Ristiriitaista näyttää olevan WWF/FSC porukan informaatio.    Siihen kun vielä lisätään se, että metsien käsittelyyn toisaalta tarjotaan huonosti nykyaikaan sopivaa menetelmää eli jk:a hiilinielujen lisäämiseen (Paitsi ei FSC-metsiin koska avohakkuu on ok),   ja eihän se toimisi kovin hyvin  monimuotoisuuden ja metsien terveyden säilyttämisessäkään koska juurilahoa ei sillä saa pois kuusikoista eikä lehtipuun kasvatusta lisättyä.     Niiden kannattaisi käydä ensin metsäbiologian kurssi tai edes jokin peruskurssi jotta ulostulot olisi vähän uskottavampia ja realistisempia , tai ehkä ainakin sopia yhteisestä päämäärästä …

Miten ja mihin suuntaan vaikuttaisi ilmaston muutokseen omalta osaltaan se, että EU:ssa vähennettäisiin metsäteollisuutta ja metsän hakkuita ?  Hiilinieluhan lissääntyisi alkuun jonkin aikaa ja sitten tilanne muuttuisi toiseen suuntaan, kun puun kasvu vähenisi ja riukupuuston lahoaminen lisääntyisi.

Lisää plantaaseja etelän maihin ja teräksen ja sementin tuotantoa lisää. Kun esim. bioöljyn raaka-aineeksi ei hyväksyttäisi kotoperäisiä raaka-aineita , niin niitä tuotettaisiin sitten muualla , kuten on jo paljon tehtykin mm. sademetsiä hakkaamalla ja palmuöljyplantaaseja perustamalla.

Suomessa ainoa hyvä hiilensidonta mahdollisuus on metsissä vaikka suurin osa eli n. 75 % päästöistä tulee liikenteestä, lämmityksestä yms:sta.   Siksi kun ei haluta vähentää muualta omia päästöjä  tarpeeksi,niin keskitytään metsiin ja niihin usein vääristä lähtökohdista ja väärin ymmärrysten tuttama tiedon varassa.   Sama tilanne on nähtävästi laajemmin koko EU:n laajuisesti.   Metsäiset pienet maat käy hyvin sijaiskärsijöiksi suurten teollisuusmaiden mielestä ellei pistetä vastaan, niin että jokainen maa vastaa omista päästövähennyksistään.

No on sillä merkitystä laajemminkin kuin vain paikallisesti , että palo sammutetaan eikä anneta levitä valtoimenaan. Pitää suhteuttaa maan kokoonkin.   Jos mentäisiin sillä systeemillä kuin itä- naapurissa, eli kaikki olisi luonnonmukaista ja niin talot kuin metsätkin palaisi aina silloin tälläin kuivina kesinä ,  kohta ei olisi muuta kuin paloalueita ja kulonkiertämiä välissä.    Se sopisi varmaan joillekin ls:lle mutta muille voisi tulla melko kalliiksi. Loppupeleissä se vihrein ja punaisin cityvihriäkin voisi jäädä ilman tukieuroja ja asuntotukea mm metsäteollisuuden hyytyessä pikkuhiljaa.a

Ranen mainitsema velvollisuus auttaa metsäpalojen sammutuksessa (vaikka” vauhdista”)oli aikoinaan olemassa.

Eipä sitä vettä ole useimmilla luonnonsoillakaan pitkän kuivan kauden jäljiltä. Puuta on tietysti enemmän ojitusalueilla joten on mitä palaakin enemmän kuin avosoilla.  Mistä sitä vettä olisi tullut soillekaan , kun heinäkuun sademäärä oli esim. Kokkolassa alle 10 mm ennen heinäkuun loppupäiviä.

Jostain saaristosta tuli tv-ohjelma jossa  isäntä ruokkii metsäkauriita talonsa lähistöllä . Kertoili  kauriille antavansa  evästä ja vastapalveluksena ottaa niistä yhden tai 2 /vuosi itselleen. Ja kauriit kuulemma nyökyttelee kohtalonsa hyväksyen juuresten syönnin lomassa.

Metsäkauriit on mukavia seurattavia , siroja ja ketteriä elikoita, että eihän niitä ihan huvikseen  kukaan viitsi alkaa ampumaan. Pitää olla siihen todellinen tarve.  E-Suomessa vhp:ja on liikaa, metsäkauriita ei taida sielläkään olla läheskään yhtä paljon haittaa kuin niistä.

Vanhojen luulöytöjen perusteella on arvioitu, että metsäkauris olisi Suomessa alkuperäislaji joka on välillä ollut vähissä, olisiko joskus pyydetty paikallisesti sukupuuttoon . Sittemmin muuttanut takasin pohjoiseen Ruotsista Perämeren pohjukan paikkeilta ja etelämmäs jostakin päin Karjalaa.    Metsäpeura on myös alkuperäislaji. Kainuussa niitä on ollut n. 1300 kpl mutta petoeläimet verottivat  niiden määrän jo puoleen . Poroista niitä pyritään pitämään erillään poroaidoilla.  Sitten niitä on siirretty Suomenselän alueelle jossa pärjäävät kaiketi hyvin.