Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Valtion, kuntien, kotitalouksien ja yritysten velka on vissiin yhteensä yli 500 miljardia. Puolella ministereistäkin on satoja tuhansia lainaa.
Jos korko nousisi vaikka vain pari prosenttia, joutuisi aika moni housupyykille. Eikä sitä oikeaa rahaa ole kenelläkään missään lainattavaksi, joku keskuspankiiri vaan siirtää aina pilkkua pykälän oikealle. Ei ole mahdollista nostaa korkoja, joten painetaan vaan lisää rahaa, joka ohjautuu pörssiin, joka nostaa kursseja, joka ohjaa lisää rahaa pörssiin…..
Jos on kuusissa höttöä, niin vielä enemmän finassisektorilla.
Valkohäntäpeurat aiheuttavat vahinkoja metsissä ja taimikoissa. Valkohäntäpeuran on Pohjois-Amerikassa todettu estävän metsänuudistumista, kun tiheys nousee 30–50 yksilöön/1000 ha (esim. Frelich ja Lorimer 1985). Linkin dokumentissa varsin arvovaltaiset tahot ovat todenneet merkittäviä muutoksia Pohjois-Amerikan metsäluonnossa, kun tiheys nousee yli 58 / 1000 ha. Varsinais-Suomen keskimääräinen vhp-tiheys on jo tällä tasolla, mutta täällä ei tutkita mitään.
https://www.fs.fed.us/nrs/pubs/jrnl/2017/nrs_2017_Russell_001.pdf
Kun katsoo maatalouden vhp-tuhojen korvauslistaa, niin lähes kaikki on kelvannut: Härkäpapu, kaura, kevätrapsi, kevätrypsi, kevätvehnä, kumina, mallasohra, mansikka, porkkana, rapsi, rehuherne, ruis, ruokaherne, ruokaperuna, salaatti, sokerijuurikas, syysohra, syysrapsi, syysruis, syysvehnä ja tilli. Erikoiskasvien viljely onnistuu käytännössä ainoastaan aitaamalla.
Voisiko maa-ja metsätalousministeriö edes maatalouden listasta päätellä, että ne näykkivät jotain metsässäkin ja muuttavat metsäluontoa? Meillä MMM on riistatutkijoiden suulla todennut, ettei valkohäntäpeurasta ole haittaa luonnolle, eikä se ole haitallinen vieraslaji. Tutkittu ei ole.
Pohjois-Amerikassa se on alkuperäislaji, joten metsäluonto on sopeutunut aikojen kuluessa sen olemassaoloon. Siitä huolimatta sen lisääntyminen johtaa merkittäviin muutoksiin ja ongelmiin, jopa lintupopulaatiot ovat muuttuneet. Täällä heitetään vastaava määrä eläimiä niiden kannalta ”neitseelliseen” luontoon. Vaikutukset ovat olleet ja tulevat olemaan dramaattisia.
Monimuotoisuuden vähentymisen keskiöön nouseen hömötiaisen vähentyminen, jonka syytä ei tunneta (joten se johtuu avohakkuusta), tulee olemaan pientä tämän ongelman rinnalla.
Kiitos Annellille, että linkitit tuon kyselyn kauriiden vaikutuksista luonnonkasveihin.
Kannattaa vastata vaikka ei olisi kasviharrastaja, jos on huomannut haittaa taimikoissa. Luonnonkasveja ne ovat puutkin. Jos huomannut, että kauriit syövät taimikossa taimia, kannattaa lähettää havainnot mitä syödään.
Kysely on ”Lutukka” lehdestä, joka on Helsingin yliopiston kasvitieteen yksikön julkaisu.
Kirjoittajista Panu Kunttu on WWF:stä ja Terhi Ryttäri SYKE:sta.
Havaintoja kerää SYKE ( Suomen ympäistökeskus) joka on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka huolehtii myös eräistä valtakunnallisista viranomaistehtävistä. Kaiketi rippumattomampi kuin esim WWF, koska rahoitus on suurelta osin valtion ja EU:n.
SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kokoaa, muokkaa ja välittää ympäristötietoa ja huolehtii EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä ympäristöalan raportointitehtävistä.
Tämä kuva on kahden vuoden päästä 2019 jahdin jälkeen. Luken takaisinlaskenta on korjannut 2016 ja 2017 määriä reippaasti ylöspäin. 2016-2017 luvat myönnettiin liian pienen arvion perusteella ja 2016-2017 kanta lähtikin nousuun. Tämä kun toistuu vuodesta toiseen ei koskaan päästä tavoitteeseen.
”Kuten tuolla aimmin kirjoitin, niin hirvimäärät ja havainnot eivät ole suoraan verrannollisia..”
Kysymyksiä herättikin, miksi ne voivat olla kääntäen verrannollisia. Vaikka hirvimäärä kasvaa tai pysyy samana, niin havainnot vähenevät kymmeniä prosentteja.
Kolarien määrä on mukana Luken hirvikanta-arviossa.
Voidaan tietysti ehdottaa parannuksia, mutta eivät ne mitään vaikuta. Ei ole mitään vaikuttamismahdollisuutta.
Mahtaisiko Timppa ymmärtää näistä kahdesta kuvasta miten systeemi toimii. Systeemi, joka pitää koko maan keskimääräisen hirvitiheyden 3,5 /1000 ha yläpuolella.
Tässä on kuva hirvitalousalueeltasi vuoden 2017 jahdin jälkeen. Hirvinkata on jyrkästi putoamassa. Seuraava syksyn jahti suunniteltiin ja luvat anottiin/myönnettiin sen perusteella, että hirvikanta oli pudonnut.
Ajattelin pysyä kahdessa viimeisessä kolmen vuoden jaksossa, jolloin hirvikannan hoitosuunnitelma ja sähköinen hirvitiedonkeruu ovat olleet voimassa. Pitää nyt kuitenkin korjata virheelliset tiedot.
”Ei se järjestelmä mitään tietoja hukkaa. Jos vuosien 2012-2015 välisen ajan kaatomäärät olivat keskimäärin 33500/vuosi.”
Johonkin havaintoja häviää, koska hirvimäärä ei seuraa havaintomääriä, kuten ensimmäiselle sivulla on esitetty.
En tiedä mistä tuo saalismäärä on otettu, mutta se ei pidä paikkaansa.
Esimerkiksi riistahavainnot.fi sivuston saalimäärä taulukoiden tiedot perustuvat vuoteen 2015 asti hirvihavaintokorttien tietoihin. Luke on poiminut saalismäärät havaintokorteista ja niistä on vain 80-85% toimitettu Lukelle. Saalimäärät ovat siinä 15-20% liian pienet.
Pakollisista saalisilmoituksista ko välille laskettu saalismäärä on keskimäärin yli 40 000. Oikeat tiedot voi poimia riistakeskuksen tiedotteista tai vanhalta riistaweb sivustolta.”Taitaa olla pitkälti niin, että hirvihavaintojen väheneminen johtuu havaitsijoiden vähentymisestä. Siellä missä hirvet asuvat, ei juuri ihmisiä enää asu.”
Hirvikannan arviointiin käytetään ainoastaan seurojen metsästyspäivien aikana tehtyjä hirvihavaintoja, muilla havainnoilla ei ole arvioinissa merkitystä. Metsästyspäivissä ja metsästäjämäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta ja havaintoja/päivä skaalaa havaintomäärät käytettyihin metsästyspäiviin.
https://riista.fi/wp-content/uploads/2017/08/Oma-riista-ohje-mets%C3%A4styksenjohtajille_2017.pdf
Keski-Suomessa on ilman muuta suurimmat kannan heilahtelut ja vaikeimmin hallittava kanta, koska siellä on maan suurin naaras/uros suhde.
Miksi joka kevät luemme uutisista, että hirvimäärä on vähentynyt vaikka se olisi lisääntynyt?
Selitys on hyvin yksikertainen. Vertailussa verrataan takaisinlaskennalla korjaamatonta määrää edellisen vuoden korjattuun määrää, joka vertailukohta on aina noussut.Tällöin kasvavakin hirvikanta voi muuttua uutisessa jopa pieneneväksi, kuten alla esimerkeissä. Näin uutisoitiin.
Metsälehden verkkouutiset 5.3.2018
Hirvikanta pieneni
Suomessa oli syksyn 2017 jahdin jälkeen noin 88 000 hirveä, arvioi Luonnonvarakeskus (Luke). Kanta pieneni Etelä-Suomessa 12 ja Pohjois-Suomessa 11 prosenttia vuodesta 2016.
Metsälehden verkkouutiset 1.3.2019
Luke:Hirvikanta pienentynyt, suurin hirvitiheys etelä- ja lounaisrannikolla
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan hirvikanta on laskenut. Suomessa oli syksyn jahdin jälkeen oli noin 86 500 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 11 prosenttia.
Metsälehden verkkouutiset 25.5.2020
Luke: Hirvikanta saatiin lähemmäs tavoitetta
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan hirven talvikanta viime metsästyskauden jälkeen oli noin 87 200 yksilöä. Kanta pieneni edellisvuodesta 8,5 prosenttia ja lähestyi valtakunnallista tavoitetta, joka on 68 000–85 000 hirveä.
Edellisten uutisten mukaan hirvikanta olisi laskenut
2017 -11%-12%
2018 -11%
2019 -8,5%Tämän mukaan vuoden 2016 tarkistettu takaisinlaskettu hirvikanta 102 000 olisi pudonnut 74 000:een kolmessa vuodessa, vaikka se ei ole pudonnut.
Ehkä uutisoinnissakin olisi sorvaamisen varaa, jonkilainen varauksellisuus mukaan näihin otsikoihin, koska kaikki edellä mainitut uutiset ovat seuraavina vuosina todettu paikkaansapitämättömiksi.
Metsälehti lienee kuitenkin ainoa, joka on selkeästi tuonnut esiin sen, että arviot eivät ole pitäneet paikkaansa. Voisi ehkä jatkaa samalla linjalla, tuomalla esiin, miksi ne eivät pidä paikkaansa.
