Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Sitähän se on , kun ”suutarit ei pysy lestissään ” ja koviten mediassa ja päättävissä piireissäkin ääntä pitävät on olevinaan asiantuntijoita myös kaikissa metsäasioissa. Se on sitä populismia.
”Sympatioiden” hakeminen virheellisen tiedon avulla ei ole sopivaa. Muuten kyllä jk on sallittua nykyään. Jotkut tavoittelee ikävä kyllä sen reipasta lisäämistä ja jopa tasaikäisen metsän kasvatuksen kieltämistä arveluttavin keinoin . Ensin MH:n maille ja sitten siitä tietysti yksityisille maille, kuten innokkaimpien vaihtoehtoistotuuden (muunnellun totuuden) kannattajien tapana on . Siitä se vastaikkainasettelu luultavasti kumpuaa.
Tein muutama vuosi sitten kokeeksi jk:n hakkuun jossa tuli alkuun kustannuksia : alikasvostaimikon harvennus n. 100 € /ha ja täydennysistutus kuusella n. 200 € /ha. Kasvamaan jätetyn puuston kantoraha-arvo oli suht. pieni n. 400 € . Lisäkustannuksena vähän pienempi kantorahatulo ylispuiden hakkuusta n. 360 €/ha. Eli alkuun tuli kuluja n. 1060 €/ha. Sitä voi verrata esim. äestys-kylvö ketjuun jonka kulut olisi olleet n. 550 €/ha. Erotuksen kasvu olisi n. 1360 € 25 v:n päästä (4%:n korko) jolloin olisi tod. näk. seuraava harv.aika . Th-kulujen erotus pitää vähentää n. 340 € /25 v. ) –> 1360 – 340 € = 1020 € . Seuraavaksi arvioidaan 1. harv. tilannetta : jk:n metsän tuotto pitäisi olla siis n. 1020 €/ha parempi jotta siinä vaiheessa olis ”tasapeli”. 30 €/m³ keskikantohinnalla puuta pitäisi olla n. 34 mottia 1020 € :n saamiseksi kasaan (tukki/kuitu 4/6) . Siihen tuloon lisäksi tasaikäsen männikön tuotto, joka olisi n. 600 € /ha. Eli jk:n metsän korjuutulo pitäisi olla n. 1620€/ha (= 54 mottia/ha) jotta lopputulos olisi 1 harv. vaiheessa ~ sama. Se olisi mahdollisuuksien rajoissa, mutta jatko onkin sitten tod. näk. viljelymännikön eduksi koska paras ha-kasvu ja -tuotto olisi männikössä juuri tuloillaan. Toisaalta istutettujen kuusten kasvu on pieni arvoitus , miten hyvin ne tuottaa tulevaisuudessa tukkipuuta.
Jk:n mainosten mukainen parempi (nopeammin realisoitavissa oleva) arvokasvu voidaan saavuttaa tasaikäisen metsän yläharvennuksella. Se laittaa kannattavuusvertailujen käppyrät useimmiten erinäköisiksi kuin esim. A-metsän esityksissä. Muutenkin ne jk:n parastuotto- väittämät perustuu oletuksiin jotka on käytännössä olemassa vain harvoin.
Käytännössä jk kiertoaikana lähestyy norm. tasikäisen metsän kasvatusmallia viimeistään siinä vaiheessa, kun liika kuusettuminen happamine karikkeineen alkaa estää alikasvoksesta uudistumista. Silloin pitää tehdä yl. päätehakkuu ja maaperän käsittelyä jotta uudistuminen on mahdollista. Sen jälkeen myöhemmin kun sekametsärakenne on palautunut voi ehkä taas alkaa jk:n metsän kasvatusta harkita uudestaan (seuraava omistaja sukupolvi) . Kangasmailla jk:n onnistumistod.näk. on paras tuoreilla kankailla, jos on valmiiksi sekametsärakennetta olemassa. Muilla kasvupaikoilla kannattaa keskittyä muihin kasvatusmenetelmiin , jos on aikomus kasvattaa metsää myös talousmielessä eikä esim. vain maisemametsänä.
MH:n maille voisi hyvin perustaa riistaeläin reservaatteja joihin siirrettäisiin suurin osa valkohäntäpeuroista ja muista liikenteelle, viljelyksille ja metsänhoidolle haitallisista hirvieläimistä. Kulut kustannettaisiin myymällä metsästyslupia (/ luonnon tarkkailukuvausmatkoja) . Pitkällä aikavälillä (ja jo melko lyhyelläkin) kansantaloudellinen säästö olisi huomattava. Samalla tulisi tuo uusi vaatimus metsien lisäsuojelusta täytettyä ainakin osittain.
Kaikki sähkön käyttäjät maksaa tuulivoiman tuomia lisäkuluja. Sähkönsiirtokulujen lisääntyminen tuo lisähintaa sähkölaskuihin.
Kerran tuli yllättäen viemärilinjan kaivuu juuri istutetun kuusitaimikon läpi. (pitkä kuvio tien varressa) . Olisi kaivurimies voinut säästää istutet taimet suht. helposti nostamalla taimet kauhalla sivuun mutta ei ollut ilm. sitä ohjeistettu tai opetettu kaivinkonekoulussa.
Heidi Hautala kannatti EU:n 30 %:n suojelusuunnitelmaa koska ”tarkentuvien tutkimusten” mukaan metsien hakkuut lisää päästöjä.
Asia on juuri toisin päin. Tarkentuvien tutkimusten mukaan (Ruotsissa , ML -u.) metsien hoito ja hakkuut vähentää kokonaishiilipäästöjä jo alkuvuosinakin eikä vain vasta myöhemmin (mikä oli itsestään selvää jo aiemminkin) koska puun käyttö vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.
Inflaatio%;n nouseminen syö osan hinnan noususta. 2,2 % oli toukokuussa inflaatio.
Puun sivutuotteiden hintakin on noussut; esim. kuorikatekin kustantaa nyt vähittäiskaupassa (irtotavarana) 60 % enemmän kuin keväällä koska puun hinta on kuulemma noussut, johtuu siitä.
Mekaanisen puun käpistelijät valittaa kuten aina ennenkin kantohintojen vähän noustessa kustannusten noususta. Ei ole vielä kovin paljon nousseet tukin hinnatkaan ; riippuu mistä roikkuu. Eli Virossa esim. on edelleen paremmat hinnat . Niitä ei selitä yksistään lyhyemmät matkat markkinoille.
Ulkolaiset suursijoittajat ostaa kuntien sähkölaitoksia ja sähköverkkoja. Siihen bisnesideaan ei sovi yksityinen puulämmitys oikein hyvin. Vesijakeluverkostojen kohtalo voi olla samanlainen.
Tuulimyllysähköllä pitää kohta lämmittää jokasen tai olla kylmissään tai molempia, jos on kovat pakkaset eikä tuule.
Jo nyt saisi kustannettua melkosen oman voimalakombinaatin pelkästään niillä sähkönsiirron maksuilla joita peritään kertaalleen maksetuista sähkölinjoista. Kun loputkin sähköverkkojen omistuksista siirtyy ulkomaisille sijoitusyhtiöille, siirtohinnat nousee tietysti rahan tarpeen ja sijoitustuoton turvaamiseksi entisestään.
Torppa on melko edullinen, jos myynnin ammattilaisen lupaukset pitää paikkansa. ”Voit aloittaa kaiken alusta ”. Onkohan lupauksella takuuta . Ja minkä kaiken voi aloittaa alusta ?