Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Jos taimen tyvellä on suoja , esim taimitassu, se estää heinän kasvun taimen lähellä. Etäämmällä oleva kasvusto tietysti haihduttaa jonkin verran vettä mutta suojaa myös suoralta auringon paisteelta ja kosteuskin säilyy vähän paremmin maanpinnalla. Sitä mieltä olen että suurempi kuivattava vaikutus on useimmiten suoralla auringon paisteella. (Pitkää heinikkoa/horsmikkoa voi joutua heinäämään myös taimisuojia käytettäessä. )
Joku se oli kun kertoi kerran, että mitään ei ymmärrä se matematiikasta ja pitää pysyä hiljaa , jos ei NNA-laskentaa käytä . Vain ainut ja oikea laskentatapa piti olla käytössä. Olisko se ollu joku Pöllö ? Mutta mitäpä menneistä ; jokainen voi oppia jotain uutta ja entisen pöllöilyn voi unohtaa itsekukin.
Niitä vastavoimia tarvitaan tod. näk. entistä enemmän jotta joidenkin piirien älyvapaat mielipiteet ei pääsisi liiaksi vaikuttamaan metsänhoitoon ja muuhunkin elämään. Nykyisin vaikuttamista tapahtuu paljon medioiden ja sos.median kautta. Suuri äänisimmät voi voittaa , jos järkipuhe jää pois tai vain pieneen vähemmistöön.
Tuo kuivuus on ollut haitolla kuusille varsinkin. Hyvä suoja useimmissa tapauksissa on taimitassu jonka avulla heinäystarve jää vähemmäksi ja rinko ei paista suoraan mättäälle. Heinät suojaa jonkin verran varjostamalla. Parempihan se on että taimi selviää kuin että kasvaa ensin hyvin ja sitten kuivuu.
Pajukot voi olla hankalia metsityskohteissa. Ilman myrkytyksiä pitää raivata 2-3 kertaa jos peltoheitolle istutetaan puun taimia. Pari ha tehtiin n. 15 vuotta sitten sitä hommaa. Suunnilleen kaikki taimet lähti kasvuun ja ra-koivikko varsinkin selvisi nopeasti pajuistakin . Laikkumättäät auttaa aluksi myös.
Pitikö lähteä uittamaan tukkeja Viroon sahalle ? Suomalaisten metsäyhtiöiden tulokset on 2 :n kertaistuneet mutta puun hinta itsepäisesti heiluu samoissa vuosikymmenten takaisissa. No sitä se ylitarjonta tietysti teettää. Pittää ilm. keskittyä ihan muuhun kuin metsänhoitoon. Vaikka puutarhanhoitoon ja purjehtimiseen. ”Mikään ei ole kovin tärkeää , paitsi purjehtiminen eikä sekään ole kovin tärkeää…” Siinähän sitä voisi samalla uittaa tukitkin Viroon kun purjehtisi eteenpäin.
Minun puolesta pilatkoon metsänsä , jos joku niin haluaa, huonolla harsinnalla. Esim. rahastojen ollessa kyseessä voi kuitenkin tulla monelle eteen joskus tenkkapoo, kun jk-harsinta ei tod.näk. toiminutkaan kuten Srömsössä kovista %-tuotto-odotuksista huolimatta. Vajaatuottoisuuden raja oli ennen harvennuksilla PPA:n jääminen n. alle 60 % norm. min. tiheydestä ( jos johtui hakkuusta. ) . Tai saattoi myös olla alle 60 % vuosikasvu normikasvusta pidemmällä aikavälillä . Nyt samalla tyylillä ei olla vielä lakirajoilla vaan on tehty jk:n harsintahakkuu. Metsänkäyttöilmoitukseeen merkataan etukäteen mitä on aikomus tehdä , sekin jotain vaikuttaa. Metsän pot. kasvua ja tuottoa se laskee ja lisää tuulituhojen mahdollisuutta mutta kokeilla voi joka haluaa. Osin siksi tarkastuksissa varmaan löytyy paljon epäkelpoja kohteita, muita syitä on heikentyneet korjuukelit ja korjuussa tehdyt virheet.
Onhan tuo edistystä kunhan joskus päässee laajempaan tuotantoon asti . Muovin suurimmat ongelmat on kuitenkin mikromuovipäästöissä ja valtamerien muovilautoissa .
EDIT Itse olen opiskellut aikoinaan metsäalaa n. 7 v yhteensä ja ollut metsäasioiden ja metsänhoidon kanssa tekemisissä n. 10 vuotiaasta lähtien. Kannattavuuslaskelmiin ja jk:n ”oppeihin” tutustuin tarkemmin 2000-luvun lopulta lähtien. Löytyy varmasti perempiakin asiantuntijoita mutta huonompiakin kosolti.
Kompensaatiovaikutuksia on monenlaisia mutta vaikeasti laskettavissa varmaan. Sitä en ymmärrrä miksi esim. viheriät ei halua tunnustaa pakkausmuovin korvaamisen olevan ympäristön kannalta hyvä asia, muutenkin kuin vain hiilipäästöjen vähentämisen suhteen. Ne yhden porukan mielipiteet tosin ei tee tyhjäksi sitä, että muovin käyttöä korvataan jatkuvasti enenevissä määrin monilla erilaisilla uusiutuvilla puuperäisillä tuotteilla.
Metsien nielujen/päästöjen laskennassa eli hiilitaseen laskennassa käytetään myös toisistaan paljon poikkeavia tutkimustuloksia keppihevosena. Ei maaperäpäästöissä tule oikean suuntaista tulosta , jos on esim. oletettu tehdyn täysmuokkaus auraamalla 60-70-luvun tyyliin koska sitä muokaustapaa ei enää käytetä. (Vaikka ne auratut alueet usein onkin parhaita hiilen kierron kannalta = hyvä puun kasvu ja suuri karikemäärä) .
Onhan se ennen ollut joskus melkoista mielivaltaa, kun oli suunnilleen pakko tehdä avohakkuu jotta sai leimaajan myhistyksestä (tai m-ltk:nnasta) paikalle. Ja saatettiin syynätä rauhoitetun metsän taimia monissa miehin eikä muuta hyväksytty kuin juuri lakirajan mukaiset taimet lukuun. Tai metsäautotiehen oli pakko liittyä vaikka mitään tarvetta siihen ei olisi ollut. Semmostakin on tapahtunut.
Mutta ei ole nykyisen metsälain aikaisen jk:n hehkuttajillakaan aina puhtaat jauhot pussissa, kun lasketaan kannattavuusvertailut oman bisneksen kannalta optimaalisesti.
Vaaditaan ilman parempaa tietoa metsiin avohakkuukieltoja. Tai joku ilmoittautuu aisantuntijaksi pelkän arvonimen ja hehtaarien perusteella ja kertoo puolitotuuksia lehdessä.
Valinnanvaran lisääntyminen on ollut pääosin hyvä asia . Siitä hyötymään pyrkivien mainostajien toiminta ei ole kovinkaan hyvä koska helposti mennään vaihtoehtoisen todellisuuden (l. muunnellun totuuden) puolelle esityksissä laskelmineen. Se on nähty.