Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Väärän tiedon levittämisestä, sehän oli näinpäin, syyllinen on se, joka ei tietoa anna:
10 §
Jos digitaalisen palvelun käyttäjä tarvitsee etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa selvittämiseksi tai toteuttamiseksi digitaalisesta palvelusta sellaista sisältöä, joka ei täytä saavutettavuusvaatimuksia, käyttäjällä on oikeus saada nämä sisällöt perustellusta syystä yksittäistapauksessa saavutettavuusvaatimukset täyttävässä muodossa tai muuten vaihtoehtoisellaTämä meni taas nysväämiseksi. Suorittavalle portaalle on annettu kohtuuton tehtävä pitää palstalaiset erossa tästä asiasta ja selittää, että kaikki on ihan hyvin. Me emme ”ulkopuolisina” tietoja tarvitse. Otetaan siis muutama sivu taaksepäin.
Kuten Visa tuossa totesikin, hirvitietojärjestelmä on osin kehitetty metsänomistajilta pöllityillä rahoilla. Vahinkokriteerejä kiristämällä saatiin jäämään ylimääräisiä varoja pyyntilupamaksuista, jotka siirrettiin tietojärjestelmän kehitykseen. Tässä oli varmaan takana ajatus, että kehitetään Oma Riista ikäänkuin metsästäjien varoilla, niin voidaan sillä perustella, ettei metsäomistajilla ole mitään oikeutta käyttää siellä olevia tietoja.
Tarkoitus on tietysti pimittää hirvitietoja metsänomistajilta, aina herää kysymys miksi?
Sen ajatuksen on kuitenkin romuttanut rakas ystävämme EU.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan joulukuussa 2016. Direktiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavuttavuudelle asetettavista minimitason vaatimuksista sekä saavutettavuuden toteutumisen valvonnasta. Saavutettavuusdirektiivin avulla pyritään parantamaan verkkopalveluita tekemällä niistä havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja. Direktiivi on pantava täytäntöön kansallisesti 23.9.2018 mennessä.
Suomessa direktiivi pantiin täytäntöön lailla:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306
Saavutettavuudessa on siis kyse siitä, että kaikilla on tasavertainen pääsy digitaalisiin palveluihin.
Me tarvitsemme tietoja omien etujemme valvomiseen. Esimerkiksi riistavahinkorekisteriin ei meillä ole pääsyä eikä ole metsästysseurallakaan. Ei kannata pyytää tietoja mistään metsästysseurasta tai kaverilta vaan suoraan riistakeskukselta ja ne tiedot on annettava, kunnes Oma Riista täyttää lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta vaatimukset.
”Planterin kannattaakin tutustua ”omariistan” toimintaperiastteisiin ja mahdollisuuksiin paremmin ennen ,kun mokaa jälleen kerran vaivaamalla viranomaisia turhilla valituksilla.”
En ole vaivannut viranomisia valituksilla. Olen kyllä kysynyt sieltä, kun tarvitsen tietoa, ei ole tarvinnut vedota tuohon lakiin…ainakaan toistaiseksi. En ole kokenut mokanneeni, kun kysyn, kysyvä ei tieltä eksy.
Ajattelin vaan, kun ne tiedot joita olen pyytänyt ja saanut ovat tuon lain mukaan minun suoraan saatavissa, niin miksi tarvitaan viranomaisia ottamaan kuvakaapauksia, prosessoimaan tietoa ja lähettelemään lukuisia sähköposteja. Voisin ihan itse katsoa ne tiedot, kun ne kuitenkin saan.
”Vastaan Planterin kommenttiin ,että yksityisiä henkilöitä ja heidän omaisuuttaan koskevat tiedot eivät ole julkisia:”
Lopeta hyvä mies!
Ei tietenkään ole, eikä kukaan ole kiinnostunut Matin sorsasta.
Paitsi, että metsänomistajien omaisuus ja metsien arvo ihan kuviotasolla, käytännössä pankkitili, on kaikkien nähtävissä. Valtion lehmien sijainti ja määrä sen sijaan on salaista.
Tämä meni taas nysväämiseksi. Suorittavalle portaalle on annettu kohtuuton tehtävä pitää palstalaiset erossa tästä asiasta ja selittää, että kaikki on ihan hyvin. Me emme ”ulkopuolisina” tietoja tarvitse. Otetaan siis muutama sivu taaksepäin.
Kuten Visa tuossa totesikin, hirvitietojärjestelmä on osin kehitetty metsänomistajilta pöllityillä rahoilla. Vahinkokriteerejä kiristämällä saatiin jäämään ylimääräisiä varoja pyyntilupamaksuista, jotka siirrettiin tietojärjestelmän kehitykseen. Tässä oli varmaan takana ajatus, että kehitetään Oma Riista ikäänkuin metsästäjien varoilla, niin voidaan sillä perustella, ettei metsäomistajilla ole mitään oikeutta käyttää siellä olevia tietoja.
Tarkoitus on tietysti pimittää hirvitietoja metsänomistajilta, aina herää kysymys miksi?
Sen ajatuksen on kuitenkin romuttanut rakas ystävämme EU.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan joulukuussa 2016. Direktiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavuttavuudelle asetettavista minimitason vaatimuksista sekä saavutettavuuden toteutumisen valvonnasta. Saavutettavuusdirektiivin avulla pyritään parantamaan verkkopalveluita tekemällä niistä havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja. Direktiivi on pantava täytäntöön kansallisesti 23.9.2018 mennessä.
Suomessa direktiivi pantiin täytäntöön lailla:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306
Saavutettavuudessa on siis kyse siitä, että kaikilla on tasavertainen pääsy digitaalisiin palveluihin.
Me tarvitsemme tietoja omien etujemme valvomiseen. Esimerkiksi riistavahinkorekisteriin ei meillä ole pääsyä eikä ole metsästysseurallakaan. Ei kannata pyytää tietoja mistään metsästysseurasta tai kaverilta vaan suoraan riistakeskukselta ja ne tiedot on annettava, kunnes Oma Riista täyttää lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta vaatimukset.
10 §
Jos digitaalisen palvelun käyttäjä tarvitsee etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa selvittämiseksi tai toteuttamiseksi digitaalisesta palvelusta sellaista sisältöä, joka ei täytä saavutettavuusvaatimuksia, käyttäjällä on oikeus saada nämä sisällöt perustellusta syystä yksittäistapauksessa saavutettavuusvaatimukset täyttävässä muodossa tai muuten vaihtoehtoisella palvelun käyttäjän kannalta saavutettavalla tavalla.—————————-
Saavutettavuuden valvonta
Jos huomaat sivustolla saavutettavuusongelmia, anna ensin palautetta sivuston ylläpitäjälle eli tässä tapauksessa Suomen riistakeskukselle.
Jos et ole tyytyväinen saamaasi vastaukseen tai et saa vastausta lainkaan kahden viikon aikana, voit tehdä ilmoituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Etelä-Suomen aluehallintoviraston sivulla kerrotaan tarkasti, miten voit tehdä ilmoituksen ja miten asia käsitellään.
Etelä-Suomen aluehallintovirastoSaavutettavuuden valvonnan yksikkö
http://www.saavutettavuusvaatimukset.fi
puhelinnumero vaihde 0295 016 000
Siinä se tuli käytännön esimerkki, miten helppoa on kysyä kaverilta tietoa. Ensin tuli väärät luvut, sitten pari tollaista kolme milliä kanttinsa revityn paperin näköistä kuvaketta, eli ei mitään. Kun jokin aika sitten kysyin vhp-kaatolupien käyttöastetta, oli niissä 40% ero riistaweb:in lukemiin, silloin kun sitä vielä päivitettiin.
Suorittava on kuitenkin taitava tietotekniikan käyttäjä verrattuna moniin muihin.
”Saalistiheys on hirven osalta etelässä noin 3/1000 ha.”
Niin on ja Varsinais-Suomessa vhp noin 20 / 1000 ha. En kuitenkaan uskaltanut käyttää omia lukuja, ettei joku taas hyökkää kimppuun, että kirjoitan mitä sattuu. Otin siis luvut korkeimmalta ja luotettavimmalta mahdolliselta taholta (2016 tieto), valtakunnallisen riistaneuvoston ex-puheenjohtajalta, jolla on ollut pääsy kaikkeen tietoon ja on lisäksi laskenta-alan ammattilainen.
Linkistä:
”Kun olen työurallani pankinjohtajana ja liikkeenjohdon konsulttina yli 40 vuotta analysoinut ja osallistunut asiakkaideni liiketoimintakonseptien ja niiden kannattavuuden kehittämiseen, tarkastelen ”metsästysbisnestä” hieman numeroiden valossa.”Eli tässä asiayhteydessä, kun puhutaan metsästyvuokran maksusta saalistiheys on noin yksi iso hirvi tuhannelta hehtaarilta. Lukelta on lähitulevaisuudessa tulossa jokin selvitys hirvieläinten hyödyistä ja haitoista, epäilen, että siinä asiayhteydessä saalitiheys on huomattavasti suurempi ja päälle tulee sitä huomattavasti suurempi elämysarvo, ehkä vielä bensakauppiaiden hyötykin, kun metsästäjät ajavat etelästä lappiin jahtiin.
Hirvikannan hoitosuunnitelmaa ja sähköistä hirvietojärjestelmää laadittaessa nimenomaan mainostettiin, että siitä on hyötyä metsänomistajille. Sieltähän pitäisi saada näkyvvin karttapohjalla ja koordinaateilla alueen hirvieläinhavainnot, kaadot. Arvio jäävästä kannasta. Riistavahinkorekisterin tiedot alueen hirvivahingoista kolareista ym. On tämä hyödyllistä tietoa metsänomistajille, antaa tietoa paljonko alueella on sorkkaeläimiä ja onko syytä yrittää suojata jotenkin taimikkoa. Uskon, ettei Suomessa planter ole ainoa, joka hyödyntäisi tietoa.
Koska avoimmuus aiheuttaa kovaa vastustusta, alkaa herätä vahvoja epäilyksiä, mitä siellä oikein on, jota ei haluta näyttää metsänomistajille?
On tässä tietysti valvontapuolikin, avoimmuus vähentää väärinkäytösten mahdollisuutta. Laitetaan esimerkiksi tällainen fiktiivinen ajatelma, että meillä olisi Lapissa joku riistaherra, joka olisi julkisesti sitä mieltä, että on kohtuutonta puolittaa pientä (5/1000 ha) hirvikantaa. Tulisiko ehkä ajatus, että riistakeskuksen tietokannassa olevia Luken hirvikanta-arvioon käytettäviä tietoja voisi vähän varovasti säätää, jos saisi salassa tuunata. Herroilla on kuitenkin editointioikeudet.
Ihan typerä ajatus tietysti, sillä eivät ne hirvieläimet kuitenkaan maastosta mihinkään häviä tietokantaa säätämällä. Metsäomistajat näkevät tuhojen kehityksen vaikka miten käyriä säätäisi.
Ei edellä linkitetty laki julkisten palveluiden saatavuudesta todellakaan tarkoita sitä, että jonkun muun tunnuksilla voidaan päästä palveluihin. Tämä käytäntö on ainoastaan riistakeskuksella.
Otetaan nyt konkreettinen esimerkki, miksi tietojen saatavuutta täytyy laajentaa, eikä supistaa: Täällä lounaassa näyttää kaupallinen metsästys saavan jalansijaa. Vastustan sitä, mutta en voi vaikuttaa asiaan. Täällä saa metsiin tuoda mitä tahansa eläimiä, vaikka haitallisia vieraslajeja, enkä voi siihen mitenkään vaikuttaa, alkaa olla paikoin siinä 100 / 1000 ha kieppeillä ja lisääntyvät edelleen.
Kun tilanne väkisin menee siihen, niin pakkohan on miettiä vuokran perimistä, vaikka vastustan.
Riistakeskuksella on ohje vuokran määrittämiseksi, se edellyyttää, että saa seuralta tarkat saalistiedot ja seuran käytössä olevan maa-alueen pinta-alan. Niiden perusteella voi laskea hehtaarivuokran seuran alueelle.
Laskun voi lähettää aina jahtikauden päätyttyä, eli seura maksaa aina vuokraa vain suhteessa saatuun saaliseen. Laskutuksessa kolmasosa saaliin liha-ja elämysarvosta tilitetään maanomistajille.
https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf
Tämä on äärimmäisen typerää, mutta eivät maanomistajat voi siihen vaikuttaa, kaikki äänivalta on karsittu pois. Toisen omistaman maapohjan saa ottaa oman liiketoiminnan käyttöön. Toinen vaihtoehto on antaa saman tapahtua aivan ilmaiseksi.
Keskustelun sivulta 25 löytyy linkki, jossa valtakunnallisen riistaneuvoston ex puheenjohtaja sanoo näin:
”On sanottu, että myös maanomistajan tulee saada korvausta metsästysalueen vuokraamisesta. Jos maanomistajille maksettaisiin esim. 10 euroa/ha/vuosi metsästysoikeudesta, niin se olisi yksittäiselle vuokranantajalle kuitenkin vain noin 5% metsän kasvun vuotuisesta tuotosta.
Silloin metsästyksen harrastajat maksaisivat vuosittain yli 150 miljoonaa euroa metsästysvuokria. Kun täällä hirvieläinten (= hirvi + valkohäntä) lihaa tuotetaan luokkaa 200g/ha, niin vuokra olisi silloin noin 50 euroa/kilo, eli noin 7-kertainen saadun lihan arvoon verrattuna.”
Tässä se tilanteen järjettömyys näkyy. Hehtaarilla metsää tuotetaan vuodessa lihaa 200 grammaa, eikä siitä suostuta edes maksamaan metsänomistajille.
Hehtaarilla hyvää metsämaata voitaisiin tuottaa puuta 10 m3 vuodessa. Maa-ja metsätalousministeriö on kuitenkin priorisoinut, että metsän uudistaminen tehdään lihantuotannon (200 gr/ha) ehdoilla. Ei siellä järjen valo kovin kirkkaana tuiki, ei riitä jouluvalaistukseen.
Onhan se nyt aika hankalaa, kun joutuu koko ajan vaivaamaan toista ihmistä. Asian selittäminen mitä tietoa haluaa, kun ei näe mitä toinen näkee ja miten hallitsee tietotekniikan. Pitäisi rampata koko ajan siellä vieraan ihmisen kotona isolta näytöltä sormella näyttämällä, että tulosta tai lähetä tämä ja tämä. Kaikki tieto ei edes löydy ja pitäisi lähteä rhy:n toiminnanohjaajan pakeille katsomaan, mitä hän löytää.
Tarkoitus ei ollut tämä. Kun hirvikannan hoitosuunnitelmaa laadittiin, luvattiin avoimmuuden lisäämistä. Tässä kuten kaikessa muussakin vaikuttamisessa ja tiedon jakelussa metsänomistajat on tylysti jätetty pimentoon.
Hoitosuunnitelma:
Toimenpiteet:
”Hirvenmetsästyksen positiivista julkisuuskuvaa edistetään viestinnällä ja avoimella sidosryhmäyhteistyöllä. Kehitetään menettelytapoja, joilla maanomistajien ja metsästäjien välistä tiedonvaihtoa voidaan lisätä.””Hirvivahinkojen korvausjärjestelmän sekä metsävarojen inventoinnintuottama paikkatietohirvien aiheuttamista maa-, metsä-ja porotalousvahingoista tulee koostaa yhteen sähköiseen riistavahinkorekisteriin, jonka avulla tiedot ovat hyödynnettävissä. Tietojen yhdistäminen edelleen hirvikannan tilaa kuvaaviin havainto-ja saalistietoihin lisää mahdollisuuksia arvioida hirvikannan kokoa, sijoittumista ja vaikutuksia. Hirvivahinkoja koskevan paikkatiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön on tarpeen edistää ottaen huomioon henkilötietosuojan asettamat reunaehdot.”
Riistakeskuksen maine on tutkittu:
”Riistakeskuksen maine kartoitettiin jo toisen kerran osana julkishallinon mainetutkimusta. Hallinnon läpinäkyvyys ja avoimuus sekä vastuullisuus olivat riistakeskuksen vahvimpia osa-alueita.”Edellä ollut Metsälehden kysymys ja vastaus siihen näytti, että avoimmuus on vahvimpia osa-alueita!
