Käyttäjän savo'ttamies kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä unohtaa tai jättää tarkoituksella ensiharvennuslaskelmissaan pystykaupoissa vaadittavat ennakkoraivaus (300-500€/ha) ja kantokäsittely 7(70€/ha) kustannukset pois.
Pystykaupan ensiharvennuskuidun hintaan 10-12€m3 ne ei sisälly.Jos metsänomistaja hakkaa itse tai hakkuuttaa naapurin 25 vuotta vanhalla kalustolla ensiharvennuksensa talvella, kuidun tienvarsihinnaksi jää 12-15 €m3.
Eikä lehdettömään aikaan em. turhia kustannuksia ole, kolhuja vähemmän,routa ja lumi suojaa juuristoa, havut saa jäädä hajalleen palstalle lannoitteeksi.
Vanhassa koneessa riittää toimiva pituus ja paksuusnäyttö.
Hankintakuiduthan mitataan autonvaa’alla ja tukit tehdasmitalla.
Tälläistä kalustoa löytyy nykyisin joka pitäjästä ja kasvinviljely tiloilla mahdollisesti aikaa .
Jonkun vaan kannattaisi perustaa nettiin ”ensiharvennuspörssi” jossa tekijät ja teettäjät kohtaisi.Kun tätä traakista juttusarjaa seuraa, tuntuu että tilanne sama ,kuin väistyvällä puheenjohtajalla . Depattia tulee, vaikka ajatus ei aina pysy mukana. ….”sori siitä ”
Syy raakkeihin tuntuu aina olevan puunmyyjissä, ei koskaan motomiehessä , joka ei ole osannut jakaa tukkiosuutta oikein tai katkaista mutkan kohdalta.
Raakkia pitää aina olla tukkikasassa, kuusella vähemmän 2-3 %,männyllä hieman enemmän. 5-6%.
Muuten on katkottu liiaksi ”varmanpäälle” ja tukkiosuutta on mennyt puoli-ilmaiseksi kuitukasaan.
Hankinnat sitten sahan laadutuksen mukaan ja raakeille kuidunhinta…kuituahan ne on.
Pystykaupan mittis motonmitan mukaan.
Metsäpäälliköillä kuitenkin niin tarkka seuranta tukinlaadusta ja raakki prosenteista, että ne asiat huomioitu pysykaupan puunhinnassa.On muistettava ,että moto kantokäsittelee vain kannon sahauspinnan .
Koneiden renkaiden/telojen kuorimia kantojen sivuja ei käsitellä millään. Samoin kakkosharvennuksella, jossa puusto isompaa, kaadettujen runkojen nilomia juurenniskoja ei suojata.
Käytännössä juurikäävän torjunta ei ole kattava toimenpide.Yksin kun metsässä touhuaa ja kärry ja kuormain käytössä, paras ja helpoin konsti tuulenkaatojen korjuussa ns ” pitopuu menetelmä”.
Samaa menetelmää voi käyttää myös harvennushakkuulla, jos kuormaimella ei yllä tarttumaan suurempiin pölleihin ajouralta käsin.
Menetelmässä katkaisukohta sahataan molemmilta puolin siten ,että jätetään keskelle noin tuumansiivu sahaamatta .Runko vedetään latvalta tai tyveltä lähelle ja painetaan sitten kuormaimella sahauksen kohdalta poikki.
Helppoa ja vaivatonta ….
Harjoittelemalla oppii paljonko ”pitopuuta” pitää jättää ,että kestää vetää, mutta ei katkaistaessa sitten repäise puuta halki.
