Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Mistäköhän persujen sivuilta Kalle on tekstinsä kopioinut ? Ei kai ole Paula L vika jos Lipposen toisen hallituksen säätämä laki astuu voimaan hänen aikanaan. Ei tarvita nykyisin mitään kalliita puhdistamoja , imeytyskenttä riittää. Lakia rajattiin vielä myöhemmin 2017 ja se astui voimaanvasta viime syksynä.
Kerttu näyttää pitävän vaihtoehtoisista totuuksista aina silloin kun ne sopivat hänen kepuvastaiseen agendaansa.
Tampere on kyllä myös vielä suuri turpeen käyttäjä, mutta on ilmoittanut siirtyvänsä siitä pois lähivuosina. Korvautuu lähinnä puuhakkeella.
Olen kyllä vähän huolestunut siitä, mitä turveyrittäjille ja kuljetusliikkeille kekstään, jos puutakaan ei saisi käyttää polttoon. Geotermiset ratkaist eivät ole vielä riittävän hyvin kehittyneet.
Kalle, älä puhu paskaa paskalaista. Se suunniteltiin jo 2000-luvun alussa. Olin silloin ympäristökeskuksessa, muistan hyvin. Ympäristöministerinä oli silloin RKP:n Enestam. Lakia on sittemmin pariinkiin kertaan lievennetty, silloin kyllä keskusta hallituksessa.
Täällä puhutaan lähinnä mututietoa järvistä. Tässä melko uusi GTK:n tutkimus v. 1986 jälkeen. Vertailtu 60 järveä, puolet turvetuotantoalueiden alapuolella puolet ei. Kummassakin tapauksessa sedimenttiä oli kertynyt noin 6-7 cm vuoden 1986 jälkeen (Chernobyl).
Vähän tarkennusta tiheyksiin. Selluloosan ja ligniinin tiheys on yli 1.
Selluloosan <b>tiheys</b> on noin 1580 kg/m3, <b>ligniinin</b> noin 1410kg/m3 ja hemiselluloosan havupuilla 1660 kg/m3. Soluseinämien <b>tiheys</b> havupuilla on noin 1520 kg/m3 ja lehti- puilla noin 1510 kg/m3.
Painaahan se paperi enemmän kun kaoliinin tiheys on 2,6, vedellä se on 1 ja orgaanisilla aineilla yleensä tasoa 0,8. Ligniini ei liene juuri sellua painavampaa.
Prosessiteollisuudessa palkat eivät yleensä näyttele niin suurta osuutta. Sen sijaan puutuoteteollisuudessa (huonekalut, puusepänteollisuus, puuelementit, vaneri yms) sen merkitys on suurempi. Tämän vuoksi em. alan työpaikkoja karkaa koko ajan hilkakseen Viroon. Tästä ei pajoa puhuta, koska ei koske samalla kertaa suuriä henkilömääriä. Olen useita kertoja luullut ostaneeni suomalaisen huonekalun, mutta sitten on ilmennyt että se on tehty Virossa.
Toki pankki sijoittaa tuottamattomillä säästötileillä olevat rahat edelleen lainoina (esim asuntolainat, metsälainat, kulutusluotot), osakesijoituksina (esim Nordea -> UPM) jne. Jos tavallinen tallaaja pitää rahojaan pankkitilillä pankin ei tällöin tarvitse lainata keskuspankista.
Takon tehdas on niin tuottava, eikä koneet kovinkaan vanha. Varmaan uusi tehdään muualle kuin keskelle kaupunkia.