Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Oman palstan puolikesyt hirvet eivät huutelusta ja kintaiden yhteen hakkaamisesta juurikaan säikkyneet. Siirtyivät jonkin matkaa, pysähtyivät välillä katsomaan taakseen ja löntystelivät jonkun sata metriä ja olivat taas seuraavalla kerralla paikalla.
Löysin kirpputorilta paineilma-sumutorven, jonka kyljessä luki 137 dB. Yllätin hirvet taimikossa noin 50 metrin päästä ja töräyttelin sillä pitkään sarjan. Joutuivat paniikkiin ja lähtivät kuin tykin suusta, hirvittävä rytinä, kaksi kaatui ennakkoraivaustyömaan riukuviidakkoon rähmälleen. Jos olisivat lähteneet vastakkaiseen suuntaan olisivat päätyneet valtaojaan ja vaihtaneet hiippakuntaa koko lauma.
Merkinantotorven tai sumutorven nimellä löytyy painepakkauksella varustettuja. Motonetissakin näkyy olevan jokin halpa, mutta ei mainita äänentasoa.
Jalkapallon MM-kisoista jokin vuosi sitten tuli tutuksi puhallettava pitkä torvi, vuvuzela, sellaisellakin voi saada 130dB:n äänentason jos keuhkot ovat kunnossa.
Jos asuu lähellä metsiään, näillä voi ehkä helpottaa henkilökohtaista ongelmaa ja siirtää se toisille.
Pitää muistaa käyttää itse kuulosuojaimia!
”Riistaneuvoston asettama tavoite ei ole laki. Tämän osoittaa VS 2:n tilanne , jossa paikalliset metsästivät sekä arn:n että luken suosituksista poikkeavalla tavalla .”
Kun tämä nyt tuli esille, niin esitän pienen pähkinän purtavaksi!
Riistahavainnot.fi. –> sorkkaeläimet–>kartat ja raportit–>raportit alueittain—>hirvitalousalue—>Varsinais-Suomi 2–>Reaaliaikainen verotusennuste.
2017 ”pallurajono” on aivan poikkeuksellinen verrattuna muihin vuosiin tai muihin hirvitalousalueisiin.
Arvoitus kuuluu mitä poikkevaa on tapahtunut vuosien 2016 ja 2017 aikana tai välillä?
Jos menisi takaisin aloituksen aiheeseen alueella, jonka tunnen paremmin kuin Kuivaniemen.
Aloituksessa on mielestäni aika selvästi näytetty, että hirvitiheydellä yli 4 /1000 ha vahingot eivät pysy metsästyslain tarkoittamalla kohtuuullisella tasolla. Siitä ollaan ilmeisesti yhtä mieltä, koska riistakeskus itse määrittelee tason:
(Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa (4/1000) suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”
Kuitenkin hirvitalousalueilla VS2 ja VS3 riistaneuvoston toimesta asetettu hirvikannalle tavoitetasot 5,75 ja 4,75/ 1000 ha, myös Uudellamaalla on asetettu yli 4 / 1000 ha tavoitetasoja.
Tavoitteena on saavuttaa taso, jolla ylitetään lain tarkoittamat kohtuulliset vahingot. Kyllä tämä todistaa, että riistakeskuksen ei tarvitse noudattaa lakia. Kyseessä ei ole vahingossa tapahtunut hirvimäärän ylitys tai hankaluus määrittää kantaa, vaan tavoite.
”Pyyntilupien määrä oli alentunut jo vuoden 2012 jälkeen , jolloin lähestyttiin hirvitiheyksien tavoitetason alarajaa. ”
Kuten sanottu Kuivaniemen tilannetta en tiedä kuin uutisten valossa, mutta koko Suomen hirvimäärä on tarkentunut Luken takaisinpäin laskelmissa niin, että se oli 2012 noin 85 000.
Hirvikannan tavoitehaarukka on ollut 65 000–89 00. Ei määrä siis vuonna 2012 lähestynyt haarukan alarajaa, vaan ylärajaa. Lupia olisi pitänyt lisätä maltillisesti tai ainakin pitää entisellään. Kuitenkin lupamäärää leikattiin lähes puoleen. Sen ymmärtää ilman laskelmiakin, että kun tuossa tilanteessa lupamäärää leikattiin neljäksi vuodeksi vuosituhannen alhaisimpaan tasoon, niin nyt ollaan liemessä. Vuosi sitten yritettiin kivenkovaa väittää, että hirvimäärä on laskenut vuosituhannen alahaisimmalle tasolle. On tämä kummallista.
(Kuivaniemen poikien lupamäärä näkyi parissa vuodessa pudonneen 32—> 1 )
Eli tulkinta on se, että jos jossain päin hirvitalousaluetta talvikanta on 12,9/ 1000 ha ja Luken käsitys on, että koko hirvitalousalueen kanta on 2,3 -2,7 asia on kunnossa. Vastuullisen viranomaisen ei tarvitse muuttaa lupakäytäntöjään. Oliko tämä vain kateellisten metsästäjien vouhotusta? Itse en tunne tarkemmin ko hirvitalousalueen tilannetta. Nimimerkki ”Wanhajätkä” antoi ymmärtää, että hirviä olisi talvella myös toisessa päässä hirvitalousaluetta, eikä sielläkään metsästäjät valita hirvien vähyyttä.
Oikeuden päätöksestä saa käsityksen, että jos Kuivaniemen porukka olisi jättänyt lentolaskennan tekemättä ja tehtaillut vahinkoilmoituksia metsäkeskukselle, niin silloin raportointi olisi todettu luotettavammaksi ja lisälupia olisi tullut?
Kannattaisiko nyt Lukenkin lopettaa lentolaskennat ja poimia Lappi-Oulu hirvitalousalueiden hirvimäärät metsäkeskukselle toimitetuista vahinkoilmoituksista, jos ne antavat hallinto-oikeuden mielestä paremman tiedon hirvitilanteesta kuin lentolaskenta?
Tuossa Kuivaniemen valitusajankohdan vaiheessahan vahinkorvauksen ehtoja kiristettiin ja siksi ilmoitusmäärä romahti, paikoin jopa kymmenenteen osaan, vaikka vahingot eivät vähentyneet sillä hirvikanta oli kasvussa.
Hirvivahinkojen korvausjärjestelmän käytöstä hirvikannan säätelyvälineenä.
Hirvivahinkojen korvausjärjestelmä kattaa vain yksityismetsät. Sen ulkopuolella ovat valtion, kuntien, seurakuntien, metsäyhtiöiden, metsärahastojen jne… metsät. Korkeintaan puolet Suomen metsistä on korvausjärjestelmän piirissä. Teoriassakin sitä kautta tuhotietoa voi saada vain satunnaisesti repaleisesti, sieltä sun täältä.
Korvausjärjestelmää on muutettu muutaman vuoden välein. Korvausjärjestelmän ehtoja kiristettiin viimeistä edellisessä muutoksessa niin, että korvausten määrä romahti. Korvauksia maksettiin esimerkiksi Varsinais-Suomen maakunnassa enää 3 kpl. Korvaukset putosivat vuodessa kymmenenteen osaan.
Jos riistakeskus käyttää tällaista tietoa indikoimaan hirvikannan muutoksia ja lupamäärien perusteena niin täytyy ihmetellä, onko vika ymmärryksessä vai onko toiminta tarkoituksellista?
Jos hirvivahinkokehitystä halutaan käyttää hirvikannan säätelyyn, luotettavaa tietoa löytyy Valtion Metsien Inventointiohjelmasta (VMI). Inventoinneissa käydään jatkuvasti läpi 60 000 koealaa. Koealat kattavat myös muut kuin yksityiset metsät, kaikki, eivätkä mitkään korvausjärjestelmän muutokset heiluttele niitä.
VMI antaa muutakin hirvikannan säätelyyn sopivaa tietoa, esimerkiksi talviravintoresurssin kehityksestä. Suurenko hirvikannan nykyiset taimikot pystyvät elättämään, ilman kohtuuttomia vahinkoja.
VMI tietoa ei riistakeskus halua käyttää, koska se on luotettavaa ja johtaisi siksi hirvikannan pienentämiseen.
Metsästyslain määrittelemää kohtuutontonta vahinkoa voi pohtia myös VMI tulosten valossa. Onko nykyinen miljoona hehtaaria hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja jo kohtuuton vahinko? Vai voisiko hirvikanta olla vielä maanlaajuisestikin nelinkertainen, kuten Kuivaniemen tapauksessa ja hallinto-oikeus toteaisi edelleen, että ihan kohtuullinen on.
Kuivajoen pohjoispuolen metsästysseuran tilannehan on tämä: Seuran alue on kesäistä vasomisaluetta, osa hirvistä vaeltaa talvilaitumille sisämaahan. Seuran tekemässä lentolaskennassa maaliskuussa löytyi 12,9 hirveä tuhatta hehtaaria kohti, kesällä niitä on tietysti ollut huomattavasti enemmän.
Eikö olekin melkoinen määrä jäänyt talvehtimaan seuran alueelle. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan pitänyt tätä määrää mitenkään kohtuuttomana, vaikka kohtuuden raja on 4 / 1000 ha paikkeilla. Metsästäjille ei annettu mahdollisuutta korjata tilannetta.
Pitää myös muistaa hirvien aiheuttamat liikennevahingot. Kuivaniemellä sattui kuolemaan johtanut hirvikolari viime kesänä, olisiko se voitu välttää oikealla hallinto-oikeuden päätöksellä ja noudattamalla lakia, ettei riistakeskus saa lupapolitiikalla aiheuttaa kohtuuttomia vahinkoja?
https://yle.fi/uutiset/3-9749327
Suorittava porras: ”Esimerkistä käy selkeästi ilmi hirvivahinkoilmoitusten merkitys. Huhupuheilla on hyvin vähän painoarvoa virkamiesportaassa . Mahdollisia vahinkoja kärsineiden onkin syytä olla aina yhteydessä vähintään paikalliseen metsästysseuraan ja toimittaa tiedot vahinkokohteista heidän käyttöönsä .”
Kuivaniemen tapauksessa metsästyseuran jäsenet ovat itse metsänomistajia. Uskon, että he ovat olleet yhteydessä itseensä ja toimittaneet itselleen tiedot omista vahinkokohteistaan. He ovat olleet yhteydessä jopa hallinto-oikeuteen asti, ettei ongelma jäisi huhupuheiden varaan.
Tämän on ollut ennenkin esillä, mutta otetaan taas. Täälläpäin lienee pahin tilanne, kun ei edes nimellisesti sovita tavoitteista yhteisesti. Jossain päin sentään sovitaan edes silmänlumeeksi tavoite, vaikka sitä ei noudatetakaan. Toivottavasti edes jossain myös noudatetaan. Riistakeskukselle/riistaneuvostoille on annettu diktaattorin valtuudet ja niitä se myös käyttää.
Pari sivua aiemmin olevasta linkistä, riistakeskuksen laatimasta hirvikannan hoitosuunnitelmasta, perustuu voimassa olevaa lakiin:
”Toimenpiteet:
Alueellinen riistaneuvosto kutsuu laajasti hirvikannan hoitoon liittyvät
alueelliset sidosryhmät neuvotteluun, jossa määritetään hirvikannan hoitotavoitteet hirvitalousalueittain kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Riistaneuvoston on päätettävä tavoitteet yhteisymmärryksessä kaikkien sidosryhmien kanssa.”On päätettävä yhteisymmärryksessä, mutta ei päätetä, riistaneuvoston puheenjohtaja päättää:
