Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 1,526)
  • Scientist Scientist

    Vuosittain syntyy arviolta noin 300000 pesäkoloa muistan jostakin lukeneeni. Tällaiset kolopesijät kuten palokärki ja käpytikka näyttävät voivan hyvin nykyisissäkin metsissä. Samalla tikat tekevät pesäkoloja myös muille linnuille kuten pöllöille. Runsastunut näätä koleaa kaikki kolot ympäristössään ja samalla tuhoaa kolopesijöiden pesiä.

    Scientist Scientist

    Eiköhän nämä AJ:n viimeksi mainitsematta kohteet kelpaa tähän osittaisen suojelun alaan. Yhdysvalloissa on jopa pikkukaupunkeja suojelualueiden sisällä.

    Scientist Scientist

    Twitterissä oli vähän keskustelua tästä Biodiversity intactness indeksistä (Petja Pelli ym.). Muistutti jotenkin suhtautumista Pisa-tutkimuksen tuloksiin. Kun Suomi oli kärjessä  oltiin täällä sitä mieltä, ettei mittaa oikeita asioita jne. Yleensä vähättelevä. Mutta kun tulokset sitten ovat heikentyneet indeksi näyttääkin olevan oikea ja ollaan kovasti huolissaan.

    Mielenkiintoista että jotkut yliopistoväestäkään eivät tunteneet Bii indeksiä. Sitra on kyllä käyttänyt kiertotalousraportissaan mittarina. Maailman laajuisesti keskiarvo näyttäisi olevan 80% tasoa, kun Suomen tulos oli 96%. Oli jopa parantunut hieman 2% vuodesta 1970.

    Scientist Scientist

    Ensiharvennuksessa on tullut 5 m ajourat ja on tarkoitus mennä vain yhdellä harvennuksella. Tällöin noin 20% hehtaarista on puutonta. Kannattaisiko ajouriin istuttaa vielä jotakin nopeakasvuista puuta esim koivua? Ehtisi vielä ainakin kuitukokoon jos päätehakkuu tehdään n.60 vuoden iässä.

    Scientist Scientist

    Kari T Korhosen (Luke) mukaan erityisen runsas käpysato, jollainen ollut viime vuosina, vähentää kasvua noin 20%. Tämä jo selittäisi kasvun vähenemistä enemmän kuin todettu 5 milj. m3/v.

    Scientist Scientist

    Sitä pitäisi kysyä Macronilta ja Scholzilta. Luulen että hyväksyvät ainakin Krimin, jossa venäjänkielinen enemmistö ?

    Scientist Scientist

    Ihan hyvä jättää pihlajat ja isot haavat metsään. Ei paljoa tappiota ja monimuotoisuus lisääntyy. Kumpikin puu tärkeä monelle linnulle. Tosin tahtoo olla niin että hirvet syövät pihlajat ja haavat taimivaiheessa.

    Scientist Scientist

    Kun sähkön hintakatto 20c/kWh tulee keväällä, sillä ei liene enää mitään merkitystä kun hinta on laskenut alle sen ja OL3 toimii?

    Harjavaltaan tuodaan tietääkseni nikkeliä Venäjältä. Virolainen yhtiö hoitaa kun Suomi/VR kieltäytynyt.

    Scientist Scientist

    Biofiversity Intactness Index kuvaa miten hyvin eri lajit jollakin alueella ovat säilyneet ihmisen toiminnasta huolimatta.  Data käsitti 54000 lajia, linnut, nisäkkäät  hyönteiset, kasvit, sienet.

    En tiedä onko Luontopaneeli löytänyt sen.Ei oikein tunnu siltä kun kuuntelee sen kommentteja.

    Mielestäni melko hyvä indeksi ja sitä voitaneen soveltaa myös valtiota pienemmälle alueelle. Huonommat indeksiluvut olivat 40% tasoa (Tanska, Irlanti, Englanti jne).

    Scientist Scientist

    Suurilla rahankeruujärjestöillä kuten GP , WWF jne. on intressi mieluimmin liioitella luonnon huonoa tilaa kuin kertoa mikä on parantunut. Esimerkkinä vaikka WWFn väite, että nisäkäskannat ovat pudonneet 69% viime vuosikymmeninä.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 1,526)