Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä että Rockström tuntuu ymmärtävän jonkun verran metsätaloutta. Maailman boreaalisista metsistä lienee noin 90% talouskäytön ulkopuolella. Sen hiilinielu varaan ei pidä liikaa laskea.
R ei kuitenkaan tuo haastattelussa paljoa esiin kaiken juurisyytä eli väestön määrää. Niin kauan kun se ja elintaso kasvaa on vaikea saada mitään ratkaisevaa aikaan. Kun yksi asia hoidetaan , tulee toinen liikakulutuksesta johtuva ongelma. Sähköautot eivät paljoa paranna tilannetta jos niillä pitää ajaa lähes 200000 km ennen kuin päästään plussalle CO2 päästöjen suhteen (Volvon vertailu).
Koko Venäjän metsäalan keskimääräinen puustotilavuus oli jossakin tasoa runsaat 100 m3/ha. Kun siellä metsistä ainakin yli 70% ehkä enemmänkin on kirveenkoskematonta, niin tämä 200-300 m3/ha ei liene luontainen taso ? Suomessa se oli 100 vuotta sitten jotakin yli 60 m3/ha, eli ylöspäin on tultu. Etelä-Suomessa taso lienee noin 150 m3/ha.
Kiertoajan pidentäminen talousmetsissä esim 10-20 vuodella lisäisi keskimääräistä hiilivarastoa metsissä. Mutta ei nielua. Kumpi tärkeämpi ? Muistaakseni jo Metla laski hinnan hiilen sidonnalle. Siinä verrattiin metsien hiilen sidontaa/varastoa muihin toimenpiteisiin (esim autoilun sähköistäminen).
Salkunrakentaja sivustolla on Jorma Erkkilän artikkeli, joka havainnollistaa hyvin, miksi osakeindeksiä on vaikea voittaa. Lyhyesti johtuu siitä, että osaketuottojen jakauma on vino siten että alle nollan ei voida mennä mutta jotkut osakkeet ovat nousseet jopa 1000 prosenttia. Tällöin osakkeiden tuoton keskiarvo (=osakeindeksi) on aina suurempi kuin mediaani (keskiluku eli yleisin tuotto). Tavallisen sijoittajan osaketuotot keskittyvät ajan mittaan yleensä tämän keskimääräisen tuoton ympärille.
Kyllähän se taisi olla Lipposen Arja Alho seuraavassa hallituksessa, joka tämän lopullisen kytkennän euroon teki. Myös vm Niinistöllä oli osuutensa euroon liittymisessä. Tänään Ylen uutisissa Sixten Korkman oli sitä mieltä, että euroon liittymisestä on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä, eikä euro ole vieläkään ongelmaton. Ruotsi voi oman keskuspankkinsa ja valuuttansa avulla säätää kilpailukykyään ulkomaankaupassa. Suomelta tämä mahdollisuus puuttuu, joudutaan menemään vaikean sisäisen devalvaation kautta. Maailman kaupasta valtaosa käydään kuitenkin dollaripohjaisena.
Eivät puunmyyjät tässä ole osapuoli, jos ei sitten katsota Metsäliiton olevan sellainen. Mutta Metsä Grouphan teki jo sopimuksen.
Ihmettelen vain miten Ruotsissa pärjätään, kun ei ole yleissitovia sopimuksia. Ymmärrän Tanelin mielipiteen hyvin, OK. Mutta siinä on ongelma, että kaikilla yrityksillä ei mene yhtä hyvin ja ole aina varaa samoihin korotuksiin. Yrityskohtaisesti järkevintä lienee se, että sopimus tehdään suurimman ryhmän tai liiton kanssa ja muiden on tyytyminen siihen.
