Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tarkkaan on mitattu 10-pykälän metsälakikohteiden puut metsään.fi:ssä, kun puiden keskipituudet on sentin tarkkuudella ja -paksuudet 10-osa mm:n tarkkuudella. Millä vekottimella päästänee moiseen tarkkuuteen ?
Samalla logiikalla kuin soita kannattaa ennallistaa (soiden ennallistamisen verkkokauppa), jotta hiilen sitoutumista saadaan lisättyä, kannattaisi metsiä hakata entistä paljon enemmän heti, jotta hiilinielu lisääntyisi tulevaisuudessa.
Tosin metsän hakkuiden reipas lisääminen olisi silti positiivisempaa luonnolle kuin soiden ennallistamisen vaikutus kerrannaisvaikutusten vuoksi (=Mm. muovin ja betonin korvautuminen puuperäisillä tuotteilla).
Muistaakseni metsätalouden (alkutuottajien osalta) vuosittainen tuotto ilmoitetaan yleensä kantorahatulona (- kulut) / ha / alue. Se vaihtelee aika paljon mm. hintamuutosten ja hakkuiden määrän mukaan. 2000-luvulla keskimääräinen metsäntuotto nousi edellisestä vuosikymmenestä mutta tällä vuosikymmenellä on tainnut hieman laskea. Riippuu mm. paikkakunnasta mutta , jos vertaa esim. kuitupuun keskihintoja , niin n. 8 vuotta sitten oli samat nimelliset hinnat kuin nyt, kun kantohinta on vähän noussut muutaman vuoden takaisista. Palkat ym. kulut kuitenkin nousseet reaaliarvoltaan vuosikymmenessä selvästi.
Toisaalta metsän keskimääräinen kasvu on lisääntynyt jatkuvasti . Jos on muistanut hoitaa metsiään , se on lisännyt tod.näk. myös kantorahatuloja.
Ei yläharvennuksen tekemiseen välttämättä tarvitse olla erirakenteinen puusto. Aiemmin hyvin hoidettu ja hyväkuntoinen kylläkin, jotta homma onnistuisi.
Varmaan voidaan käyttää korkolaskuja niinkin, että sillä mh:n virheitä selitetään parhain päin. Toisaalta joku saattaa jättää korkolaskut kokonaan pois samasta syystä.
Kanahaukka hävitti täältäkin teeriparvet, joita vielä joitakin vuosia sitten oli joka talvi koivikoissa. Tänä talvena olen nähnyt 1 teeren, 1 koppelon ja pari pyytä. Ennen teeriparvissa oli kymmeniä lintuja.
Niin mitä tiedonvälitystä pitäisi seurata ? Jos jossain on kopioitu ”uutinen” sähköautoilun vähäpäästöisyydestä, puuttuu yleensä lähde ja ainakin käyvät perustelut aiheesta.
Paikallista vaikutusta päästöihin toki on, jos jossakin H;gin keskustassa ajetaan vain sähköllä. Sama vaikutus tosin olisi esim. biokaasuautoilla . Mutta yleensä vedotaan pienempiin kokonaispäästöihin ja ajamisen edullisuuteen. Ne perustelut ei pidä oikein paikkaansa. Se ei ole mikään asennevamma, jos haluaa selkeät perustelut jollekin väittämälle/mainokselle. Voi olla että putkiliikkeessä asia nähdään asennevammana jos asiakas ei esim. usko heti kaikkea mitä myyjä sattuu kertomaan .
Sähköauton korkea hankintahinta (tilpehööreineen), nopea arvon alenema, akkujen valmistuksen aiheuttamat päästöt ja sähkön tuotannon lisäpäästöt. Siinä on pääosin ne huonot puolet, jotka tekee jonkin muun vaihtoehdon (=biokaasu, biopolttoaineet) paremmaksi .
Onhan se ihan eri asia lämmittää autoa muutamia tunteja/vrk talvella kuin ladata iso akku täyteen joka päivä, kun kyseessä on täyssähköauto.
Ei mitään ole vastaan niitä sähköautojakaan muuten kuin siksi että perustelut niiden edullisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä ei pidä paikkaansa.
Yhtälailla luontaisesti uudistettava metsä vaatii hoitoa kuin viljeltykin vaikka toisin kuulee esitettävän joidenkin jk:n puolesta puhuvien jutuissa. Voi vaatia joskus jopa enemmän hoitoa ja hakkuiden oikea-aikaista tekemistä ja niille huolellista tekijää.
Rinteen poikkoilu näkyi kyllä edellisen hallituksen aikaankin. Vastusti itse aiemmin tekemiä ehdotuksiaan.
1970-luvulla istutettiin kovasti mäntyjä, kun ennakoitiin (neuvonnan toimesta) sen olevan tulevaisuuden sellupuiksi paras puulji ja melkein ainoa näillä seuduin. Lehtomaiselle kankaalle istutetut tyvilengot rehevästi kasvaneet männyt oli osin niitä räkäpetäjiä. 1. harvennus tehtiin siihen kohta 20 vuotta sitten ja jäljelle jäi paras osa puista, suuri osa muita puulajeja kuin mäntyä. Pari vuotta sitten 2.harvennus ja istutuspuista on jäljellä enää n. 10 % , ihan käypiä tukkipuita ne.
Melkoinen muutos tapahtunut , kun nykyään männytkin on jalostettuna hento-oksaisia ja kovakasvuisia kunhan ei istuteta liian reheviin paikkoihin. Niihin wanhoihin pellonreunaräkämäntyihin verrattuna ihan erilaisia.