Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Mihin Mehtäukon ja Tiirolan kritiikki kohdistuu, miten Mhy eteläisen metsäreviirin omistaman Nyved Oy:n pitäisi toimia?
Jos etelärannikolla -ja lounaisrannikolla toimivien haketta käyttävien lämpölaitosten kumipyörillä toimivan hankinta-alueen etäisyydeksi laitoksesta ajattelee vaikka 100 km ja pyöräyttää laitosten ympärille sillä säteellä ympyrän, niin puolet on merta ja maa-alueestakin vain vähän yli puolet metsää. Ei riitä haketta tasaiseen tahtiin toimitettavaksi, sitä on tuotava muualta lisää.
Lämpölaitokset ostavat hakkeen mistä edullisimmin saavat alkuperästä riippumatta.Jos yrittää rahdata jostain 300 km päästä kymmenillätuhansilla rekkakuormilla polttoainetta, jonka painosta on lähes puolet on vettä ja tilavuudesta puolet ilmaa, ei varmasti pärjää hintakilpailussa niille jotka tuovat laivalla kerralla hirvittävän suuren mällin ja purkavat laivasta kuljettimilla suoraan lämpölaitokseen.
Toisaalta jos ja kun Neved Oy myy haketta, edellytyksenä on toimitusvarmuus ja ainakin puolentoista vuoden puskurivarasto. Etelärannikon korjuukelit ovat niin vaihtelevia, että muualta on tuotava ajoittain täydennystä, että voidaan taata hakkeen tasainen toimitusvirta. Ei voi ostaa haketta kalliimmalla kuin kilpailijat, jos aikoo saada toimitussopimuksen tai harjoittaa voitollista toimintaa. Lienee ihan järkevää ostaa se ajoittainen täydennys sieltä mistä halvimmalla saa, jotta pystyy kilpailemaan muiden kanssa, että saa myös sen paikallisen energiapuun myytyä. Elämme markkintaloudessa.
Entisaikojen rautatieverkolla hakkeen olisi voinut ehkä kerätä ja toimittaa edullisesti lämpölaitoksille, kun miltei joka kylässä oli rautatieasema, johon olisi voinut perustaa haketerminaalin. Nyt asemia ei ole kuin suurissa asutuskeskuksissa.
”Kasvinviljelypuolella boorin niukkuus aiheuttaa vikoja ja epämuotoisuutta juurikasveihin . Miksei sama tapahtuisi myös puiden juurille ,jotka ovat tällöin alttiimpia myös sienituhoille.”
METLA: ”Suomessa boorinpuutosta esiintyy erityisesti kaukana merestä olevilla alueilla, missä sadeveden booripitoisuus on alhaisempi kuin rannikoilla. Todennäköisesti aiemmin harjoitettu kaskitalous ja metsälaidunnus ovat osaltaan lisänneet kivennäismailla boorinpuutosta, mikä puolestaan lisää kasvuhäiriöriskiä nykyisissä hyvin kasvavissa metsissä”
Lahoa eniten rannikolla, jossa ei juuri esiinny boorin puutosta.
Otsikon aiheesta. Pelkkä epäsosiaalisessa mediassa spekulointi ei auta. Yleisradiossa on poliittisiin voimasuhteisiin perustuva hallintoneuvosto, jonka varmaankin kuuluisi peräänkatsoa, että uutisointi on demokraattista ja tasapuolista.
Hallintoneuvostossa on sellaisiakin, joiden pitäisi olla kiinnostunut myös metsätaloudesta, eikä vain kuitata kokouspalkkioita, Veli Ponteva ja kumppanit mm. Kannattaa laittaa asiallista kritiikkiä, jos tuntuu, että uutisointi epätasapuolista. Sähköpostiosoitteet löytyvät linkistä, kohdasta lisätietoa.
Toiset kannattavat, toiset eivät uskalla kannattaa:
”PS Olisi keskustelulle eduksi jos arvioitaisiin itse asiaa eikä ihmisten henkilökohtaisia ominaisuuksia tai pätevyyksiä.”
Ihmisten henkilökohtaisia ominaisuuksia ei saa arvioida. Sehän on kielletty keskustelupalstan säännöissä ja siitä periaatteesta tällä palstalla on pidetty tiukasti kiinni. Ajattelin kuitenkin, että voisi varovaisesti ottaa kantaa pätevyyteen asiantuntijuudesta.
Kun adressin 68:sta ”metsäalan tutkijan” allekirjoittajista löytyy muiden muassa meriäyriäisten ja -kasvien vuorovaikutuksen ja luonnonpopulaatioiden väripolymorfian tutkija, niin heräsi epäilys onko kerätty adressiin vain metsäalan tutkijoita, kuten listaa ”mainostettiin”.
Ehkä se linkittyy kuitenkin metsään sitä kautta, että metsäojitusten ja jokien kautta mereen huuhtoutuu humusta ja ravinteita, joka vaikuttaa meriäyriäisten ja -kasvien väliseen vuorovaikutukseen. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen vähentäisi maanmuokkausta, valuamia ja sitä kautta lisäisi meriäyriäisten hyvinvointia.
Joten hyväksyn meribiologin ”metsäntutkijaksi”, ettei tule riitaa.
Hallitus kuitenkin pohjaa päätöksensä sen teettämiin selvityksiin. Ehkä näitäkin on syytä silmäillä, jos joku vielä nykyisin jaksaa lukea pidempiä tekstejä, kuin 160 merkin tviittejä.
Kohdassa 7.5.1 Maankäyttösektorin hiilinielut, ainakin kiinnostavaa asiaa.
Ylen ”luottopakki” kuuluu tähän kuudenkymmenenkahdeksan suomalaisen ”metsäalan tutkijan” porukaan, jonka mielestä kannattaisi ilmeisesti kasvattaa vain tukkipuuta. Taito sekin. Pelkkä korkea jollain tieteen alalla saavutettu oppiarvo ei ole tae metsänkasvatuksen, puunkorjuun, metsäteollisuuden, metsäalan tuotteiden markkinoiden ja metsäalan riippuvuuksien ymmärtämisestä.
Markkinataloudessa eletään. Ei täällä kannata tehdä niitä puutuotteita, joille Suomen kustannusrakenteesta johtuen markkinoilla ei ole kysyntää. Toisaalta ne tuoteet joita markkinat haluavat ja täällä kilpailukykyiseen hintaan pystytään tekemään tekee joku muu, jos emme me.
Pelkällä tukkipuun kasvatuksella varmaan päästään lopulta siihen tavoiteltuun 60-120 m3 lahopuun määrään hehtaarilla, kun metsäteollisuus näivettyy, mutta onko lopputulos loistava hiilinielu- ja varasto?
Tutkijat ja ”kaiken maailman dosentit” tekevät loistavaa työtä keskittymällä erittäin kapeaan sektoriin, (esim. lääketieteessä), mutta isompien kokonaisuuksien ja riippuvuuksien ymmärtäminen on usein hakusessa, poikkeuksena tulee mieleen AJ. Tuosta liitteen nimilistasta olen vähän eri mieltä, ei kaikille voi antaa metsäalan tutkijan ”titteliä”.
Tekniikan tohtorilla lienee aika pieni metsätila. Suurempi lehmä on isossa omassa ojassa. Näkyy olevan Ruukki Construstions:in teknologiajohtaja.
”Ruukki Construction tarjoaa kestävän kehityksen mukaisia rakentamisen tuotteita ja palveluita, kuten kattoja, kuorirakenteita ja runkorakenteita. Ydinliiketoimintasegmentit ovat liike- ja toimitilarakentaminen sekä asuinrakentaminen.”
Terästuotteiden valmistukseen kuluu kauheasti hiiltä, joten kirjoitti:
”Täytyy muistaa myös se, että puun poltosta syntyy tuotettua energiayksikköä kohden enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin hiilen poltosta.”….”Lisäksi puun rakenteisiin sidottu hiilivarasto loppuu aikanaan, kun rakennus puretaan ja käytetty puutavara poltetaan energiaksi ja hiilidioksidi palaa ilmakehään.
Joten kaivetaan vaan hiiltä lisää kiertoon, teräksen valmitukseen, eikä kierrätetä jo olemassa olevaa hiiltä käyttäen uusiutuvia. Jätetään hakkuut tekemättä. Näin siis tekn.tri.
Näkee puurakenteet Ruukin ”kestävän kehityksen” pahana kilpailijana ja ituttaa niin kovasti, että kirjoittaa puutaheinää.
Putkiaivoisesti ajatellen voisi kuvitella, että kettujen tehometsästys auttaa kanalintuja. Kettu ja supikoira kilpailevat suurelta osin samoista ravintoresursseista. Kettuja metsästämällä raivataan lisää elintilaa supeille. Supit kömpelöinä saalistavat helposti kiinni saatavaa ravintoa myyriä, haaskoja, munia. Supit valtaavat osin ketun ekologisen lokeron ja ketut joutuvat sopeuttamaan saalistustaan. Joutuvat siirtymään suurempaan ja/tai vaikeammin kiinni saatavaan saaliseen. Suvi Viranta-Kovanen ja Kaarina Kauhala ovat tutkineet, että ketun hampaisto oli kehittynyt enemmän petomaiseen suuntaan supien saapumisen jälkeen.
Taitaa olla näiden pienpetojen metsästys kuin harakka tervatulla katolla tai suo siellä – vetelä täällä ilmiö.
Trumpit !
Tässä oli sellainen merkittävä HO:n kannanotto, että todistustaakka siirrettiin UPM:lle, koska se olisi voinut selvittää onko katkonta tehty oikein, mutta ei tehnyt sitä. Miksi myöntää valituslupa korkeimpaan oikeuteen, kun ei ollut halua selvittää asiaa HO:ssa.
Hovioikeudessa tuli ilmi, että UPM:llä on hallussaan hakkuukoneen katkontamatriisit, joista voisi selvittää, onko puiden katkonnassa käytetty kauppasopimuksessa sovittuja katkontaa koskevia mittoja ja määritelmiä. Samoin UPM:llä oli hallussaan tukkeja koskevat sahojen laatupalautteet, joista ilmenisi, onko sahalle viedyissä tukeissa ollut UPM:n väittämiä virheellisyyksiä. UPM ei halunnut esittää näitä.
