Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Vai että mustikan…..Vielä ei ole sellaista näkynyt meilläpäin.”
Pari hirveä tuhannella hehtaarilla tuskin näkyy mitenkään mustikkasadossa. Alla kuva lounaissaariston mustikkapaikaltani (entiseltä). Siellä kävi vuosituhannen alussa marjastajia mantereelta ja thai-porukkaakin. Silloin mustikoissa oli neliön koelalalla usein jopa yli 1000 kukkaa. Tässä kuvassa taitaa olla kaksi. Isoja sorkkaeläimiä on alueella noin 6/1000 ha ja pieniä ehkä noin 200/ 1000 ha.
Luke ajakohtaista
Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2020 jahdin jälkeen oli noin 82100 hirveä (95 % luottamusväli 70500 – 95400 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 10,6 prosenttia.
************************************************
Metsälehden verkkouutiset 5.3.2018
Hirvikanta pieneni
Suomessa oli syksyn 2017 jahdin jälkeen noin 88 000 hirveä, arvioi Luonnonvarakeskus (Luke). Kanta pieneni Etelä-Suomessa 12 ja Pohjois-Suomessa 11 prosenttia vuodesta 2016.
Metsälehden verkkouutiset 1.3.2019
Luke:Hirvikanta pienentynyt, suurin hirvitiheys etelä- ja lounaisrannikolla
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan hirvikanta on laskenut. Suomessa oli syksyn jahdin jälkeen oli noin 86 500 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 11 prosenttia.
Metsälehden verkkouutiset 25.5.2020
Luke: Hirvikanta saatiin lähemmäs tavoitetta
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan hirven talvikanta viime metsästyskauden jälkeen oli noin 87 200 yksilöä. Kanta pieneni edellisvuodesta 8,5 prosenttia ja lähestyi valtakunnallista tavoitetta, joka on 68 000–85 000 hirveä.
Metsälehden verkkouutiset 5.3.2021
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen arvion mukaan hirvikannan koko syksyn jahdin jälkeen oli noin 82 100 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna hirvikanta on näin pienentynyt 10,6 prosenttia.
Edellisten uutisten mukaan hirvikanta olisi laskenut
2017 -11%-12%
2018 -11%
2019 -8,5%
2020 – 10,6%Jos eletään uutisten mukaan ja 2016 vuoden noin 90 000 hirvestä vähennetään sen jälkeen ilmoitetut vuosittaiset vähennykset jää jäljelle noin 58 000 hirveä.
Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan.(Krista Mikkonen ei valitse jäseniä).
Panelistit toimivat tehtävässään oman työnsä ohella, pääsääntöisesti ilman erillistä korvausta.
Kenen pitäisi valita ilmastopaneeli ja ketä siinä pitäisi olla jäseninä, että se olisi puolueeton, riippumaton ja neutraali?
”Petteri Taalas tarkastelee ilmastokysymystä globaalisti ja Ollikainen taas vain Suomen tasetta.”
Mainittakoon, että Petteri Taalas on ollut kyseisen paneelin jäsen muutama vuosi sitten. Hänen mielestään Suomen on lopetettava turpeen energiakäyttö ja lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on niin pieni, ettei sillä ole suuressa kuvassa mitään merkitystä.
Kummalla on globaalisti suurempi merkitys, jos vaikka vähennetään globaalisti turhaa lentoliikenteen kaukomatkailuturismia tai globaalisti turpeen energiakäyttöä?
Paneelin asettaminen perustuu ilmastolakiin ja sen mukaan valtioneuvoston pitää asettaa riippumaton asiantuntijaelin eikä poliittisia ”politrukkeja”.
Ilmastolaki
16 §
Tieteellinen asiantuntijaelin” Valtioneuvosto asettaa tieteellisen ja riippumattoman asiantuntijaelimen ilmastopolitiikan suunnittelun ja sitä koskevan päätöksenteon tueksi. Asiantuntijaelimen nimi on Suomen ilmastopaneeli ja sen tehtävänä on ilmastopolitiikan suunnittelua ja seurantaa varten koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta. Asiantuntijaelin voi suorittaa myös muita ilmastonmuutosta koskevan tietopohjan tuottamista koskevia tehtäviä.
Asiantuntijaelimessä tulee olla edustus eri tieteenaloilta. Asiantuntijaelimen jäsenet nimitetään määräajaksi.”Lisäksi paneelin toimintaa mm. riippumattomuutta (sivu 25) arvioi ulkopuolinen arvioija.
”Arvioinnin yhteydessä tehdyssä kyselyssä 43% vastaajista näkee paneelin riippumattomuuden toteutuneen hyvin ja 41% erittäin hyvin”
”Varsinainen metsätalouden edustus ja tietämys näyttää puuttuneen jo alusta alkaen.”
Jos paneelissa olisi metsätalouden edustus, se ei olisi riippumaton. Metsänhoidon edustus on kuitenkin mukana mm. Heli Peltola.
”Uusi ilmastopanelisti, professori Heli Peltola tutkii metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä metsätuhoriskien hallintaa muuttuvassa ilmastossa. Peltolan mukaan metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on suuri, mikä tulisi ottaa huomioon metsien hoidossa ja käytössä. Lisäksi Peltola korostaa kokonaisvaltaisen tarkastelun ja tiedon tärkeyttä päätöksenteossa.
Professori Heli Peltolan päätutkimusalaa ovat ilmastonmuutoksen ja metsänhoidon vaikutukset puuntuotantoon ja metsien hiilensidontaan sekä erilaisten tuhoriskien hallinta metsien hoidossa ja käytössä. Näiden ydinteemojen lisäksi Peltola on tutkinut myös metsien hoidon ja käytön sopeuttamistarvetta muuttuvassa ilmastossa, huomioiden myös tarpeen hillitä ilmastonmuutosta.
Peltola johtaa Suomen Akatemian strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa FORBIO-hanketta 2015-2021, jonka teemana on kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous.”
Paneelin tarkoitus on tuottaa päättäjille tietoa ja suosituksia mikä vaikuttaa ja miten miten paljon ilmastonmuutoksen hillinnässä, ei sitä mikä on taloudellinen vaikutus. Poliittisten päättäjien sitten pitäisi suuressa viisaudessaan nähdä se ”iso kuva” ja valita oikeat toimenpiteet ja katsoa niiden vaikutus kansantalouden ja kansalaisten kukkaroon. Ovatko ne realistisia ja onko vaikutus ”globaali”. Johtaako täällä tehty päästöjen pinentäminen samanlaisiin tai jopa suurempiin päästöihin muualla jne. Meillä on liian kapeakatseinen ja kokematon hallitus.
Metsätalouden edunvalvonta ilmastoasioissa EU-suuntaan näkyy olevan parin entisen toimittajan sivuhommina tekemä, toinen jopa entinen kommunisti.
Tässä luettavaksi viimeinen ilmastopaneelin raportti:
”1. Miksi kaadetuista peuroista ja kauriista ei löydy punkkeja?”
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/81121/Badawieh_Omar.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Linkissä opus, joka kannattaa laittaa talteen, jos on on kiinnostunut energiapuuasioista.
Sivulta 124 eteenpäin on laskettu esimerkkejä energiapuun korjuukustannuksista. Laskelmiin kun lisää kantohinnan ja moninkertaistaa kaukokuljetuskustannuksen, huomaa, että kaukaa rekoilla kaukokuljetettu kotimainen hake ei ole hinnaltaan kilpailukykyinen junavaunussa tai laivassa olevaan tuontihakkeeseen nähden. Jotain tarttis tehrä, mutta mitä?
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/80849/C6.pdf?sequence=1
Jos noita haketerminaaleiksi soveltuvia sivuraiteita löytyy noin tiheään, niin sitten sisämaan mhy:t perustamaan ilmastoystävällisiä biopolttoaineterminaaleja, eiköhän tuon nimisille löydy sitä EU:n vihreää rahaa.
Neved pyrki pitämään 1,5 vuoden varaston, ei suinkaan hakeläjänä polttolaitoksilla, vaan useissa terminaaleissa valmiina haketettavaksi.
