Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Poistin Gla:n mainitseman linkin aiemmin, koska siinä oli pari ongelmaa, se oli maksumuurin takanakin, eikä sitä päässyt ilmaiseksi lukemaan.
Kyseessä on Salon Seudun Sanomat 17. tammikuuta 2018, koko aukeaman juttu peurakolariongelmista. Voi ostaa sähköisenä lehtiluukusta. (2,60€)
Muutama suora lainaus:
”Huonosti menee: Metsästys on tosi tuskaista. Pimeässä peuroja ei pysty ampumaan, toiminnanohjaaja Pasi Aaltola huomauttaa.” ” Tällä tapaa kanta ei vähene ja peuramäärä lisääntyy koko ajan.”
”Salon seudun riistanhoitoyhdistys on jo ehdottanut, että lisävalon käyttö sallittaisiin peurajahdissa pimeään aikaan.”
”Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa-ja metsätalousministeriöstä vastaa: Ymmärrän valkohäntäpeuran metsästäjien haasteet Varsinais-Suomessa, mutta tämä ei ole mikään marketti, jonka hyllyltä vain käydään hakemassa muutoksia lainsäädäntöön.”
”Salolaisten ehdotus äänestytti jo Varsinais-Suomen riistanhoitoyhdistysten aluekokouksessa. Toisten mielestä valon käyttö olisi moraalisesti arveluttavaa.”
”Peuran jälkien korjaaminen maksaa keskimäärin 4000-5000€. Se tarkoittaa, että Salossa rytisee yli miljoonan euron edestä vuodessa”
Oma kommentti:
Jälleen kerran kysyn onko se vika paikallisissa metsästäjissä vai ylempänä riistaorganisaatiossa? Alueen metsästysseuroissa ymmärretään ongelmatkin, mutta ylempänä organisaatiossa tavoite on ainostaan paisuttaa kantaa, ongelmista ei välitetä mitään.
Ongelman ratkaisuksi ELY-keskus ehdottaa jutussa riista-aitojen rakentamista ja ilmeisesti uuden tieliikennelain mukaisia kaurisvaroitusmerkkejä.
Ei liene kovin yleistä, mutta tällainenkin puutavaran vaihto. Kysyin tukkirekan kuskilta minne hänen lastaamansa kuitukuorma oli menossa. Osoite oli saha, joka sahaa pikkutukkia, ei sellukombinaatti. Myyjän leimikolta oli papereiden mukaan tullut vain kuitua ja tukkia. Kuidun hinta oli tosin hyvä yli 20€/m3, joten asia jäi siihen.
”Riistahoidon” ajatus on, että pidetään riistan kaikki luontaiset viholliset, sekä suurpetokannat, että pienpetokannat minimissä, jolloin riista voi hyvin.
Täällä ilvekset oppivat hakemaan ruokansa valkohäntäpeurojen ruokintapaikoilta. Ne ammuttiin pois. Nyt metsästäjät valittavat, etteivät pysty pitämään kauris/peura-kantaa kurissa. Ilvekset saalistivat tehokkaasti pimeässä ja metsästäjiltä se on kielletty.
”Kuka olisi paras presidentti metsänomistajalle ?”
Parempi kysymys olisi kuka olisi paras maa-ja metsätalousministeri metsänomistajille. Hänellähän olisi todelliset vaikuttamismahdollisuudet. Nyt kuitenkin tuntuu, että ministeri on sivuroolissa ja Tiilikainen, Torvalds, Sarvamaa tekevät hartiavoimin ”metsätöitä”. Tosin emme pääse valitsemaan metsäkansanäänestyksellä ministeriä.
Kuka olisi paras presidentti metsänomistajalle ?
Ei metsänomistajan intressi presidentin valinnassa liity muuhun kuin siihen, kuka tulevaisuudessa istuu kannon nokassa. Veteleekö siinä Vasili mahorkkaa vai istuuko siinä Jorma ja kommentoi älykännykällä metsälehden keskustelupalstalle.
Tärkeä luku ei ole kaatojen määrä vaan metsään jäävä hirvikanta ja se nousee koko ajan. Kun on uusiakin lukijoita, niin otetaan taas esimerkiksi päätöksenteosta tämä Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston
ML 26 § mukainen hirvisidosryhmäkuuleminen
ELY, Liikennevastuualue:
Hirvionnettomuudet alueella ovat hienoisessa noususuunnassa.
Ongelmana on myös se, ettei poliisi enää kirjaa kolareita kattavasti eli todellista tietoa tilannekehityksestä ei ole. Ehdotus :2,5 hirveä/1000ha metsämaataMTK metsälinja:
Toteaa, että hirvikanta on nousussa lähes jokaisen metsästysseuran alueella. Valtakunnallinen metsäinventointi tehty 2009 ja tuolloin todettiin, että maakunnassa 30%:ssa taimikoita on hirvien aiheuttamia vahinkoja.Vahinkotilanne ei saa lähteä nousuun nykyisestään. Kaikki tuhot eivät näy korvattuina vahinkoina, koska tuhot eivät keskity. Hirvituhokorvausjärjestelmä ei myöskään kannusta korvausten hakemiseen. Metsänomistajat ovat vaihtaneet osin kasvatettavaa puulajia vahinkojen estämiseksi. Tavoite-ehdotus on sama kuin viime vuonna 2,5 hirveä / 1000ha kokonaishehtaareille.Seudun metsänomistajat: Hirvikantaa on saatava leikattua.
Seudun rhy:n maanomistajajäsen:
Totesi, että jos hirvikanta on liian suuri, se rassaa metsänomistajia. Ne HT-alueet, jotka ovat kovin peltovaltaisia, niillä tiheys 2,5 on paljon.MTK:
Totesi, että viljapelloille tapahtuneita hirvivahinkoja/peuravahinkoja ei ilmoiteta. Metsästäjissä on havaittu väsymystä: kytätään peuralaumoja, mutta ei saa ampua kaikkia tavattavia eläimiä. Kertoi laskennassa havaitun 8-9 hirveä / 1000ha keskittymiä talvehtimisalueilla.MHY:
Metsässä, maastotöissä tavataan nykyisin hurjasti hirvieläinten jälkiä. Hirvikannan koetaan olevan vahvassa nousussa, tuhojen näkyessä tilastoissa ollaan verotuksen osalta jo myöhässä. Maanomistajien viesti on muistettava, kun tavoitteita asetetaan.Maanomistajat:
Hirvitilanne huolettaa, mutta vhp tilanne vieläkin huolettavampi. Peurojen makauksia tavataan pelloissa, eikä näiden määrä näy missään, koska vahingoista ei haeta korvauksia.Metsänomistajat:
Kaikissa metsätaimikoissa havaittu taimituhoa, korvausjärjestelmä on ongelmallinen.Rhy:n metsänomistajajäsen:
Totesi, että ollaan hakoteillä, kun hirvi määrää mille lajille metsä uudistetaan. Kuitenkin tämän vuoksi mäntymetsämaita laitetaan kuuselle ja menetetään tuloja tulevaisuudessa.Rhy:n maanomistajajäsen:
Esittää riistaneuvostolle, että yhdellä hirvieläimen luvalla ammuttaisiin 3 vasaa.Piirin rhy:n maanomistajajäsen:
Kertoi, että laskentapäivänä oli oitis tavattu 9 hirven porukka metsästä ja 5 hirven laumoina kulkijoita tavataan metsänhoitotöissä.Alueeellisen riistaneuvoston päätös tavoiteltavista hirvitiheyksistä löytyy löytyy tästä linkistä:
Ongelma päätöksentekoprosessissa samoin kuin hirvikannanhoitosuunnitelmassa on se, ettei metsänomistajien kantaa ole otettu lainkaan huomioon. Alla oleva lausuntokaan ei vaikuttanut mitään:
https://www.mtk.fi/ajankohtaista/lausunnot/lausunnot_2013/fi_FI/lausunto_hirvi_hoitosuunnitelma/
Tuolla aikaisemmin oli lainauksia maa- ja metsätalousministeriön kommenteista, ettei valkohäntäpeuran metsästystä voi helpottaa, ettei kannanhoito vaarannu.
Nyt tuli hyvää tietoa Salon kaupungin alueelta, mitä se hoito maksaa Salolaisille autoilijoille .
Kaupungin riistahoitoyhdistysten alueella kaadetaan vuodessa noin 2000 valkohäntäpeuraa. Kolareissa kaatui 270. Vakuutusyhtiöiden mukaan Salossa korvatut peurakolarit maksoivat keskimäärin 5000€. Yhteensä yli miljoonan.
270 x 5000€ = 1 350 000€
Yhden metsästäjien kaataman peuran hinnaksi vakuutusmaksuina Salolaisille autoilijoille tulee:
1 350 000€ / 2000 = 675 € suuruuluokkaa
