Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä linkit on luettu. Kommentoin edellä Fortumia, jolla on itsellä kaikki tarvittavat ”työkalut”, joilla voi pitää sähköntuotanto ”tasaisena” säätövoima (vesi) varavoima (kaasu) jne.
Pelkkä tuulivoimaoperattori pitäisi velvoittaa hankkimaan tarvittava säätö/varavoima esimerkiksi jotain toiselta energiayhtiöltä, jolloin se joutuisi maksamaan tarvitsemansa säätö/varavoimakustannukset.
Kyllä pohjoiseen sähköverkkoon Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä sopii erinomaisesti kohtuullinen määrä tuulivoimaa, koska sähköverkon alueella on paljon säätövoimaa ja varavoimaa.
Tuskin se Fortum sitä tuulivoimaa rakentaisi, jos se olisi kannattamatonta?
Tuotannon hintavertailussa on otettu huomioon huipputehon käyttöaika.
Ei kannata teilata tuulivoimaa kokonaan. Esim Fortum rakentaa tuulivoimaa Norjaan, Ruotsiin ja Venäjälle yhteensä noin 1500 MW, eli Olkiluoto 3:n verran ja nopeammin. Huomattavasti ympäristöystävällisempää ja turvallisempaa kuin ydinvoima. Fortumilla on yllinkyllin vesivoimaa ja kaasuvoimaa säätövoimaksi.Sillä on hyvä paletti vaihdella ja säädellä eri tuotantotapojen välillä. Ei se siirrä kustannuksia säätövoimasta kenellekään muulle, eikä kuormita siirtoverkkoa heilahtelevalla kuormalla.
Tuulivoima on jo markkinaehtoisesti kilpailukykyistä, ehkä jo edullisin tuotantotapa. Tuet tulevat vähitellen jäämään pois.
Miksi Fortum ei saisi rakentaa tuulivoimaa?
”Planter, minä käsitin kyllä niin että tuo 18000 euroa on se ALVillinen summa. Aloittaja, ensikertalaisena laskee ostajan maksaman ALVinkin tuloksi.”
Noin varmaan on käynyt.
Jos sanotaan:”Metsäyhtiöt olivat ostaneet puuta noin 18 000 euron edestä”, niin eihän siinä summassa ALV ole mukana.
Ihan mahdollista, että ensimmäistä puukauppaa tekevä on kirjoittanut tai ymmärtänyt väärin. Täsmäisi ihan hyvin noihin annettuihin puumääriin ja hintoihin. Jos aloittaja tehnyt/saanut ALV laskelman ja siinä vähennetty korjuupalvelun ALV, niin sopii hyvin kuvaan.
Muiden aloituksen epäjohdonmukaisuuksien lisäksi vielä tämä:
”Metsäyhtiöt olivat ostaneet puuta noin 18 000 euron edestä…..Sain periaatteessa yli 4000 euroa, mutta tästä menee vielä arvolisävero (noin 1000 euroa) ja itse puun myyntivero.”
Kyllä ostaja olisi oikeassa kaupassa tilittänyt 18 000€ kauppasummasta ALV:n 24% ( 4320€) . Ihan tonnilla ei selviäisi.
Kuka oikeastaan määrää Suomessa tavoitteellisen hirvimäärä?
Maa-ja metsätalousministeriön alainen riistahallinto
https://riista.fi/riistahallinto/
Onko Suomessa kyse koko maan arviosta vai onko maa jaettu osiin, joiden tavoite määritellään erikseen?
Maa on jaettu 60:een hirvitalousalueeseen, tarkoituksena ottaa paikalliset olosuhteet huomioon.
http://riistahavainnot.fi/static_files/hirvielaimet/Kartta_hirvitalousalueet.pdf
Miten tavoite määritellään?
Alueelliset riistaneuvostot määrittelevät tavoitekannan kullekin hirvitalousalueelle.
https://riista.fi/riistahallinto/alueelliset-riistaneuvostot/
Miten sen määräämiseen ovat eriHirvikannan osapuolet voineet vaikuttaa?
Alueellisen riistaneuvoston kuuluu metsästyslain mukaan kuulla ja ottaa huomiooon ns sidosryhmiä (maanomistajat, liikkenne turvallisuudesta vastaavat jne.) Vaikuttaa sidosryhmät eivät voi, koska päätösvalta on pelkästään riistaorganisaation edustajilla.
Kuka edustaa metsänomistajia kyseisessä elimessä?
Käytännössä ei kukaan. Kymmenjäsenisessä alueellisessa riistaneuvostossa on yksi MTK:n edustaja. Hirviasioissa, on nähty ettei MTK valtakunnan tasolla edusta siinä asiassa metsänomistajia. Enemmistö ja päätösvalta riistaneuvostossa on riistaorganisaatiolla, joka myös käyttää sitä häikäilemättä, muista välittämättä.
Onko demokraattisella päätöksentekojärjestelmällä jotain valtaa asiassa, vai onko kyse EU:n päätäntävaltaan tai suomalaisten virkamiesten päätäntävaltaan kuuluvasta asiasta?
Demokratiaa ei ole. Esimerkiksi metsänomistajilla ei ole vaikutusmahdollisuutta missään elimessä. Kuulemistilaisuus järjestetään, mutta käytännössä mielipidettä ei oteta huomioon. EU:lla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Maa-ja metsätalousminiteriö ohjaa hirvieläinten ”kannanhoitoa” , mutta ”metsä” sanan voisi korjata sanalla ”metsästys”, sillä päätökset tehdään hirvielänten hyvinvointi ja metsästyksen kannalta mukavan suuri määrä etusijalla.
Riista-asioita koskeva lainvalmistelu tehdään maa- ja metsätalousministeriössä, eli käytännössä riistaorganisaatio valmistelee itseään koskevat lait itse. ”Pukki kaaalimaan vartijana”. Lait ajetaan läpi eduskunnassa perustelemalla asiaa tarkemmin ymmärtämättömille, esim, että on vaarallista metsästää 500 ha:n alueella hirviä, mutta ei yli 1000 ha:n alueella. Se unohdetaan kertoa, että todellinen vaara on lain muutoksista ehkä aiheutuva liian suuri hirvikanta, joka on se todellinen vaara liikenteelle.
Metsitetty pelto kyseessä ja kertymä mänty- ja koivukuitua.
Mänty ei siihen peltoon itsestään tule, joten pelto istutettu männylle? Aika erikoinen kohde, vieläkö 80-luvulla istutettiin peltoon mäntyä?
Voisi kuvitella, että hakkuu kyseisellä kohteella on vaatinut ennakkoraivauksen ( alle kuitupuun mittainen puusto raivataan pois raivaussahalla ennen moton tuloa)….onko sellainen sisältynyt HMY:n laskutukseen?
Kannattaa myös muistaa, että arvonlisäveron maksaa puunostaja. Ostaja on tilittänyt sen sinulle. Jos itselläsi on metsätalouteen liittyviä arvonlisäverollisia menoja, vähennät niiden ALV:t puukaupan arvonlisäverosta. Loput tilität verottajalle. Arvonlisävero kulkee kauttasi, mutta maksaja on puunostaja.
Saamastasi kauppasummasta on tehty veron ennakonpidätys (20%?), joten varsinaista myyntitulon veroa vielä tulee maksettavaksi ehkä 10%, riippuen muista vähennyksitä.
Näiden tietojen valossa korjuukustannus näyttää kyllä suurelta.
Pystykaupalla suoraan metsäyhtiön kanssa, ilman välikäsiä, olisit saanut ehkä keskimäärin 12 €/ m3.
Alla tietoa ensiharvennuksesta:
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/6-kysymysta-ensiharvennuksesta/
