Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Inflaatio%;n nouseminen syö osan hinnan noususta. 2,2 % oli toukokuussa inflaatio.
Puun sivutuotteiden hintakin on noussut; esim. kuorikatekin kustantaa nyt vähittäiskaupassa (irtotavarana) 60 % enemmän kuin keväällä koska puun hinta on kuulemma noussut, johtuu siitä.
Mekaanisen puun käpistelijät valittaa kuten aina ennenkin kantohintojen vähän noustessa kustannusten noususta. Ei ole vielä kovin paljon nousseet tukin hinnatkaan ; riippuu mistä roikkuu. Eli Virossa esim. on edelleen paremmat hinnat . Niitä ei selitä yksistään lyhyemmät matkat markkinoille.
Ulkolaiset suursijoittajat ostaa kuntien sähkölaitoksia ja sähköverkkoja. Siihen bisnesideaan ei sovi yksityinen puulämmitys oikein hyvin. Vesijakeluverkostojen kohtalo voi olla samanlainen.
Tuulimyllysähköllä pitää kohta lämmittää jokasen tai olla kylmissään tai molempia, jos on kovat pakkaset eikä tuule.
Jo nyt saisi kustannettua melkosen oman voimalakombinaatin pelkästään niillä sähkönsiirron maksuilla joita peritään kertaalleen maksetuista sähkölinjoista. Kun loputkin sähköverkkojen omistuksista siirtyy ulkomaisille sijoitusyhtiöille, siirtohinnat nousee tietysti rahan tarpeen ja sijoitustuoton turvaamiseksi entisestään.
Torppa on melko edullinen, jos myynnin ammattilaisen lupaukset pitää paikkansa. ”Voit aloittaa kaiken alusta ”. Onkohan lupauksella takuuta . Ja minkä kaiken voi aloittaa alusta ?
Taljajousi on hyvä pihasusien säikyttelykeino.
Sehän se olisi win-win -tilanne, jos valmiiksi heikosti puuta kasvavia ojitettuja soita otettasiin turpeen nostokohteiksi. Ei tarvitse yrittää ennallistaa niitä joten metaanipäästötkään ei lisäänny.
Metsän hiilinielua voi kasvattaa melko paljon , kun mukaan lasketaan kompensaatiovaikutus. Silloin puhutaan hiilitaseesta. Kun vanhan metsän kasvu heikkenee, niin on kannattavaa (ja hiilitaseen kannalta myös) korjata puut käyttöön , rakennuspuuksi pääosin. Uusi puusukupolvi lisää hiilinielua enemmän kuin edellinen pidemmällä aikavälillä, jos uudistaminen onnistuu hyvin. Rakennuspuussa hiili varastoituu kymmeniksi vuosiksi ; sinä aikana ehtii uusi puusukupolvi sitoa paljon hiiltä lisää.
Pitäähän niitä vanhoja metsiä (mm. lehtometsiä) suojellakin ei sillä. Mutta talousmetsiä ei voi eikä kannata suojella muuten kuin käyttämällä siihen sopivia keinoja, jättämällä säästöpuuryhmiä ja lahopuita yms.
tosin näyttää hiilinielu ja hiilivarasto olevan sekaisin.
Jaa. En huomannut tuota tekstissä. Keropa miten ne on sekaisin sinun mielestä ?
Säätöä vaatii jk:n käyttö turvemailla, kun ei ole itsestään selvää, että metsä elpyy harsinnan jälkeen kasvuun . Parempi olisi jos kunnostusojituksia jatkettasiin niille sopivilla kohteilla . Olisi helpompi säädellä pohjaveden pintaa ja vähentää turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä.
Oikeaakin metsäasiaa on hyvä kerrata. Tulee asiatietoakin sen propagandan vastapainoksi jota monet viestimet pukkaa jatkuvasti . Toistolla yritetään punaviher-propaganda saada menemään yleisölle perille monissa muissa julkaisuissa . Toisto ei ole huono menetelmä sinänsä asiapitoisissa kirjoituksissakaan.
” Isällä oli ällävika ja äitillä ässsävika mutta minusta tuli sssuhtkohtnolmaali.”