Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Olen laittanut ”kohtuutoman (5) miehen” kotipesän erityistarkkailuun. Tälle aiemmalle kuvalle löytyi jatkokertomus. Epäilen ketunhäntää kainalossa, jutuissa hirvi-ja peurakannan pienentämisestä.
”Ministeri Leppä haluaa hirvikannan kuriin
Hirvikannan koko ei saa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan nousta yli 3,5 hirveen tuhannella hehtaarilla.”
”Ehdotettu jk:een siirtyminen hirvivahinkojen vähentämiseen olisi tod.näk. se kallein vaihtoehto yksityisen mo:n ja lopulta koko kansantalouden kannaltakin.”
Näin tulee käymään. Metsästäjät ajavat hirvipolitiikalla kuusta aukkoihin ja vihreät JK:ta, jolla kuusetetaan aukottomat metsät, täydellistä. Molemmat hallitsevat mediaa, kusettavat ja kuusettavat. Metsänomistajalla on ne kusiaisen valtuudet. MTK:n metsäpäälliikö Hiirula mussuttaa juustoa tyytyväisenä eikä huomaa mitään. Itse olen lähtenyt dokumentoimaan tätä historiallista tapahtumaa kirjan muotoon. Järkipuhe ei tehoa, tunteilla mennään.
Tehdään nyt pieni syrjähyppy asian sivuun. Tämän pitäisi olla ihan jokaiselle selvä, mutta varmuuden vuoksi.
Sehän on kaikilla tiedossa, että metsänomistajat aiheuttivat hirvikannan rähjähdyksen 1970-luvulla avohakkaamalla ja uudistamalla männylle aivan liikaa, tuli niitä ”räkämännikköjäkin”. Silloin tehtiin niin päin, nyt toisinpäin, uudistetaan aivan liikaa kuuselle.
70-luvulla hirvimäärä kiipesi hetkessä viisinkertaiseksi , noin 100 000:een, sillä ruokaa taimikoissa oli yllinkyllin. Nyt männyn taimikkoala on supistunut ainakin kolmanteen osaan siitä, mutta hirvimäärä on sama. Täällä lounaassa pieniä hirvieläimiä on kymmen-kaksikymmenkertainen määrä hirviin nähden. 70-luvulla niitä ei ollut kuin joku satunnainen kulkija.
Metsänomistajat eivät voi mitenkään vaikuttaa hirvieläinmäärään, se on tässäkin keskusteluketjussa tullut selväksi. He taistelevat taimikkotuhoja vastaan lisäämällä kuusta, mikä entisestään pahentaa tilannetta. Yhä väheneviin mäntytaimikoihin kohdistuu yhä kovempi laidunnuspaine. Vähennetään taas kun ei onnistu.
Täällä minulle MTK antoi ohjeeksi miettiä jatkuvan kasvatuksen käyttöä, koska männylle ja koivulle ei voi uudistaa. Siinä mielessä se on hyvä ehdotus, että se poistaa nuo taimikot, joilla aiheutettiin hirvieläinkannan kasvu. Kun poistetaan taimikot voisi olettaa, että hirvieläinkantakin laskee vastaavasti.
Mitä sitten tapahtuu metsille. Kun taimikot häviävät syövät hirvieläimet jatkuvan kasvatuksen luontaiset taimet, metsä ei uudistu, metsä tuhoutuu, samalla sorkkaeläinten suunavauksella menee se monimuotoisuuskin. Kunnes luonto tekee tehtävänsä ja sopeuttaa eläinkannan ruokavaroihin nähden sopivaksi. Tämä on kuitenkin tämän hetken kehityskulku, jota ei pysty pysäyttämään. Eipä pääse sen jälkeen sanomaan, että avohakkuilla metsät tuhottiin. Jotain positiivistakin.
Taisi tulla yksimielisyys, että oma riistaan ja riistavahinkorekisteriin pitää saada metsänomistajille lukuoikeudet. Suorittava vähän nikotteli vastaan, mutta MM lupasi hänenkin puolestaan, että kaikki vapaaksi vaan. Laittakaa muutkin siitä viestiä edellä olleeseen Avin linkkiin. Kiitos yhteistyöstä.
En ole lanseerannut sitaateissa ollutta ”hirvimafia” termiä, vanha juttu. Kun täällä edustatte metsästäjiä, niin vihjeeksi, että vähättelemällä metsänomistajien kokemia hirvieläinvahinkoja ja sälyttämällä syyn kaikkensa tehneen metsänomistajan niskaan, teette hallaa koko metsästäjäporukan maineelle. Miettikää sitä.
Kun viranomaiset asettavat 5/1000 ha tiheystavoitteen ja sen mukaan myöntävät luvat, jotka käytetään lähes 100%:sti se on lupien panttaamista.
Joskus nelisen vuotta sitten selvitin miten tämä hirvikannan säätely toimii ja miten sen pitäisi toimia. Siinä tuli se ”hirvimafia” aika tarkkaan syynättyä.
Sen jälkeen olen ollut aika passivinen asiassa, kunnes Tiina haukkui vellishousuksi. Päätin kurkistaa mikä on nyt tilanne. Huonommaksi on mennyt. Otetaan vaikka sellainen aivan oleellinen asia kuin pyyntilupien käyttöaste (%). Se löytyi silloin nelisen vuotta sitten sekä hirville, että valkohäntäpeuroille, rhy tasolla. Rhy-taso on sopiva tarkastella, mutta ei löydy enää mistään. Seura-taso on vähän turhan pieni ja sen kyllä saa kysymälläkin selville.
Lupien käyttöaste on erittäin tärkeä, kun arvioi onko pyynti onnistunut omalla alueella, ovatko vuokramiehet täyttäneet velvollisuutensa. Jos % on jäänyt pieneksi voi selvittää onko kyse pyynnin vaikeudesta tai tarkoituksesta säästää eläimiä ja jättää luvat pankkiin. Sehän heiluu alueesta ja eläimestä riippuen 10%-100% välillä. Kuuluu olla julkinen, on ollut ennenkin.
Riistavahinkorekisterin sisällöstä en tiedä mitään, kun en pääse katsomaan. Kuitenkin oli tarkoitus, että sinne kootaan kaikki tieto myös metsävarojen inventoinnin (VMI) tuottama, jolloin siellä olisi ne 60 000 koealan vahinkotiedot ja niille piti saada laajaa saatavuus. Nyt metsäomistajat eivät kuitenkaan kuulu siihen ryhmän. Siirretty tylysti syrjään tässäkin asiassa. Ei kai kukaan voi tosissaan väittää, että tämä menee oikein, muut toimijat saavat käyttöön mo ei.
Hirvikannan hoitosuunnitelma:
”Hirvivahinkojen korvausjärjestelmän sekä metsävarojen inventoinnin tuottama paikkatieto hirvien aiheuttamista maa-, metsä-ja porotalousvahingoista tulee koostaa yhteen sähköiseen riistavahinkorekisteriin, jonka avulla tiedot ovat hyödynnettävissä. Tietojen yhdistäminen edelleen hirvikannan tilaa kuvaaviin havainto-ja saalistietoihin lisää mahdollisuuksia arvioida hirvikannan kokoa, sijoittumista ja vaikutuksia. Hirvivahinkoja koskevan paikkatiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön on tarpeen edistää ottaen huomioon henkilötietosuojan asettamat reunaehdot.”
Ei kannata riidellä. Ihmettelen vaan, miksi te Keski-Suomen pojat, tavalliset rivimetsästäjät, tulette tähän ketjuun riitelemään, kun asia ei teitä kiinnosta eikä teille kuulu. Me metsänomistajat pohdimme tässä kohtaamiamme ongelmia ja ratkaisuja niihin. Pyydämme teiltä kyllä apua, jos tarvitsemme.
Kaikesta huolimatta oikein hyvää itsenäisyyspäivää Teillekin!
