Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 1,840)
  • Scientist Scientist

    Tutkimuksessahan oli arvioitu, että Venäjällä palaa vuosittain 0.5% metsäalasta ja Ruotsissa 0.1%. Melko suuri ero. Palot myös helpommin sammutettavissa Skandinaviassa.

    Scientist Scientist

    Itselläni 40-80 tammea/ha kuusien seassa, kaikki luontaisesti syntyneitä. Paikka Kymenlaaksossa. Näyttää Nykyisin tulevan ilman  istuttamittakin. Lähinnä metsän koristuksia ja monimuotoisuutta lisäämässä.

    Scientist Scientist

    Kyllä ydinpolttoainetta saadaan suomalaiseen voimalaan muultakin kuin Venäjältä, esim Ranskasta tai Englannista.

    Scientist Scientist

    Kyllä Suomesta on siirtynyt paljon huonekalu-, puusepän- ja elementtiteollisuutta Viroon ja Balttiaan. Taitaa olla myös UPM:n vaneritehdasta mennyt sinne. Esim Pohjanmaan Kalustajalla on yksi tehdas Suomessa, mutta kolme Virossa. Ikea tietysti teettää kaikki halvoissa maissa kuten Puolassa ja Venäjällä.

    Jos ay-liike julistaa jonkun pienen elementtitehtaan saartoon, niin ei ole vaikeaa arvata mihin seuraava tehdas tulee.

     

    Scientist Scientist

    Kyllähän ihminen lämmittää ilmastoa, mutta eivät ne luontaiset syklit ole mihinkään kadonneet. Esim.  noin 60 vuoden syklit, ja lyhyet heilahtelut NAO, ENSO jne. Ilmastommuutoksen tarkastelussa on jostain syystä otettu lähtökohdaksi ns pieni jääkausi. Ehkä siksi et.mittausdataa löytyy 1600 luvulta (Pietari, Tukholma, Lontoo jne) alkaen.

    Leimaamisen sijasta pitäisi sanoa missä suhteessa tieto on väärä !

    Kysyin kerran eräältä geologilta, milloin seuraava jääkausi alkaa? Hän sanoi että oikeastaan olisi pitänyt jo alkaa. Lämpimät kaudet Suomessa ovat olleet runsaat 10000 vuotta ja jääkaudet noin 80000 vuotta. Suomen maaperästä löytyy jäljet noin 5 jääkaudesta ja lämpimästä kaudesta. 1960luvun alussa geologit olivat sitä mieltä että jääkauteen ollaan menossa kun keskilämpötila oli laskenut yli asteen 1930luvulta.

    Scientist Scientist

    Kasvissyönnillä ei voi paljoa päästöjään vähentää verrattuna sekasyöjään. Ehkä maksimissaan tasoa 0.5 tn co2. Ruuasta tulee joka tapauksessa päästöjä yli 1 tn. Yleensä ihmisen päästöt tulevat pääosin liikkumisesta (autoilu, lentäminja asunnon lämmityksestä ym). Ruuan suhteen kummaa että ei yleensä puhuta mitään määrästä vaan laadusta. Lehmä tuottaa maitoa, lihaa, lantaa ja nahkaa. Viimeksi mainittujen korvausvaikutus tulisi huomioida kun arvioidaan karjatalouden päästöjä.

    Scientist Scientist

    Jäärä ei kannata olla, eikä tietysti täysin niellä työnantajan tarjouksiakaan, Maailman on todella muuttunut teollisuuden ulkopuolella Visakallion kuvaamaan tapaan. Suomalaiset olivat aikoinaan kovan lakkoilijan maineessa Kanadassa. Sudburyssa oli viimeksi 2010 vuoden kestänyt kaivoslakko. Ei ole vaikea arvata kuka siinä voitti, paikalliset työntekijät vai monikansallinen yhtiö jolla on kaivoksia eri puolilla maailmaa. Malmi ei karkaa mihinkään. Oli jopa niin, että suomalaisella sukunimellä ei tahtonut saada töitä, mutta kun muutti Jussilan Johnsoniksi niin työpaikka heltisi.

    Scientist Scientist

    Metsälakien ja ls-lakien yhteensovittaminen olennaista. Ei pitäisi säädellä kahteen kertaan ja pahimmassa tapauksessa ristiriitaisesti.

    Voisi ehkä riittää että korjattaisiin nykyisen lain pahimmat puutteet vain lisäyksinä nykylakiin.

    Scientist Scientist

    Kysymys on siitä mitä tällä purojen suojelulla tarkoitetaan. Eikö 15 m suojakaistat riitä ?

    Scientist Scientist

    Kyllähän kaakkois-Suomi on kärsinyt paljon pakotteista ja koronasta Venäjän kaupan/turismin taantumisesta. Valioltakin meni tuottoisa Oltermanni ja jugurttibusines, siellä siitä maksettiin jopa Suomen hintoja enemmän. Kauppakeskuksia on jouduttu sulkemaan, toki pääosin koronan takia. Samoin  puutavaraa tulee vähemmän enää Venäjältä, toki osaavat sitä jalostaa itsekin, ainakin sanomalehtipaperia on tuotu sieltä Suomeen.

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 1,840)