Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Papanalaskentaakin käytetään hirvikannan määrittelyyn, mutta suosittelen ripottelemaan muutaman riistakameran metsään. Hirvien käyttämät reitit näkee helpolla maastosta ja ne tottuvat kulkemaan niitä kunnes ympäristössä tapahtuu jokin muutos, hakkuu tai vastaava. Olen kamerakuvista laskenut talvikannan, kesäkannan, uusien vasojen määrän ja monta muuta mielenkiintoista asiaa.
Hirvitihentymät ovat eri paikoissa kuin 2000-luvun vaihteessa. Monin paikoin saavutetaan kaikkien aikojen ennätys ja tilanne tulee pahenemaan. Täälläkin 2013 kaadettiin niin vähän hirviä, että vastaava määrä löytyy historiasta vasta vuodelta 1974. Lupia oli vähän ja osa porukoista jätti lupia käyttämättä, kun annettin ymmärtää, että hirviä oli ennätyksellisen vähän, vaikka ei ollutkaan.
”On kuitenkin seuroja ja kokonaisia pitäjiä , joissa lupien käyttöaste on 70-80% . Muutama pitäjä kuluneella metsästyskaudella rauhoitti hirven kokonaan.”
Lupien käyttöastekaan ei ole mikään luotettava mittari. Kun käytetetään erään suorittavista portaista mainitsemaa mottoa, että älä ammu sitä hirveä, jonka voita ampua seuraavalla jahtikaudella. Tietysti käyttöaste jää alhaiseksi, jos kaikkia lupien mukaan ammuttavissa olevia eläimiä ei haluta kaataa. Ei tällaista säätämistä voi mitenkään kontrolloida.
Esimerkiksi valkohäntäpeuroilla hyvin tyyppillinen lupien käyttöaste täällä päin on 70-80%, (jopa 50% jossain) eikä kyse ole siitä, että ne olisivat loppumassa, vaan kanta kasvaa räjähdysmäisesti.
Suurin ongelma on kuitenkin, että riistaorganisaatio on täysin menettänyt uskottavuutensa. Kirjoitetaan ja puhutaan yhtä ja tehdään toista eikä olla rehellisiä. Tehdään hieno kannanhoitosuunnitelma, eikä puhettakaan, että sitä noudatettaisiin. Tilannetta ei voi enää millään korjata….ellei organisaation sisältä nouse ”valtaan” se rehellinen porukka, jota siellä kuitenkin lienee suurin osa.
Kyllä hirvieläimet levittävät tehokkaasti punkkeja. Levittävät ja tiputtelevat niitä 2000-4000 satseja munia, joista tulee sama määrä toukkia, jotka nappaavat borreliabakteerin vaikkapa myyrästä ja sitten nymfi puraisee ihmistä. Siis hirvieläimet välillisesti levittävät.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062921808376_uu.shtml
Nymfi on niin viheliäisen pieni, että sen huomaa usein vasta liian myöhään, yli vuorokauden kuluttua oudosta kutinasta puremapaikassa.
En minäkään pidä metsästysseuroja syyllisenä tilanteeseen. Vieläkin uskon, että pääosa ”rivimetsästäjistä” on rehtiä porukkaa. Syyttävä sormeni osoittaa lähinnä alueellisten riistaneuvostojen suuntaan.
Kyllähän Luke kertoo ihan suoraan verotussuunnitelussa punaisella tekstillä, että sen saamista tiedoista laskemalla tulokset monilla hirvitalousalueilla ovat vääriä.
http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/ajankohtaista
”Joillakin alueilla erityisesti metsästäjien ilmoittaman kannan koon ja kolareiden lukumäärän kasvu, toteutunut verotus ja arvioitu vasatuotto viittaavat siihen, että on syytä ottaa vakavasti huomioon mahdollisuus, että hirvikanta on monissa tapauksissa korkeampi kuin Luken laskentamallilla arvioitu.”
”Oman” hirvitalousalueen tilanne kertoo kaiken ylemmän portaan asenteesta. Hirvikannan hoitosuunnitelmassa on asetettu kannan ylärajaksi 4 hirveä/ 1000ha. Omalla hirvitalousalueella kanta on Luken käyrien mukaan ollut koko 2000-luvun yli 4/1000 ha. Kuvittelin, että uuden hoitosuunnitelman myötä pysytään sitten sovituissa rajoissa. Mitä tapahtuikaan:kantaa alettiin nostaa entisestään.
Riistapäällikö kertoi lehden palstoilla, että kanta on ollut aivan liian alhainen ja nyt aletaan vähitellen pääsemään normaaliin tilanteeseen. Todettakoon, että alueella metsien osuus pinta-alasta on n. 60%. Siis tiheys metsissä oli ennen, kuin kantaa alettiin nostaa luokka 10 / 1000 ha.
Hirvikannan hoitosuunnitelma kertoo näin: ”Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan (4/1000ha) ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”
Siitä huolimatta alueellinen riistaneuvosto kylmän viileästi vetää metsiin yli 10/ 1000 ha tiheyden ja estää metsätalouden harjoittamisen.
Valtakunnallisesti karmea moka tehtiin, kun puliveivattiin (temppu näkyy selvästi Luken aikasarjoista) 2011-2012 hirvikannaksi 70 000, vaikka todellinen kanta on myöhemmin tarkentunut 85 000 tietämille. Vaikka oltiin lähellä tavoitehaarukan ylärajaa lupaumäärää rajoitettiin voimakkaasti 3-4 vuodeksi. Nyt on edessä samanlainen tilanne kuin 2000-luvun vaihteessa, sillä erotuksella, että syöntikelpoisia mäntytaimikoita on huomattavasti vähemmän.
Kyllä riistaorganisaatio ui syvissä synkissä vesissä ja monien metsänomistajien viimeisetkin luottamuksen rippeet ovat karisseet pois.
Riistakolmiolaskennassa oli mielenkiintoinen ilmiö. Kun asia otettiin esille tällä keskustelupalstalla, tutkin asiaa helmi-maaslikuun vaihteessa. Otin silloin talteen hirven lumijälkigraafeja. Ne näyttivät hyvin suurta kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kun vertaan niitä nyt löytyviin graafeihin, suuri osa jäljistä on sulanut pois.
Samanlaista ”sulamista” on tapahtunut muissakin lukemissa.
Luonnonvarakeskus (Luke) laskee vuosittain arviot hirvikannan suuruudesta. Viimeisen kymmen vuoden aikana Luke:lle on toimitettu virheellistä tietoa laskentojen tekemiseksi. Virhe näkyy selvästi esimerkiksi LUKE:n Hirvitiheyden aikasarjat ja saalis 2016 dokumenteista. Kaatomäärät pitävät paikkansa, mutta hirvihavaintoja voidaan ”säveltää” ja niin on myös tehty.
Aikasarjoista näkee että suurella määrällä hirvitalousalueista hirvikannan suuruudeksi on ajoittain arvioitu vain puolet.
Ei ole mahdollista että hirvistä kaadettaisiin kaikki tai jopa enemmän kuin niitä on, eikä määrä siitä huolimatta vähene.Virheellisten tietojen toimittaminen on selvästi tahallista ja tarkoituksellista, sillä ne tiedot joita ei toimiteta Luke:n laskentaan, näyttävät aivan toisenlaista kehitystä.
Metsästyksen jälkeen jäävää kantaa Riistawebin RHY-lukemista ei käytetä Luke:n laskemissa. Kun laskin RHY:n määrät oman maakunnan ja hirvitalousalueen kohdalta, suurempi hirvimäärä historiasta löytyy vasta vuodelta 2001.
Vaikka RHY-lukemien mukaan hirvimäärä on selkeästi noussut vuodesta 2015 vuoteen 2016, niin Luken:n laskentaan käytettävät parametrit ovat laskeneet. RHY-havaintojen mukaan hirvimäärät ovat kasvaneet, mutta Lukelle toimitettavat havaintoja/päivä määrät ovat laskeneet, metsästäjien arvio jäävästä kannata on laskenut ja hirvikolarimäärä jopa puolittunut.
2016 siirryttiin sähköiseen havaintokorttiin, jolloin 97% seurueista palautti havaintokortit. Edellisenä vuonna, jolloin saalisilmoitus ja havaintokortti olivat vielä erillisiä noin 85% seurueista ilmoitti hirvihavaintonsa.Hirvihavintojen oli luullut nousevan, kun havaintokortteja palautettiin enemmän. Kuitenkin, vaikka RHY-havainnot lisääntyivät, niin Luke:lle toimitetut havaintoja/ päivä laskivat.
Luke käyttää laskennassa myös hirvikolarien määrää, mutta ottaa ne riistavahinkorekisteristä. Oman hirvitalousalueen kolarilukemat ovat riistavahinkorekisterin mukaan 2014=32, 2015=29, 2016=16.
Maakunnan Elykeskuksen hirvikolaritilastot ovat erilaisia kuin riistavahinkorekisterin.Näyttää siltä, että riistaneuvosto päättää mikä on sopiva hirvimäärä julkaistavaksi ja toimittaa Lukelle sellaiset tiedot, että saa haluamansa hirvimäärän.
Näin asiaa uutisoitiin mm. Metsälehdessä, mutta todelliset vahingot ovat aivan jotain muuta.
”Viime vuonna hirvieläimet aiheuttivat metsävahinkoja 432 000 euron edestä.”
Olisi syytä uutisoida, että vahinkoja korvattiin 432 000 euron edestä, koska kaikki tietävät, että todellisia vahinkoja ei korvata.
Metsälaki määrittelee korjuuvaurion rajaksi kuoren irtoamisen rungosta yli 12 cm2 alalta. Tulitikkuaskin kokoinen kolhu on jo korjuuvaurio. Jos hirvi kaluaa puun rungosta toisen puolen paljaaksi, ei se ole merkittävä vaurio, eikä oikeuta korvaukseen. Ei toteudu tasa-arvo motomiehen ja hirven kesken.
Suurta teatteria koko korvausjärjestelmä ja MTK yksi primadonna, joka tanssii muiden mukana.
Nyt on viilattu ja hyölätty uutta hirvivahinkoasetusta ja valmista on tullut.
*****************************************************
Hirvieläinten aiheuttamat metsävahingot vuonna 2016 olivat noin 432 000. Arviointimenetelmän yksinkertaistaminen nostaa keskimääräistä korvaustasoa noin 9 prosenttia. Vuoden 2016 hirvivahinkojen määrään suhteutettuna korvaustason muutos olisi ollut noin 147 000 euroa.
Asetusehdotusta on valmisteltu hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen osalta yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n, Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen sekä Tapio Oy:n kanssa.
Esim näistä ei saa korvausta:
Mänty:
Taimikossa:
Vaurioluokka I, ehjät ja lievästi vaurioituneet taimet:
* vähäisiä oksavaurioita (< 75 % neulasmassasta)
* pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta,
kaikki ylimmän oksakiehkuran versot eivät ole vaurioituneet
* kuorivaurio alle 25 % vaipastaTaimikkoa varttuneemmassa puustossa:
Pieni kuorivaurio:
* vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 50 %http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80532e75
