisimman paljon.
”Pellikka jatkaa, että yksi hirvijahdista säästynyt hirvi vahingoittaa metsätaloutta laskennallisesti jopa tuhannen euron arvoisesti – ja kaadettu hirvi vastaavasti ehkäisee tonnin metsätalousvahingot.”
https://www.luke.fi/mt-jahtipaivan-arvo-ylittaa-kulutetut-eurot/
Tuossa Gla:n kommentissa yksi ongelma on mahdollisimman lyhyesti tiivistettynä.
Kun tuli nostettua kova rähinä, että VS2 tavoite 5,75 / 1000 ha on suorastaan laiton, niin mitä tapahtui? Kaadettiin viime syksynä 10% vähemmän kuin edellisenä ja tilastot korjattiin näyttämään, että ARN , Luke ja Rhy tavoitteet kaadoissa on ylitetty selvästi ja hirvikanta laskee kovaa vauhtia,vaikka se todellisuudessa nousee.
On turha ihmetellä miksi säätely ei toimi. Merkittävä osa säätelystä tehdään säätämällä tilastoja.
