Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Luonnon monimuotoisuuteen ja sen köyhtymiseen vaikuttaa moni muu asia vielä paljon enemmän kuin metsien käytön muuttuminen. Eliöiden sukupuuttoon esim. kemikaalien käytön lisääntyminen ja vesistöissä mikromuovit taitaa olla suurimmat tekijät. Muovin käytön vähentäminen liittyy nykyään sekin metsätuotteisiin kiinteästi. Suomessa kuitenkin ollaan hyvällä tasolla metsien käytössä. Ei tehdä aukkohakkuita, joissa satoja tai tuhansia hehtaareja jää paljaaksi ja eroosion takia ei koskaan metsity uudelleen. Vesien suojelussa olisi tietysti parannettavaa täälläkin mutta pääosin ollaan metsäpuolella melko hyvin pärjätty.
Riippuu mistä roikkuu voittaako vai häviääkö tuloksessa jk:n metsässä suhteessa viljelyyn. Molemmat saa paperilla näyttämään toista paremmalta, jos niin haluaa. Mutta jos laskee yhteen tärkeimmät kannattavuuteen vaikuttavat tekijät, niin kyllä se säästö useimmiten jää liian pieneksi mikä uudistuskulujen pois jäännistä saadaan. Muut maisema ym. arvot on tietysti asia erikseen.
Jos korjuun saa ostettua (tai jos voi tehdä itse) edullisesti ja jälkikin vielä olisi tarpeeksi hyvä, niin hyvän jo valmiin alikasvoskuusikon kasvattaminen kuitupuukokoisesta tukkipuuksi voi olla joskus kannattavampaa kuin sen hakkuu samaan aikaan päätehakkuupuuston kanssa.
Monta eri tekijää vaikuttaa esim. korjuun hintaan. Kun puun keskikoko kasvaa, niin korjuukulut/motti laskee vähän. Jäävän puuston varominen ja pienempi kertymä vaikuttaa toiseen suuntaan. Hakkuun ajankohtakin pitäsi mieluusti pystyä sovittamaan talviaikaan , jne.
Jotain 2-3 € /motti voisi olla max. hinnan lasku, jonka kestäisi ottaa takkiin jk-hakkuussa, jotta vielä kannattaisi muuttaa alle 300 m³/ha päätehakkuuleimikon puista osa jatkokasvatukseen, jos siis muut edellytykset on olemassa siihen.
Optinen lukija on tunteeton, se ottaa plussat ja miinukset tarkasti – yksi laittamani miinus olikin luettu plussaksi, koska paperilla siellä oli jo miinus!
Hehe. Niin minäkin ilmoitin ilman miinuksia alv:n palautussumman, kun muistelin että ei ennenkään ole tarvinnut erikseen – merkkiä siihen sarakkeeseen lisätä. Kuitenkin verotäti (saattoi olla neiti ihminen nuoresta äänestä päätellen) soitti, että ei voida maksaa , kun on unohtunut miinusmerkki laittaa . Kysyin että voisiko verottaja lisätä itse sen miinusmerkin vai pitääkö uusi ilmo tehdä ? Onnistui (onneksi) kuulemma tällä kertaa helpomman kauttakin ??.
Kyllä ne kustannukset voidaan korvamerkitä tarvitsijoille. Ihan yleistä kerrostaloyhtiöissä. Ei esim. autokatos-tai autotallipaikkojen vastikkeitakaan kaikki joudu maksamaan . Kulutuksen mukaan sitten lisämaksut jyvitetään , jos tolppasähköä käytetään autopaikan mukaan, eikä neliöiden.
Kun sähköauto maksaa keskimäärin n. 10 ooo € enemmän kuin vastaava polttomoottorikäyttöinen ja lisäkuluja tulee latauspisteestä n. 1500 – 2000 €, ei ihan halpaa lystiä. Jotkin kalleimmat hybridit voi olla jopa edullisempia kuin polttomoottoriversio mutta lähtöhinnat niillä sitten yleensä tavallisen käyttäjän ulottumattomissa.
Hyviä 4-vetoisia metsä-/talviautoja näkyy olevan huutokaupassa vielä jonkun tunnin ajan. Mm. Porsche Panamera V8 500 hv , BMW 6 Twinturbo 555 hv ja WV Tuareg V10 vähän laiskempi 310 hv. Päästölukemia ei ollut näkyvillä.
Hirviä ei juuri näy tp:n talvella muualla kuin talvilaidun alueella, jossa söivät yhden mä-taimikon kerran melkein pilalle. Metsäkauriita jonkin verran mutta ei ne kovin paljon vahinkoa tee, joskus syövät kuusen taimien latvoja. Koivun kasvatuskin onnistuu, jos ei ihan perämetsiin niitä yritä saada.
Maaseutukunnat tyhjenee kasvukeskuksiin ja asunnot jää tyhjilleen. Samalla asumisen hinta nousee entisestään varsinkin pääkaupunkiseudulla. Asumisen tuen maksuun menee jo reilusti yli 2 mrd €/vuosi kun muitakin sos.tukia siihen tarvitaan kuin varsinaista asumistukea.
Sote on sorvattu jo monen hallituksen ajan mutta valmista ei ole tullut ; johtuneeko pelkästään asian monimutkaisuudesta , voi olla perinteisellä poliittisella jarruttelullakin osansa . Sama energia ja rahamäärä, jos olisi käytetty terveydenhoidon resursseihin yli 10 vuoden ajan jona sotea on yritetty tehdä, niin olisi itse asia eli terveydenhoito nykyisin paremmassa kunnossa.
40 % hiilestä joka Suomen lasketaan päästävän, sitoutuu metsän kasvuun. Jossain kerrottiin, että kun 70-luvulta lähtien metsien kasvu on ollut poistumaa suurempi , on metsien hiilinielu kasvanut 20-50 milj. t /vuosi. Nyt pitäsi muka mo:en huolehtia äkkiä lisää nielumetsää ja jättää hakkuut vähiin. Lyhytaikaista lisäystä tulisi sillä opilla mutta jatkossa luonnontuhojen lisääntymisen myötä hiilinielu pienenisi . Samalla on unohdettu korvausvaikutukset melkein kokonaan.
Vähän sama juttu kuin lehmien aiheuttamissa metaanipäästöissä ; ei oteta huomioon että nurmen kasvatus sitoo myös hiiltä ja pienentää nautakarjan päästöjä. Taidankin käydä ostamassa wieninleikettä satsin pakastimeen, joka toimii tuulimyllysähköllä.
Minä esitin jo vuosia sitten taimikoiden aitaamista ja hirvireservaattien perustamistakin syystä että metsästyksellä ei tuota hirvikantaa ole pystytty pitämään tarvittavan alhaalla joka paikassa Suomea. Osa syynsä hirvieläinkannan aiheuttamiin metsätuhoihin on mm. metsien lisääntyneellä pusikoitumisella eikä ongelman ratkaisu ei ole kovin yksinkertainen . Teoriassa kyllä, kun vain vähennetään niitä eläimiä tarpeeksi. Käytännössä ei näköjään toimi E-Suomessa ainakaan.
Eiköhön ne pieru-ja hengitysverotkin liene jo jossain suunnitteilla. Sähkölämmityshän on nykyään melkein kiellettyä juuri pääästövaikutuksen vuoksi. Aika iso on sähköveron osuus sähkölaskussa. Samalla kehutaan kuitenkin sähköauton päästöttömyyttä eikä lentäminenkään kovin huono juttu ole koska miten käyt ilmastokokouksessa, jos et lentokoneella ?
Kun toiset haluaa kasvattaa pääasiassa metsiä ja toiset välttämättä hirvieläimiä, niin kompromissi olisi korvata hirvituhot entistä paremmin ja estää ennakolta esmes aitaamalla kunnon aidoilla viljellyt ra-koivikot ja muut arvopuutaimikot. Kuusikoiden juurikääpätuhot ja liiallisen kuusen viljelyn aiheuttamat kasvutappiot ym. on melkoinen menetys kansantuloonkin eikä vain yksityisten mo:n tuloihin. Aluksi aitaaminen suunnilleen kaksinkertaistaisi uudistuskulut mutta niitä aitoja voisi käyttää useammassa kuin yhdessä kohteessa.