Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”hirvikanta on monella alueella hyvin hallinnassa, monella alueella melko hyvin hallinnassa, ja vain muutamalla alueella heikommin hallinnassa.”
Mistä Anneli näin optimistisen kuvan on löytänyt. Kun otetaan huomioon ne aiemmin mainitut näkymättömät hirvet, jotka putkahtavat näkyviin vasta kolmen vuoden kuluessa, on kuva kutakuinkin tämän näköinen:
Tässä tilastoja, keep smiling:
Otteita viesteistä:
3.1.2017, 20:55
Kuluneella metsästyskaudella kaadettiin maassamme yli 10 000 yksilöä enemmän verrattuna edeltävään kauteen ja reilusti yli 2 000 yksilöä enemmän , kun ennen jahtia ennustettiin. Tämä saattaa merkitä sitä yhdessä alentuneen havaintomäärän kanssa, että ensi syksynä luppia myönnetään niukemmin.suorittava porras
31.1.2017, 20:18
Yllätys jäi tässä tapauksessa ns piippuun. Olin poiminut jostakin tämän vuoden pyyntilupien määräksi alunperin 37 400 kpl . Sen ja kaadettujen eläinten perusteella lupien käyttöaste näytti muodostuvan lähes 100:ksi. Suluissa näkyy todellinen pyyntilupien määrä , jonka perusteella käyttöaste jääkin hiukan alle 90%:iin eli normaalitasolle. Saalista on kuitenkin kertynyt 5000 yksilöä viime kautta enemmän .
…Kannattaa siis päivittää tietojaan itse kunkin : )suoritava porras
16.11.2016, 19:15
Yllättävän nopeasti hirvien määrä on lähtenyt tällä alueella kasvuun .
Kun tilannetta tarkastellaan riistahavaintokartoilta pitäjätasolla , on kyseessä tilastolinen kummajainen . Hirvitalousalueen puitteissa hirvikannan kehitys näyttää kartalla maltilliselta . Mielessä pyöriikin kysymys siitä , mikä on saanut hirvet muuttamaan yhtäkkiä ”meille” ?suorittava porras
28.11.2016, 20:18
Hirvien määrä laskee . Kaatoja on tähän mennessä 41612 , vastaava luku samaan aikaan viime vuodelta on 33329 . Jahtipäiviä on kertynyt 61646 ja vuosi sitten 55847 .Hirvihavaintojen määrä jahtikauden kuluessa on laskenut viime vuoden n. 193 tuhannesta 188 tuhanteen .(kaadetut yksiöt sisältyvät havaintojen määrään ) (lähde ”oma riista”-tilasto )suorittava porras
30.12.2016, 19:47
Kyseessä on metsästäjien ilmoittama jäävä kanta (RiistaWeb).
Mitäs luulette tapahtuvan , jos parjaamanne luken tilastot mitätöitäisiin lupaprosessissa . Eli , jos metsästäjät hakisivat lupia pelkästään omien havintojensa perusteella , olisi hirviä vähintäänkin riittävästi .suorittava porras
13.2.2015, 21:02
Moneen vuoteen ei ole saatu kaikkia lupia käytettyä. Kaatoprosentit
80 pinnassa.Ensi syksylle onkin motto , että älä ammu sitä hirveä tänään, minkä voit ampua vielä tulevana vuonna.suorittava porras
27.2.2015, 18:17
Onkohan nuo hirvet asettuneet asustelemaan palstan hirvihysteerikkojen mannuille ? Valtakunnan tasolla metsävahingot ovat vähentyneet dramaattisesti vuoden aikana . Hirvikolareiden lievä lisääntyminen puolestaan saattaa kieliä vain siitä , että hirvi joutuu kaverin löytääkseen liikkumaan paljon enemmän ja on näin useammin alttiina kolareille.suorittava porras 12.10.2013, 18:56
Sääliksi käy niitä metsänomistajia , jotka syöttävät edelleen taimikoitaan hirville , vaikka keinot vahinkojen minimoimiseksi ovat olleet tiedossa jo yli 40 vuotta.suorittava porras
19.10.2015, 20:16
Hajusteet taimikon ympärillä alentavat vahinkoriskiä huomattavasti . Voisin väittää , että varsin vähällä vaivalla tuota keinoa käyttäen taimikko on täysin turvassa hirviltä.6.1.2017, 18:17
Eiköhän lähes 300 päivää metsässä vuotta kohden ole riittävä määrä.
Paha enää lisätä määrää : )suorittava porras 18.7.2012, 21:19
Lisääntynyt petokanta ja hirvien stressi , on lisännyt hirvien liikkuvuutta ja samalla ruokahaluja. Suhtessa huomattavasti pienempi kanta aiheuttaa enemmän onnettomuuksia ja vahinkoja , verrattuna siihen , mitä tiheämmän hirvikannan ja pienemmän petokannan aikana tapahtui.suorittava porras 19.7.2012, 20:23
A.Jalkaselle:Hirvien metsille/ taimikoille aiheuttamat haitat ovat valitettavasti vain murto-osa siitä , mitä jotkut aiheuttavat tekemättömyydellään.suorittava porras 9.5.2012, 18:36
Hirvi ei ole enää este edullisemmalle puulajivalinnalle suurimmassa osassa maatamme . Viimeisimmilläkin ongelma-alueilla ollaan pääsemässä toivottuun lopputulokseen tehostetun pyynnin ansiosta. Hirvi ei ole enää taimikon kehityksen riskitekijä . Hoitamattomuus sitävastoin muodostaa kasvavan uhkan metsiemme tulevaisuudelle.”Voitaisiinko jatkossa AJ ja planter kirjoitella näiden alueiden hirviongelmasta. Ei yleistetä asiaa valtakunnalliseksi ongelmaksi kun se ei sitä ole.”
Mitkä alueet ajattelit ottaa käsittelyyn? Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Uusimaa, Meri-Lappi, vai oliko mielessä ongelma-alueista jokin muu?
Itäiseltä Uudeltamaalta muistavat (ne jotka muistavat), tapauksen Mikael Antell, joka kasvatti punkittomia kauriita kartanonsa pihanurmikolla. On kartanon omistaja, alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja, valtakunnallisen riistaneuvoston jäsen ja jonkin kansainvälisenkin riistaorganisaation suomalaisedustaja, sanalla sanoen riistaherra.
Hän kertoi varsin avoimesti, että riistaneuvostossa asiat käsitellään luottamuksellisesti ja salaisesti, eikä päätöksen perusteluja kerrota ulospäin. Ainoastaan päätös ilmoitetaan. Yllättäen ja pyytämättä hirvitalousalueelle, jolla hänen kartanonsa sijaitsee tuli hirvitiheystavoitteeksi 4,25 / 1000 ha ja toisellekin Uudenmaan hirvitalousalueelle 4,75 / 1000 ha.
Kuten muistamme riistakeskusta valvova maa-ja metsätalousministeri on julkisesti ilmoittanut, ettei missään saa tavoitella tiheyttä yli 3,5 / 1000 ha, poislukien hirvitalousalue VS2.
Kuten myös muistamme (ne jotka muistavat) Pohjanmaalla oli viimeisen kolmen vuoden hirvitiheystavoitteiden asettamisen jälkeen melkoinen rähinä. Tavoitteet asetettiin vastoin sidosryhmien vaatimuksia ja lopuksi liikenneturvallisuudesta vastaava Ely ja Metsäkeskus joutuivat vetoamaan metsästäjiin, että nämä kuitenkin yrittäisivät pitää kannan kurissa vaikka riistahallinto oli asettanut tavoitteet vastuuttomasti.
Meri-Lapista valitettiin hallinto-oikeuteen, kun kanta heilui kuin heinämies ja taimikot tuhoutuivat jne.
Metsästäjät käyttävät harrastukseensa jopa 350 miljoonaa vuodessa. Jos jokainen jättää pari kertaa kuukaudessa ABC-kahvit väliin, kertyy summa, jolla edellä TS-linkissä mainittu homma hoituu. Kun vastuu on sillä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa vahinkoihin, toteutuu ihmisten oikeudentaju. Metsästäjäyhteisössä linnustajat voivat painostaa hirvestäjiä vähentämään vahinkoja, jolloin heidän maksunsa pienenee.
Eihän koko maassa ole ongelmia, ainakin toivon niin. Minä luotan lukijoiden arvostelukykyyn. Ne joita hirvieläinongelma ei koske tai kiinnosta, hyppäävät yli tämän keskustelun. He istuttavat mäntyä ja koivua kuten ennenkin, ei planterin ”rummutus”, vaikuta heihin mitään. Ne joita asia kiinnostaa saattavat lukea ja saada ”vertaistukea” ja miettiä omalta kohdaltaan, missä se vika on.
Edellä olevaan TS-linkkiin viitaten silloinen noin 50€ hirvikolarin vakuutusmaksu olisi voitu hoitaa oikeudenmukaisemmin vaikkapa riistanhoitomaksun 100€ korotuksella, jolloin osoite olisi ollut oikea. Maksu olisi pieni koska maksuun osallistuu 300 000 metsästäjää, eli hirvikannan hoitajat, kertyy kuitenkin 30 milj.
Riistakeskus on julkisoikeudellinen laitos ja osa valtionhallintoa. Se myöntää hirvieläinten pyyntiluvat, eiköhän se niitä pidä omina, eikä myönnä lupia toisten omistamille elukoille. Esimerkiksi tarhatulle peuralle ei tarvitse anoa pyyntilupaa, joten tulkinta, että vapaana juoksevat hirvieläimet ovat ”valtion karjaa” on ihan perusteltu.
Muistellaan menneitä. (kaikkien ei kannata muistella, koska heillä on huono muisti) Maa-ja metsätalousministeriö on systemaattisesti pyrkinyt eroon siitä, että olisi vastuussa karjansa vahingoista. Liikenne-ja metsävahingot alkoivat kasvaa ja eduskunnalla nousi rähinä, että niihin menee älyttömästi rahaa.
Mitä teki maa-ja metsätalousministeriö, siis nimeomaan maa-ja metsätalousministeriö, siirsi vahingot metsänomistajien ja autoilijoiden kontolle.
Kolarivahingot kaikki hirvieläimet huomioon otettuna taitavat hipoa 100 miljoonaa euroa vuositasolla. Tällainen kasvava summa valtion budjetissa aiheuttaisi kovaa polemiikkia ja vaatimuksia pienentää vahinkoja. Nyt on ne hoidettu sillä, että autoiljat maksavat vakuutusmaksuina tuon 100 miljoonaa. Metsänomistajat saavat vuodessa korvauksia 1,5 milj, mutta menetykset ovat Metsäkeskuksen mukaan ainakin 50 miljoona, kun jätetään huomioon suuret pitemmällä aikavälillä tulevat vahingot.
Kun tuo veivaus oli tehty ilmoitti MMM näin:
”MMM ei yhdy VTV:n tarkastusraportissa esitettyyn näkemykseen, että hirvi olisi valtiontaloudelle haitta. Tätä perustellaan sillä, että hirvestä ei aiheudu valtiolle välittömiä kustannuksia, koska hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuista.”
Erikoista on, että metsätalousministeriö on metsänomistajille pahin este, jotta voisi harjoittaa kannattavaa metsätaloutta. Siksi on mielestäni oikein vaatia tuuletusta ministeriöön.
