Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Keskipalkka oli v. 2000 n. 2100 €/kk, 2010 n. 3100 €/kk , 2022 n. 3800 €/kk. 3-vuorotyössä on yleensä keskipalkkoja paremmat ansiot ja niin pitää toki ollakin. Koulutus ja sen kulut , vastuu työssä, kokemus yms. lisää palkkaa. Puun kantohinnat on sen sijaan laskeneet 20 vuodessa ~ melekein saman verran kuin muut kulut ja palkat on nousseet , jos verrataan yleiseen hintakehitykseen. Metsän kasvatus ja puun myynti on siis alkanut tuottaa keskimäärin entistäkin heikommin .
Suomessa on 700 000 alle minimiansion saavia ihmisiä. Taisi olla yksin asuvilla n. 1250 €/kk se köyhyysraja. Vähemmän silti taloudellista niukkuutta kuin monissa muissa maissa. Mutta väliinputoajiakin on melko paljon täälläkin.
Tuskin paikallisen sopimisen lisääminen romahduttaisi palkat koska työn tekijöistä on pulaa ainakin osalla aloista. Tai miksei voisi jossain tapauksessa käydä niinkin kuten kävi puun kantohinnalle , kun hintojen sopimista ei enää tehty (kilpailun rajoittamissäännöstön takia) , niin pyöreän puun hinnat romahtivat.
Jos sahoilla palkat on todella alle 10 €/h alkaen , niin jokin minimipalkka voi olla aiheellista sopia jotta työmoraali ei ihan lopahda. Jokin harjoitteluajan palkka tosin voi olla pieni,niinhän hän ne on aina olleet muillakin aloilla. Muutamissa maissa työpaikan uusi harjoittelija joutuu itse maksamaan , että pääsee harjoittelemaan oppisopimustyylillä.
Jos palkat on järjestään liian pieniä, käy muuten pian niin kuin monelle metsänhoidossa, että ei huvita eikä kiinnosta hoitaa koska harrastushommaksi liian työlästä talkoilla yhteiseksi hyväksi ja liian kallista vieraalla teetettynä.
Ehkä olisi paras kaikkien vain ottaa lusikka kauniiseen käteen ja sopia kohtuulliset työehdot. Kun joku ay-pomokin itse kertoi linkissä (IL) miten palkat nousi liikaa 2010 luvulla. 40 000 enemmän olisi työllisiä nyt ilman ylisuuria palkankorotuksia.
Varsinkin kun E-Suomea pohjoisempana puun kasvu on hitaampaa, niin jokin metsän ikäraja puiden suojeluun ei toimi ellei sitten tule massiivinen rahoitus EU:n yhteisbudjetista vaimikä se oli josta esim. Italia sai buustia huonoon talouskehitykseensä. Eipä se muutenkaan sovi jokin 30 %:n suojeluvelvoite joka paikkaan , kun lisäksi ne laaditut säännöt on tulkinnan varaisia. >13 ha:n ms -pakko ja sen syynääminen tarkastajien taholta lisäisi tietysti työllisyyttä ja kuluja.
Niinpä. Tilastossa näkyy yleensä vain keskihinta. Laajemman kuvan hintahaitarista saa , kun esim. katsoo hintoja ja/ tai ostaa erilaista sahatavaraa . Vajaakanttinen kertalavalauta jota saadaan huonoimmista tukeista on n. 3-5 x halvempaa kuutiohinnaltaan kuin paremman laadun lujuusluokiteltu rakennesahatavara tai sisustukseen käytettävä paneeli jota saadaan tyvitukeista. Silti ostajat maksaa vain yhtä kantohintaa norm. min. laadun-ja mitan täyttävistä tukeista. Leimikkokohtaisia hintaeroja tietysti on mutta ne on pieniä verrattuna siihen mitä tulisi olla arvonlisäperusteisen hinnoittelun mukaan.
Maailmanmarkkinahinnat on nähtävillä tilastoissa. Kotimaan myyntihinnat löytyy esim. tukkukauppojen hinnastoista . Mikä niissä on Mm:n mielestä pielessä ? Ylihinnoitteluakin on ollut kokemuksen mukaan , vähentäähän se kysyntääkin jossain vaiheessa. Mutta loppukesästä ja syksyllä oli saatavuus huonoa, niin hyvin veti ulkomaankauppa. Kun sahatavaran hinta suunnilleen 2 x:stui , niin eipä se ole juuri näkynyt tukin hinnassa.
Niin mitä aiheetonta kateutta ? Kysymys on siitä mikä olisi sopiva kantohinta sahatukeille niiden arvonlisän perusteella. Sitä olen halunnut selvittää vertaamalla sahatavaran hintakehitystä lopputuotteena siihen mitä esim. tyvitukin kantohinta pitäisi olla, ei se ole sitä ollut lähellekään.
Uhanalaisten ja eniten vähentyneiden putkilokasvien, mustikan ja jäkälien katoon löytyi kun löytyikin siis selitys muusta kuin metsätaloudesta . Se oli odotettavissakin mutta hyvä , että on mustaa valkosella tutkimuksen muodossa. Perhosten toukkien syöntikasvien vähenemisestä oli myös juttua; siinä on suurin syy ja selitys joidenkin perhoslajien vähenemiseen.
Ihmiset juoksee halvan terassilaudan perässä, ei ole oksien määrällä merkitystä. Mihin sitä oksatonta lautaa käytetään? Saunaan ehkä, mihinkä muualle?
Mm. laatuluokitellussa rakennesahatavarassa tarvitaan laatua (eli tukkien vähävikaisuus/viattomuus, koko, suoruus, ohuet oksat yl. < 1 cm tai oksatonta, oksakiehkuroiden oksien määrä ja oksakulma, varsinkin oksaton paneeli sisustukseen = siistin näköistä ja arvokasta vaikka olohuoneeseen) . Suurin osa menee ulkomaille maihin joissa arvostetaan niitä ominaisuuksia joita ei joka paikassa puihin saada. Tasainen lustoleveys eikä liian paksulustoinen , yksi laatukriteereistä. Huonekalupuissa saattaa olla muita laatutekijöitä kuin esim. oksattomuus ; Esim. tuoreoksaisuus. Ikkunan pokiakin jossain tehdään edelleen tiukkasyisestä puusta. Uudemmat muovikomposiitti viritelmät on kyllä suht. lujia ja elämättömiä mutta muuten ihan sopimattomia perinnerakentamiseen. Kunnon lehtikuusilankku olisi paras ”luomu”terassilankuksi ilman painekyllästysmyrkkyjä Suomessa mutta hinta tietysti vaikuttaa hankintaan , varsinkin nyt kun kaikkien laatujen hinnat on nousseet paljon.
On iso menetys jos hukataan se mahdollisuus esim. hyvälaatuisen mä-tukin kasvatukseen ja käyttöön kuten vaikuttaa käyvän laatuhinnoittelun puuttumisen ja ehkä muutenkin osaamattoman lajittelun takia .
Suurimmat merikontit on n. 90 kuution vetoisia. Tiedä sitten mikä niiden rahtihinta on nykyään . Edestakasin niillä tuotanee tavaraa. Mutta ostajia on muuallakin kuin valtamerten takana. Kun elokuussa oli sahatavaran sahahinta täälläkin yli 360 € , niin miksipä se ei voisi olla samaa tasoa myöhemminkin. Kysy agolius kontin rahtia joltain rahdin välittäjältä,niin ei tarvitse arpoa, jos niin paljon kiinnostaa.