Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Viisaita sanoja Metsäkupsalta, Tolopainen tapansa mukaan synkistelee. Kyllä esimerkiksi Nokian Renkaiden kannattavuus perustuu paljolti kahteen uuteen tehtaaseen Pietarin lähellä. Maakaasupakotteet (Nordström 2) pahentaisi entisestään Saksan ja Hollannin energiapulaa. Ja Saksa joutuisi maksamaan miljardikorvaukset putken rakennuttaneille yhtiöille.
On loogista että kohoava lämpötila nostaa lisääntyvän hapettumisen kautta hiilodiokdidipitoisuutta ilmakehässä. Korrelaatio co2 pitoisuuden kanssa loogista. Mutta uskoisin viimeaikaisen lämpenemisen kyllä olevan suurelta osin lisääntyvän ihmismäärän aiheuttamaa. Selvä korrelaatio löytyy myös väkiluvun ja lämpötilan kanssa 1970-luvun jälkeen. En kuitenkaan usko, että se on yli 100 %, kuten eräs Ilmatieteen laitoksen tutkija väittää.
Saat huomauttaa kun olen toiminut alalla. Suomessa työnantajan on pakko tarjota tth, tosin saa valtiolta/Kelalta noin puolet kuluista takaisin. Valtion kulut korvauksina noi 500 miljoonaa vuodessa. Ruotsissa ja muualla se on nimenomaan työnantajan tarjoama etu, kun ei ole lakisääteinen pakkoa. Tosin Ruotsissa asia hoidetaan liittojen välisillä sopimuksilla.
Sote uudistus oli kyllä tarpeellinen, mutta nyt on luotu vasta kehys. Paljolti riippuu toteutuksesta. Syrjäisempiin kuntiin ei tahdota saada lääkäreitä ja isoissa kaupungeissa pitkät jonot. Varmaan joudutaan vielä korjaamaan monta kertaa, mutta niin on muunkin lainsäädännön kanssa. Maakuntaveroa ei kannata ainakaan vielä säätää, alueet liian erilaisia ja liian monta.
Suomalaisen terveydenhuollon erikoisuus on lakisääteinen työterveyshuolto. Sitä ei ole lakisääteisenä esim. Ruotsissa tai muuallakaan Euroopassa. Tästä johtuu, että terveyskuskukset ovat jatkossakin Suomessa lähinnä työelämän ulkopuolella olevien (lapset, työttömät, vanhukset ) hoitoa varten.
Nyt kai ollaan vasta palaamassa vuoden 2019 tasolle, vaikka kasvuluvut näyttävät suurilta. Tämä johtuu paljolti matematiikasta. Esim. jos pörssikurssit putoavat 30%, niin entisen tason saavuttamiseksi niiden on noustava noin 43 %. Tämä siksi, että prosentti lasketaan aina olemassa olevasta tasosta. Sama pätee bkt lukuihin. BKT kasvulukujen on oltava suurempia kuin BKT:n putoamisen.
Kyllähän Äänekoskella tehdään tätä karboksimetyyliselluloosa (CMC) kemikaalia, jota käytetään kovin monilla aloilla (elintarvikkeet, kosmeettiset aineet, hammastahna, kaivosapuaineet jne). Valmistaja on tosin amerikkalainen Kelco, jolle ML aikanaan myi tehtaansa
//yle.fi/uutiset/3-6899067
Kaikki puusta tehtävät kemikaalit edellyttävät sellunkeittoa tms prosessia.
Aikanaan kun Säteri /Kuitu Finland teki viskoosia Valkeakoskella, niin liukosellu tuotiin peräti Etelä-Afrikasta asti !
Missä Storalla oli vaatekuitutehdas, tietääkseni ainoa eurooppalainen viskoositehdas on Lensig Itävallassa. Säteri ja sen perilliset tekivät viskoosia Valkeakoskella. Tehdas ja sen patentit (mm palosuojattu viskoosi) myytiin Indonesialaisille noin 20 vuotta sitten.
Kyllähän sellutehtaalla tulee sellun lisäksi mm mäntyöjyä ja tärpättiä sekä energiaa. Äänekoskella tehdään myös sellusta CMC:tä, jota käyttää mm. elintarviketeollisuus (Kelco).
Kokeilin parikymmentä vuotta sitten Kymenlaaksossa kasvattaa pientä aluetta tammelle. Ensin tammen terhoista, sitten mhyltä hankituilla tammen taimilla. Ei tullut oikein mitään ja myöhemmin istutin alueelle kuusen taimia. Mutta kuinka ollakaan metsään on syntynyt luontaisesti melko runsaasti tammia. Ilmeisesti närhet ja oravat levittävät sitä jostain läheltä vanhoista tammista.
