Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Katsoin tätä EU:n nielutavoitettaulukko,jossa Suomen nielutavoitteeksi määritelty -17,75 milj CO2tonnia.. Mutta yllättäen kolmella vähämetsäisellä maalla, Hollanti, Tanska ja Irlanti on plusmerkkinen luku. Tarkoittako tämä että ne saavat nielun sijaan lisätä päästöjä lulucf-sektorilla. Hämmentävää toistaiseksi. Komissaari Timmermans on vetänyt kotiin päin ja rutkasti ?
AJ: ”Meidän pitää varautua siihen, että EU-ilmastopaketissa vaadittu metsien hiilinielu menee ehkä EU:n yhteiseen pottiin, ja vasta sen yli jäävä osa lasketaan Suomen hyväksi.”
Kyllä se nielu silloinkin Suomessa on, sitten pitäisi tavoitteita muilla sektoreilla vastaavasti alentaa. Jos EU omii hiilinielumme, silloin on Suomen turha asettaa mitään hiilineutraalisuustavoitteita vuoteen 2035 vaan tähdätään sitten EU:n yhteiseen 2050 tavoitteeseen.
Suomen hiilinielutavoite 17,8 milj CO2 tonnia (EU:n kaavailema) on hieman alempi kuin nykyinen ilmeisesti johtuen vertailuvuosista 2016-2018. Aiemmin 2000-2009, jolloin hakkuut melko pieniä. Vieläkin minulle on epäselvää kattaako em luku vain metsämaat, eikä esim turvepeltoja. Jostakin tekstistä sain kuva, että koko lulucf sektori tulisi mukaan vasta 2031.
Ei laiteta päreeksi vaan hoidetaan.
Lehtokuusikoidenkin voisi antaa uudistua luonnonvaraisesti esim myrskyjen kautta. Kirjanpainjatkin voivat iskeä vanhoihin kuusiin helposti. Kuuset poistamalla lehdoista tulee puistomaisia, joka varmaan miellyttävät silmää. Aikanaan noin 20 v sitten ympäriskeskukset yritti tehdä lahopuuta räjäyttelemällä puita. Aivan hullua touhua ja vielä vaarallistakin. Onneksi tiettävästi tästä tekniikasta on luovuttu.
Talvivaaran alkuperäinen ympäristölupa peräisin hallinto-oikeudelta/en muista tarkkaa nimeä/ei poliitikoilta. Silloin 2000-luvun alussa ympäristöministerinä oli muistaakseni RKP:n Enestam.
Nykyisin metallien maailmanmarkkinahinnoilla Terrafame kyllä tiettävästi kannattaa hyvin, nikkelin hinta noussut voimakkaasti.
Ehkä Ville ei ole vielä huomannut. että maalla eletään luonnonvaroista, maasta ja metsästä. Ei ole ollenkaan selvää, että esim. pelkkä matkailu olisi ympäristöystävällisempää, esim. lennot Kiinasta ja Japanista Lappiin. Toki turismiakin pitää kehittää. Tietysti voidaan jättää metsät pelkäksi hiilivarastoksi jos siitä maksetaan kunnolla. Mutta esim. Kanadan metsät (70% käytön ulkopuolella) ovat olleet hiilen lähde koko 2000-luvun. Suomen metsät ovat sen sijaan selvä hiilinielu (sitovat vuosittain jopa puolet maamme hiilidioksidipäästöistä).
Jo ensimmäinen lauseesi oli ristiriitainen. Et leveile autoilla, mutta leveilet kuitenkin suurella varallisuudella !
Sitten asiaan hömötiaisista. Eivät viihdy mäntykankailla ja kuivissa paikoissa, vaan pikemminkin puronvarsilla ja sekametsissä. Tekopökkelöt, nuoret koivut ja lepät poikki 1,5 m korkeudelta, lahoavat sitten pesäpuuksi myöhemmin. Hömötiainen pesii joskus paremman puutteessa kantoonkin. Suomeen näyttää leviävän pikkuhiljaa hömötiaisen etelänserkku, viitatiainen. Vastaavasti hömötiaisen alue ja kannan painopiste menee yhä pohjoisemmaksi. Pohjoinen serkku, lapintiainen menee vielä pohjoisemmaksi. Näyttää kyllä voivan vielä hyvin.
